thumb|upright|Vähänkyrön kirkon kellotapuli Vähäkyrö () on entinen Suomen kunta, joka liitettiin vuoden 2013 alussa Vaasan kaupunkiin. Vähäkyrö liittyi osaksi Vaasan kaupunkia 1. tammikuuta 2013. Vähänkyrön kunnanvaltuusto hyväksyi yhdistymissopimuksen 27. kesäkuuta 2011.Kuntaliitos Kunta kuului Pohjanmaan maakuntaan ja Kyrönmaan seutukuntaan. Vähäkyrö oli yksikielisesti suomenkielinen ja asukkaita kunnassa oli lakkauttamishetkellä . Kunnan pinta-ala oli km2, josta km2 vesistöjä, ja väestötiheys asukasta/km2. Vähänkyrön naapurikuntia olivat Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vöyri.
Vähäkyrö sijaitsee Kyrönjoen alajuoksulla. Vähäkyrö on Pohjanmaan vanhimpia ja vauraimpia viljelysseutuja. Kyrönjokilaakson kulttuurimaisema ja pohjalaistalot ulottuvat alueen läpi aina Merikaartoon saakka.
Historia Rautakaudella Kyrönjoen suu sijaitsi Vähässäkyrössä. Alue oli suojainen sisäsaaristo, joka oli otollinen asutukselle. Rautakautista Vähääkyröä voi myös luonnehtia Pohjanmaan kaupalliseksi keskukseksi. Merkittäviä muinaisjäännösalueita on kunnan monessa osassa. Vanhin tunnettu rautakautinen esine on Pääkköönmäeltä vuonna 1837 löydetty, 100-luvulla valmistettu roomalainen viinikauha.Taittonen, Reijo: "Vähäkyrö. Muinainen Kyrönjokisuisto" Merkittävimmät hautaröykkiökeskittymät ovat Perkiön ja Tervajoen kylissä. Erikoisimpiin muinaisjäännöksiin kuuluu niin kutsuttu Jättiläisen tie. Pohjanmaan ainoa viikinkiaikainen aarre- tai kätkölöytö on Vähänkyrön Housulanmäen rahalöytö.
Vähäkyrö perustettiin Isonkyrön saarnakuntahuoneena vuonna 1561 ja oli vuodesta 1593 Isonkyrön kappelina nimellä Alastaro. Vuonna 1607 siitä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta. Vähänkyrön kivinen ristikirkko valmistui vuonna 1803. Sen kellotapuli on vuodelta 1767. Vähänkyrön kunta perustettiin vuonna 1868.
Vuonna 1596 puhjenneeseen kansannousuun, nuijasotaan, osallistui myös suuri joukko vähäkyröläisiä talonpoikia. Sodan onneton loppu ja vuoden 1601 kato aiheuttivat Vähässäkyrössä monen talon autioitumisen. Suuren Pohjan sodan aikaisessa Napuen taistelussa 19. helmikuuta 1714 kaatui 144 vähäkyröläistä; menetys oli suurempi kuin minkään muun pitäjän nostoväen tappiot. Lisäksi Venäjälle vietiin vankeina 91 henkeä, ja Vähänkyrön on laskettu menettäneen tällöin yli 70 prosenttia asekuntoisesta miespuolisesta väestöstään.Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 456–459. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. .
Kun Vähäkyrö yhdistyi Vaasaan vuoden 2013 alussa, osa yhdistyneiden kuntien tiennimistä jouduttiin muuttamaan. Samalla kaikki Vähänkyrön tiet saivat myös ruotsinkielisen nimen ja kaksikieliset tiekyltit.
Maantiede Vähänkyrön läpi virtaa Kyrönjoki, jossa on hyviä kalastuspaikkoja, muun muassa Perkiönkoski ja Hiirikoski. Pääosa asutuksesta on sijoittunut nauhamaisesti Kyrönjoen varteen sen molemmin puolin. Vähäkyrö sijaitsee aivan lähellä meren rantaa; entisen kunnan luoteisrajalta on vain muutama kilometri Vassorfjärdenin pohjukkaan. Kyrönjoen laakson korkeus merenpinnasta on kirkonkylän länsipuolella vain kuutisen metriä ja kaakossa Isonkyrön rajalla 12 metriä. Maaston kohoumatkin ovat matalia ja enimmillään vain 15–17 metriä merenpintaa ylempänä.
