Rautjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnan väkiluku on , pinta-ala km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Rautjärven naapurikuntia ovat Parikkala ja Ruokolahti, itäpuolella rajanaapurina on Venäjä. Rajanaapurikuntia Venäjän puolella ovat Karjalan tasavallassa Elisenvaara ja Hiitola sekä Leningradin alueella Antrea (Kamennogorsk).
Yli puolet Rautjärven asukkaista asuu kuntakeskuksessa Simpeleellä. Rautjärven asemanseudulla asukkaita on noin 300. Taajamat sijaitsevat noin 20 kilometrin etäisyydellä toisistaan.
Rautjärven kunnanjohtaja on vuodesta 2026 lähtien ollut Maija Kääriäinen.
Historia pienoiskuva|Kartta Rautjärven aluemuutoksista. Rautjärveen liitettiin Ilmeen alue Hiitolasta vuonna 1897 ja Lankilan alue Kirvusta 1922. Ruokolahdesta liitettiin Asemanseudun alue 1945 sekä pieniä erillisalueita 1962. Vuonna 1923 itsenäistyneeseen Simpeleeseen liitettiin Parikkalasta Kaljusen ja Innasennurkan kylät vuonna 1946. Rautjärvi ja Simpele yhdistyivät vuonna 1973. Rautjärven kunta perustettiin vuonna 1861, pari vuotta aiemmin (1859) toimintansa itsenäisenä seurakuntana aloittaneen Rautjärven seurakunnan pohjalle. Rautjärven seurakunta oli ollut sitä ennen Ruokolahden seurakunnan kappeliseurakuntana vuodesta 1654.
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 pääosa siihenastisen Rautjärven alueesta pysyi Suomessa, mutta lähes puolet (198,9 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.
Simpeleen kunta liittyi Rautjärveen 1973, jolloin muodostui nykyisenlainen Rautjärven kunta. Uuden kunnan keskustaajamaksi tuli aiempaa kuntakeskusta Miettilää ja Rautjärven asemanseutua selvästi suurempi Simpele.
Simpeleen kunta perustettiin Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille ja lisäksi osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922.
Maantiede Luonto Rautjärven kunnan pinta-alasta noin 12,5 % on veden peittämää, ja kunnan alueella on toistasataa järveä tai lampea. Suurimmat järvet ovat Torsa - Pieni-Torsa, Nurmijärvi, Rautjärvi, Silamus, Purnujärvi, Hiidenjärvi, Herajärvi, Kostamo, Untamojärvi, Kivijärvi, Särkijärvi, Koantaus, Pitkäjärvi, Latvajärvi, Sammalus, Korpijärvi ja Ylimmäinen. Lisäksi kunnan alueella osittain sijaitsevia järviä ovat Simpelejärvi (suurelta osin Parikkalan kunnan alueella) ja Vaahterus (suurelta osin Ruokolahden kunnan alueella).
Rautjärven alueella virtaavat kunnan pohjoispäässä Hiitolanjoki, Silamusjoki, Torsanjoki, Lohijoki ja Sarajoki sekä eteläpäässä Helisevänjoki.
Rautjärven alueella on kuusi Natura-aluetta: Haukkavuori, Kivijärvi, Lautakangas, Revonrannan laidun, Yhteismetsän puisto ja Äpätinkangas. Sarajärven rannasta lähes pystysuoraan kohoava Haukkavuori on Etelä-Karjalan arvokkaimpia kallioalueita. Vuoren laella on historiallinen rajamerkki, joka on suosittu nähtävyys- ja näköalapaikka.
Rautjärvellä oli vuonna 2018 kaikkiaan 1 333 kesämökkiä.
Aluerakenne Rautjärven kylät vuonna 1939 Haakanala, Hallilanmäki, Hiivaniemi, Hinkkala, Hynnilä, Ilmee, Jurvala, Kalpiala, Kekäleniemi, Kokkola, Kopsala, Korjola, Korpijärvi, Lankila, Latvajärvi, Miettilä, Niskapietilä, Partila, Pirhola, Purnujärvi, Rautjärvi, Siisiälä, Torsansalo, Uimola, Untamo, Viimola, Vähikkälä
Taajamat Vuoden 2022 lopussa Rautjärvellä oli 3 093 asukasta, joista 1 531 asui taajamissa, 1 540 haja-asutusalueilla ja 22:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kunnan taajama-aste oli 49,9 %.
Rautjärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Simpele 1 685 2 Rautjärven asemanseutu* 214
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Rautjärven asemanseutu ulottuu pieniltä osin myös Ruokolahden kunnan alueelle.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Rautjärvi sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Imatran seutukuntaan. Rautjärvi tekee yhteistyötä Imatran seutukunnan muiden kuntien, kuten Imatran, Ruokolahden ja Parikkalan kanssa. Vuonna 2025 nämä kunnat esittivät alueensa nimeämistä Suomen ensimmäiseksi erityistalousalueeksi.
Kunnanjohtajana toimii Maria Kääriäinen, joka aloitti tehtävässään vuoden 2026 alussa. Hänen edeltäjänsä oli Harri Anttila, joka toimi kunnanjohtajan vuosina 2006–2026.
Politiikka Kunnanvaltuustossa on 17 jäsentä. Vuoden 2025 kuntavaaleissa suurimmat puolueet olivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) ja Suomen Keskusta.
Rautjärvi on jaettu kahteen äänestysalueeseen: Simpeleeseen ja Rautjärveen. Äänestysalueiden äänestyskäyttäytymiset poikkeavat toisistaan: Simpele on keskustaajama, jossa myös Simpeleen kartonkitehdas sijaitsee, ja jossa SDP on perinteisesti vahva. Rautjärvi puolestaan on maaseutumaisempi alue, jossa Keskusta on saanut enemmän kannatusta.
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. Vuosi SDP KESK KOK PS KD PRORjY Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % 2017 796 42,8 887 47,7, 87 4,7 91 4,9 – – – – 2021 642 40,4 579 36,5 123 7,7 204 12,8 40 2,5 – – 2025 739 45,5 539 33,2 131 8,1 84 5,2 21 1,3 110 6,8 Vuonna 2025 perinteisten puolueiden rinnalle liittyi PRO Rautjärvi yhteislista.
Talous ja elinkeinot Rautjärvi on yksi Suomen teollistuneimpia kuntia, ja kunnan suurin työnantaja on Metsä Board Simpeleen kartonkitehdas.
Merkittävämpien paikallisten työllistäjien joukkoon lukeutuu puunjalostusalalla toimiva perheyritys Vankkapuu Oy, joka Simpeleellä toimivissa kahdessa yksikössään valmistaa teollisuuden tarpeisiin kuormalavoja, rullanpäätulppia lähinnä paperi- ja kartonkiteollisuudelle sekä lisäksi kierrättää kartonkihylsyjä. Teollisuusyrityksiä edustaa myös valmisbetonia ja muita betonituotteita tuottava sekä rakentamiseen liittyviä järjestelmiä ja palveluja toimittava Karjalan Betoni Oy.
Julkisella sektorilla merkittävät työllistäjät ovat Rautjärven kunta sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote).
Liikenne ja infrastruktuuri Kunnan läpi kulkevat lounas-koillissuunnassa valtatie 6 ja Karjalan rata.
Simpeleen asemalta on junayhteydet Helsingin ja Joensuun suuntiin. Asemalla pysähtyy kymmenen Helsingin ja Joensuun välistä junavuoroa, yhdeksän InterCity-junavuoroa sekä yksi Pendolino-junavuoro.
Rautjärven kuntaa lähimmät lentoasemat ovat Lappeenrannassa ja Savonlinnassa. Lappeenrannan lentoasemalta on tarjolla kansainvälisiä lentoyhteyksiä, ja Savonlinnan lentoasemalta lennetään Helsinkiin.
Lähin Suomen ja Venäjän välinen kansainvälinen rajanylityspaikka Imatra-Enso sijaitsee Imatran Pelkolassa, noin 50 km kuntakeskus Simpeleeltä ja noin 30 km Rautjärven asemanseudulta.
Etäisyyksiä maanteitse Suomessa Parikkala, 18 km Ruokolahti, 38 km Imatra, 41 km Punkaharju, 43 km Savonlinna, 77 km Lappeenranta, 78 km
Venäjälle Viipuri, 105 km Pietari, 240 km
Välimatkat on mitattu kuntakeskus Simpeleen eteläisestä valtatie 6:n liittymästä.
Palvelut ja koulutus Koulutus- ja kulttuuri
Rautjärven kunnassa oli aiemmin kaksi peruskoulun ala-astetta: kuntakeskuksessa Simpeleellä Kivijärven koulu ja kunnan eteläpäässä Rautjärven asemanseudulla Rautjärven aseman koulu.
Peruskoulun yläaste toimi Simpeleen yhteiskoulussa, ja samoissa tiloissa myös Rautjärven lukio.
Vuonna 2016 rakennettiin uusi koulurakennus, joka sai nimekseen Simpeleen koulu. Samassa rakennuksessa sijaitsevat ala- ja yläkoulu sekä Rautjärven lukio. Syy uuden koulun rakentamiselle oli sisäilmaongelmat vanhoissa tiloissa.
Muutosten jälkeen Rautjärven asemanseudulla opiskellaan esi- ja alkuopetusluokat Otsolan 0-2 -opetusryhmässä, joka kuuluu hallinnollisesti Simpeleen kouluun. Entisessä Kivijärven koulussa, nykyisessä Kivijärven toimintakeskuksessa toimii Rautjärven ja Parikkalan kuntien yhteinen kansalaisopisto Simpelejärven opisto.
Rautjärven kunnankirjastoon kuuluu Rautjärven pääkirjasto (Simpeleen kirjasto) ja Rautjärven asemankirjasto.
Kaupallisia palveluja Rautjärven kunnassa on kolme päivittäistavarakauppaa: K-Market Hermanni ja S-market Simpele kuntakeskuksessa Simpeleellä sekä M Aseman Puoti Asemanseudulla. Kunnan alueella toimivat seuraavat kahvilat, ravintolat ja baarit: Kahvila Lounaskulma, Ravintola Simpele ja Sirpakka Baari Simpeleellä sekä Pub Kahvila Aseman Kello Asemanseudulla.
Valtatien 6 varrella sijaitsevat Simpeleen Liikenneasema Oy ja Neste Simpele -huoltoasema.
Kulttuuri Nähtävyyksiä Hiitolanjoki, Simpeleen kautta virtaava ja Laatokkaan laskeva joki, johon Laatokan lohi nousee myös Suomen puolelle. Kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti merkittävä vesireitti, nykypäivänä virkistysalue maisemapolkuineen ja kalastusmahdollisuuksineen. Haukkavuori, Etelä-Karjalan korkein paikka Rautjärven ja Ruokolahden rajamailla. Iivanansaari, Koantaus-järvessä sijaitseva saari, jossa on kalterijääkäri Jussi Reinikaisen hautapaikka. Pirunkirkko, Torsansalossa, Linnavuoren pohjoisrinteen alla sijaitseva isonvihan aikainen suuri piiloluola. Laikon eli Ylimmäisen lähde, yksi Suomen suurimmista lähteistä Laikon kylässä. Miettilän historiallinen reservikasarmialue eli Kasarminkangas, sotahistoriallinen kasarmialue, jonka kasarmit on rakennettu vuosina 1881–1883. Yhdessä rakennuksista toimi Rautjärven kunnan kunnantoimisto vuosina 1922–1972. Rautjärven kotiseutumuseo, Sotahistoriakeskus Komendantin yhteydessä Miettilän Kasarminkankaalla sijaitseva museokohde. Kollaa ja Simo Häyhä -museo, museo, jossa on nähtävillä mm. talvisodan Kollaan taisteluun liittyvä näyttely. Niskapietiläntie, 19,5 km pitkä museotie yhdystiestä 3981 – Niskapietiläntie, joka johtaa Imatran Vuoksenniskalta Ruokolahden Huhtasenkylän kautta Rautjärven Niska-Pietilään ja sieltä edelleen Miettilään. Tie on osa Runon ja Rajan tietä ja sitä kautta Via Karelia -matkailutietä. Elokuussa vuosittainen Päivä Museotiellä -tapahtuma. Simpeleen Tehtaanpuisto, vuonna 1935 perustetun ja Yhtyneiden Paperitehtaiden puutarhasuunnittelijana toimineen puutarha-arkkitehti John Hausenin suunnittelema puisto. Rautjärven uusi kirkko, kesällä 2025 valmistunut puukirkko. Rautjärven vanha kirkko, vuonna 1881 valmistunut puukirkko tuhoutui tulipalossa jouluna 2022. Simpeleen kirkko, 1933 valmistunut kivikirkko ja vuodesta 1999 yhdistyneen Rautjärven seurakunnan pääkirkko. Aiemmin vuonna 1922 perustetun Simpeleen seurakunnan kirkko.
Tapahtumia Simpeleen Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, vuodesta 1999 järjestetyt monipuoliset antiikin ja keräilyn myyntimessut heinäkuun lopulla Rautjärven Kulttuuriviikko, useista eri tapahtumista vaihtuvissa paikoissa kunnan alueella koostuva kulttuurin teemaviikko heinäkuussa Rautjärven asemanseudun kylämessut Rautjärven asemanseudun traktorimarssi Miettilä Kollaus, Miettilän kylätapahtuma ja koko perheen tapahtumapäivä Kuntalan alueella Museotiepäivä, Niskapietiläntiellä elokuussa järjestettävä tapahtuma AsemaFest!, nuorille suunnattu musiikkifestivaali elokuussa Rautjärven asemanseudulla Marja-Liisan Hiihdot, Marja-Liisa Kirvesniemen nimikkohiihdot Konkalammen hiihtokeskuksessa Simpeleellä
Media Parikkalassa ja Rautjärvellä ilmestyy paikallislehti Parikkalan-Rautjärven Sanomat.