Tuusula () on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Tuusulan naapurikunnat ovat Hyvinkää pohjoisessa, Mäntsälä koillisessa, Järvenpää, Sipoo ja Kerava idässä, Vantaa etelässä sekä Nurmijärvi lännessä. Tuusula on yksi Helsingin seudun kehyskunnista.
Tuusulan väkiluku on noin 40 000. Noin puolet Tuusulan väestöstä asuu Hyrylässä, joka on kunnan kuntakeskus. Helsingistä Hyrylään johtaa moottoritie Tuusulanväylä. Nurmijärven ja Kirkkonummen jälkeen Tuusula on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisesti Tuusula on kaupunkinimityksen puutteesta huolimatta kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa Hyrylässä asuu yli 15 000 asukasta.
Tuusula on tunnettu erityisesti historiallisen kirkonkylän läheisyydessä sijaitsevan rantatien kulttuurimaisemasta sekä modernin elämäntavan ja historian yhdistymisestä. Tuusulanjärven itärannan huvilayhteisö ja kultakauden taiteilijoiden perintö näkyy myös nykykulttuurissa. Tuusulan merkittäviä kulttuurinähtävyyksiä ovat Tuusulan rantantie sekä Kellokosken ruukki Pohjois-Tuusulassa.
Kerava ja Järvenpää ovat aiemmin olleet osa Tuusulaa. Kerava erotettiin Tuusulasta kauppalaksi vuonna 1924 ja Järvenpää vuonna 1951. Tuusula on luokiteltu aiemmin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli suomi ja vähemmistön kielenä ruotsi. Ruotsinkielinen asutus painottui kunnan eteläosiin, esimerkiksi Ruotsinkylän alueelle. Vuonna 1943 Tuusula muutettiin virallisesti kaksikielisestä kunnasta yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.
Tuusulan pormestari on kesäkuusta 2025 lähtien ollut Janne Mellin. Edeltävinä pormestareina on toiminut 2021-2025 Kalle Ikkelä (Erotettu 12.5.25), jonka jälkeen loppukauden ennen Janne Mellinin nimeämistä Lilli Salmi ja Arto Lindberg vuosina 2017–2021.
Historia pienoiskuva|Tuusulan kirkko. Tuusulan vanhimmat asutukset ennen keskiaikaa ovat sijainneet Tuusulanjärven rannalla. Järven vanha nimi on ollut Kaukajärvi ja saman niminen on ollut vanhin asutuskin nykyisen Vanhakylän paikalla. Eräät alueen paikannimet viittaavat Hämeestä tulleeseen asutukseen. Esimerkiksi kylännimi Hyökkälä (Hyvikkälä) viittaa Janakkalaan, jossa on Hyvikkälä-niminen kylä.
Tuusulan historia itsenäisenä hallintoyksikkönä alkaa vuodesta 1643, jolloin muodostettiin Tuusulan kappeliseurakunta ja Tuusulan nykyistä kirkkoa edeltänyt ensimmäinen kirkko rakennettiin kirkonkylään. Tuusulalaiset kuuluivat pääosin Sipoon seurakuntaan, ja oman kappeliseurakunnan perustaminen oli seurausta kyllästymisestä pitkiin kirkkomatkoihin. Suomenkieliset talonpojat olivat tyytymättömiä myös siihen, että jumalanpalveluksia ei pidetty riittävästi omalla kielellä, mutta velvoitteisiin, muun muassa kirkkojen kunnostukseen ja rakentamiseen, he kyllä kelpasivat. Kappeliseurakunnan perustamisesta huolimatta tuusulalaiset olivat edelleen Sipoon seurakunnan alaisuudessa ja erkanivat siitä vasta 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1653, jolloin Tuusulan seurakunta lopullisesti itsenäistyi. Vuotta 1643 eli kappeliseurakunnan perustamista pidetään kuitenkin Tuusulan syntymävuotena.
Kappeliseurakunnan perustamisen yhteydessä siihen liitettiin osia Helsingin pitäjästä (nyk. Vantaan kaupunki), muun muassa Hyrylä, Ruotsinkylä ja Lahela, sekä Nurmijärvestä. Seurakunnan ydinalueena olivat Kaukjärvenä tunnetun Tuusulanjärven rantamien kylät Hyrylä, Hyökkälä, Paijala, Tuusula, Tuomala, Järvenpää, Vanhakylä ja Ruskela. Järvestä erossa olevia kyliä oli Alikerava, Ylikerava, Rusutjärvi, Nahkela, Lahela ja Ruotsinkylä. Nykyisen Jokelan seutu, silloinen Vantaankorvenmaa, oli tuolloin lähes asumatonta takamaata, jonka maat jaettiin erillisalueina useiden kylien kesken.Risto O. Peltovuori: Suur-Tuusulan historia, Tuusula, Tuusulan kunta, 1975,
Tuusulan ensimmäinen koulu perustettiin Vanhankylään vuonna 1850 kartanonomistaja Carl Peter Nybergin antaman lahjoituksen turvin.
Jokela alkoi rautatien (1862) vaikutuksesta kehittyä nopeasti teollisuustaajamaksi. Kylään perustettiin muun muassa kolme tiilitehdasta, tulitikkutehdas, vanutehdas ja laatikkotehdas. Tiilitehtaita paikkakunnalle vetivät ainutlaatuiset, laajat savipitoiset maa-alueet. Ensimmäisenä aloitti toimintansa Jokelan Tiilitehdas vuonna 1874.
Rautatien rakentamisen (liikenteeseen 1862) jälkeen radanvarren kyläkeskukset kasvoivat ja teollistuivat kunnan muiden osien jatkaessa maatalousvaltaista elämää. Sillä oli omat seurauksensa:
Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta kauppalaksi. Vuonna 1951 Järvenpää erotettiin Tuusulasta kauppalaksi. Vuonna 1954 Tuusulan, Keravan ja Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaa) kolmeen osaan jakama Korson taajama liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan. Vuonna 1974 Tuusulan, Hyvinkään ja Nurmijärven kolmeen osaan jakama Jokelan taajama liitettiin kokonaisuudessaan Tuusulaan.
Hyrylän kehittymiseen kuntakeskuksena vaikutti pääkaupungin läheisyys sekä venäläisen varuskunnan perustaminen 1850-luvulla. Itsenäisyyden aikana Hyrylässä toimi aluksi ”Tuusulan tykistönä” tunnettu kenttätykistövaruskunta ja kesästä 1957 lähtien Helsingin ilmatorjuntarykmentti.
Hyrylän läheisyydessä on kolme kertaa pidetty asuntomessut: Lahelassa vuonna 1970, Nummenharjulla vuonna 2000 ja Rykmentinpuistossa vuonna 2020https://www.rykmentinpuisto.fi/asuntomessut-2020/ .
Hyrylän läheisyydessä on ollut myös useita suuria sorakuoppia. Kun Helsingin ja sen lähiympäristön kiihkeään rakentamiseen tarvittiin loputtomasti hiekkaa ja soraa, sadat kuorma-autot kiidättivät sitä silloista kaksikaistaista, betonipintaista Tuusulantietä myöten. Koska Hyrylässä sijaitsi myös ilmatorjuntarykmentti, joku keksi nimetä nämä vinhasti liikkuvat autot ”Hyrylän hävittäjiksi”.
Tuusulanjärven länsipuolella toimi 1900-luvun jälkipuoliskolla Hankkijan koetila laajoine pelto- ja metsäalueineen.
Kellokoskelle teollisuus saapui paljon aikaisemmin kuin muihin Tuusulan taajamiin; ruukki aloitti toimintansa vuonna 1795. Kellokosken psykiatrinen sairaala perustettiin vuonna 1915.
Tuusulaan asutettiin jatkosodan jälkeen Terijoen ja Viipurin maalaiskunnan siirtoväkeä.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
21. huhtikuuta 1996 sattui Tuusulassa Jokelan junaturma.
Keskiviikkona 7. marraskuuta 2007 Tuusulan Jokelan koulukeskuksessa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa kuoli yhdeksän ihmistä.
Tuusulanjärven taiteilijayhteisö Tuusulaan syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa Suomen kautta aikain merkittävin taiteilijayhteisö. Sen jäsenten ajatusten ja käden jälki vaikutti, ja on sen jälkeenkin vaikuttanut, koko Suomen kansan kohtaloon ja asenteisiin, suomalaisen identiteetin muodostumiseen. Yhteisön elämään tutustuttaessa sana kulttuuri saa uuden ja erilaisen sävyn: vivahteikkaamman, arkisemman ja elämänläheisemmän. Jokapäiväinen elämä yhteisössä sisälsi kaikkia kuviteltavissa tapahtumia ja kohtaloita: perhe-elämää, työtä, puutetta, hyvinvointia, puutarhanhoitoa, yhteisiä juhlia, dramatiikkaa, rakkautta, sydänsuruja jne.
Taiteilijayhteisö syntyi Tuusulanjärven itärantaa myötäilevän vanhan tien varteen. Tämä Tuusulan Rantatie on nykyisin hiljainen sivutie, mutta alkujaan se oli osa 1680-luvulla rakennettua, myös Heinolantieksi kutsuttua tietä. Tie on nykyään museotie.
Jo ennen taiteilijayhteisön muodostumista, vuonna 1872, Aleksis Kivi vietti tien varrella sijainneessa, hänen veljensä asuttamassa mökissä elämänsä viimeiset kuukaudet maaliskuun alusta vuoden viimeisen päivän aamuvarhaiseen.
Myöhemmin tien vaikutuspiirissä asuivat ja tekivät työtä muun muassa Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Jean Sibelius, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja J. H. Erkko. Nykyisin Ahola, Ainola, Halosenniemi ja Erkkola ovat museoita. Suvirantaa asutti Eero Järnefeltin jälkeen hänen tyttärensä taidemaalari Laura perheineen, ja paikka on edelleen suvun hallussa yksityiskotina. Myös Aleksis Kiven kuolinmökki on muistomerkkinä Rantatien varrella.
Edellä mainittujen pysyvästi alueella asuneiden taiteilijayhteisön jäsenten lisäksi Rantatien huviloissa asui ja vieraili lukuisa joukko kulttuurihenkilöitä. Merkittävänä oleskelupaikkana toimi muun muassa Syväranta, jonka 1900-luvun alkuvuosina omisti venäläinen nimineuvos K. K. Uschkoff. Hänen luonaan nähtiin usein venäläistä yläluokkaa sekä taiteilijoita, muun muassa kirjailija Maksim Gorki ja oopperalaulaja Fjodor Šaljapin. Myöhemmin huvila toimi suomalaisten sanomalehtimiesten lepokotina, jossa asustelivat muun muassa Eino Leino, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen ja Einari Vuorela. Vuonna 1947 tulipalossa tuhoutumisen jälkeen uudelleen rakennetussa huvilassa toimii nykyisin Lottamuseo.
Syvärannan ja sen kanssa Rantatien vastakkaisella puolella sijaitsevan Onnelan historiat liittyvät läheisesti toisiinsa. 1920-luvulla Onnelassa pidettiin täysihoitolaa, jossa tulevaisuuttaan etsivien venäläisten emigranttien lisäksi asusti ja vieraili lukuisa joukko suomalaisia kulttuurihenkilöitä. Nykyisin Onnela toimii Näkövammaisten Keskusliiton loma- ja kurssikeskuksena.
Suomen lääketieteen isänä tunnetun arkkiatri Otto E. A. Hjeltin 1860-luvulla kesähuvilakseen rakennuttama ja 1881 talviasuttavaksi kunnostama Lepola sijaitsi Aholan ja Suvirannan välissä. Valtioneuvos E. N. Setälän omistukseen vuonna 1922 siirtyessään se sai nimen Toimela. Huvila tuhoutui tulipalossa kirjastosiipeä lukuun ottamatta vuonna 1943.
Järvenpään itsenäistyessä kolme taiteilijakotia, Ainola, Ahola ja Suviranta, jäivät sen alueelle erilleen museotiestä.
Maantiede Tuusula ympäröi Tuusulanjärveä, paitsi järven pohjoispäässä, jossa on Järvenpään kaupunki. Tuusulan toiseksi suurin järvi on Rusutjärvi.
Tuusulan alue on keskeltä kapea, sillä siitä aikoinaan erotettu Järvenpää miltei jakaa sen kahtia. Niinpä Hyrylästä katsottuna kunnan pohjoisosa, jossa Kellokoski ja Jokela sijaitsevat, on lähes suoraan Järvenpään takana. Lisäksi kunnan itäosassa Keravan ja Järvenpään välissä on vielä kapeampi, Sipoon rajalle saakka ulottuva, Tuusulaan kuuluva alue.
Aluerakenne Aluejako Tuusula jakautuu 19 eri kunnanosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa. vasen|kehyksetön
1 Jokela 2 Perttu 3 Lepola 4 Kellokoski 5 Jäniksenlinna 6 Kaunisnummi 7 Roinila 8 Ruskela 9 Rantatie 10 Tuomala 11 Vaunukangas 12 Hyrylä 13 Mattila 14 Lahela 15 Riihikallio 16 Sula 17 Rykmentinpuisto 18 Ruotsinkylä 19 Maantiekylä
Taajamat Vuoden 2020 lopussa Tuusulassa oli 38 783 asukasta, joista 36 329 asui taajamissa, 1 948 haja-asutusalueilla ja 506:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tuusulan taajama-aste on 94,9 %. Tuusulan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2020) 1 Helsingin keskustaajama * 29 960 2 Jokela* 6 345 3 Nukari* 13 4 Palojoki* 11
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Tuusulan keskuspaikka Hyrylä ja Kellokoski eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Tuusulan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,76 neliökilometriä. Jokelan taajama ulottuu pieniltä osin myös Hyvinkään kaupungin alueelle. Nukarin ja Palojoen taajamat ulottuvat pääosin sekä Jäniksenlinnan taajama pieniltä osin Nurmijärven kunnan alueelle.
Väestö Väestörakenne Tuusula on asukasluvultaan Suomen 27. suurin kunta. Tuusulan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 41 338 asukasta, mikä on 2,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Tuusulan väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Tuusulan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 57,1 prosenttia, mikä on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Tuusulan väestöstä on 16,9 prosenttia. Työikäisiä Tuusulassa on 63,1 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 19,9 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Tuusulassa oli vuonna 2021 yhteensä 2 776 eli 7,0 prosenttia kunnan asukkaista.
Väestönkehitys