Aluerakenne Kylät Haarajoki, Hiiripelto, Hyyriä, Järvenkylä, Kalsila, Krekilä (Greggilä), Kuuttila, Merikaarto, Mullonkylä, Ojaniemi, Perkiö, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola
Hallinto ja politiikka Vähänkyrön kunnanvaltuustossa oli 27 paikkaa. Suurin puolue yhdeksällä valtuustopaikallaan vuosina 2009–2012 oli keskusta, toiseksi eniten paikkoja oli Uudistuva Vähäkyrö -yhteislistalla.Tilastokeskus: Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976–2021Yle Tulospalvelu 2008: Vähäkyrö - Puolueiden kannatus kunnassa
Liikenne ja infrastruktuuri Vähänkyrön eteläosan kautta kulkevat valtatie 16 ja Seinäjoki–Vaasa-rata.
Etäisyyksiä Vähästäkyröstä Lapua 60 km Seinäjoki 55 km Uusikaarlepyy 75 km Vaasa 25 km
Kulttuuri Vähäkyrö on perinteisesti tunnettu pläkkyreistä eli läkkipeltisepistä ja heidän tekemistään fyrryistä, lasten leluista, joissa pilliin puhaltamalla saa siipipyörän pyörimään. Fyrry on Vähänkyrön maakuntaesine, ja Vähänkyrön lempinimi onkin paikallismurteella Fyrrykyröö. 1950-luvulla Vähäkyrö tunnettiin myös emäntien sivuansioikseen ompelemista esiliinoista.
Vähänkyrön pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla riivinkropsu eli raastetusta perunasta tehty pannukakku.
Uskonto Herännäisyys saavutti Vähänkyrön 1830-luvulla, kun saarnaaja Lars Josef Achrén aloitti työnsä paikkakunnalla 1837. Lestadiolainen herätysliike saavutti Vähänkyrön vuonna 1872. Vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan 100 jäsentä, mikä oli noin 1,9 prosenttia kunnan asukkaista.
Vapaakirkollinen liike saapui Vähäänkyröön vuonna 1892, jolloin vapaakirkollinen toiminta alkoi paikkakunnalla Elias Kaurasen ja Hjalmar Braxénin vaikutuksesta. Toiminta sai tukea Väinö Stenbäckin kautta vuodesta 1894. Vähässäkyrössä toimi vuosisadan alkupuolella Vapaan Lähetyksen ystäväpiiri. Nykyisin Vähässäkyrössä toimii vuonna 2017 perustettu Vähänkyrön vapaaseurakunta.
Liikunta ja urheilu Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Vähässäkyrössä 1910-luvulla. Ensimmäinen urheiluseura oli vuonna 1914 perustettu Kyrön Pojat.
Tunnettuja vähäkyröläisiä Anni-Linnea Alanen, keihäänheittäjä Jaakko Forsman, laki- ja valtiomies Heikki Hietanen, raviohjastaja Mikko Karppi, kirjailija, pikajuoksija Jouko Ketola, yritysjohtaja, teollisuusneuvos Markus Lakaniemi, pesäpalloilija Esko Mäkelä, yritysjohtaja, teollisuusneuvos Tarmo Pukkila, Tampereen yliopiston rehtori Matti Pärssinen, kansanedustaja Rauno Rinta-Jouppi, talousneuvos Arto Seppälä, kansanedustaja Jouko Talonen, teologi, professori Erik Tulindberg, säveltäjä
Katso myös
Vähänkyrön suuralue (Vaasan kaupungin osa-alue)
Lähteet
Luukko, Armas. Etelä-Pohjanmaan keskiaika. Etelä-Pohjanmaan historia I. Meinander Carl Fredrik. Esihistoria. Etelä-Pohjanmaan historia I. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus – Nimen taivutus
Viitteet
Aiheesta muualla
Vähänkyrön kunnan kotisivut
Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit