Orimattila on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, sen eteläosassa. Orimattilan naapurikuntia ovat Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila.
Historia pienoiskuva|Kartta Orimattilan alueliitoksista. Orimattilasta liitettiin Renkomäen alue Lahteen 1956. Samana vuonna Viljaniemen ulkopalsta-alueita liitettiin Hollolasta Orimattilaan. Rakokiven eteläpuoleisia alueita liitettiin Orimattilasta Nastolaan vuosina 1959, 1979 ja 2016. 1959 Karhusaaren läheinen alue liitettiin Nastolasta Orimattilaan. Vuonna 2011 Artjärvi yhdistyi osaksi Orimattilaa. Orimattilan Virenojalla sijaitsevalta Myllykulmalta on tehty Pohjois-Karjalan Enon ohella Suomen vanhimmat arkeologiset löydöt, ajoitukseltaan 9070–8670 eaa. Orimattilan pitäjän historia alkaa seurakunnan perustamisesta 1636, jolloin se erotettiin itsenäiseksi Hollolan seurakunnasta.
Hallinnollisesti Orimattilan ja Hollolan seurakunnat yhdistyivät tilapäisesti isovihan aikana suuren Pohjan sodan aiheutettua Suomen venäläismiehityksen. Tuolloin Orimattilan kirkkoherra Anders Herkepaeus määrättiin keräämään verot myös Hollolasta kirkkoherra Gustaf Bernerin paettua Ruotsiin 1714.
Pitäjänhallinto korvattiin Suomessa kunnallishallinnolla Suomen suuriruhtinaan asetuksella 1865. Tätä ennen oli kuntien itsenäistämistä seurakunnista pohdittu 1860-luvun alkupuolella jo vuosien ajan. Orimattilan kunta on vuoden 1865 kunnallisasetuksella Orimattilan seurakunnasta erotettu paikallishallinnon yksikkö. Jatkosodassa menetetystä Kirvusta asutettiin paljon siirtokarjalaisia Orimattilaan.
Orimattilan kunta otti käyttöön kaupunki-nimityksen vuonna 1992. Orimattila päätti vuonna 2009, että se ei osallistu Päijät-Hämeessä käytäviin kahdeksan kunnan välisiin kuntaliitosneuvotteluihin, vaan se jatkaa itsenäisenä kuntana. Orimattilan kaupunginvaltuusto ja Artjärven kunnanvaltuusto hyväksyivät yksimielisesti Orimattilan ja Artjärven kuntaliitoksen 22.3.2010. Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2011.
Aluerakenne Taajamat Vuoden 2017 lopussa Orimattilassa oli 16 221 asukasta, joista 10 784 asui taajamissa, 5 301 haja-asutusalueilla ja 136:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Orimattilan taajama-aste on 67,0 %. Orimattilan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Orimattilan keskustaajama 9 102 2 Pennala 950 3 Artjärven kirkonkylä 431 4 Virenoja 301
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Kylät pienoiskuva|Käkelän vanhaa kylänraittia. Orimattilan keskustaajama, tunnettu myös nimellä Orimattilan kirkonkylä, muodostaa Orimattilan kuntakeskuksen, jossa sijaitsevat kaupungintalo sekä tavaratalot. Keskustassa sijaitsee Orimattilan kirkonmäki, joka vuonna 1993 määriteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja on mukana myös saman inventoinnin päivitetyssä versiossa vuodelta 2009.Museovirasto: rakennettu kulttuuriympäristö (1993)
Muut Orimattilan kylät ovat Heinämaa, Henna, Karkkula, Keituri, Kuivanto, Leitsamaa, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi, Niinikoski, Pakaa, Pennala, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka, Tönnö, Viljamaa, Viljaniemi ja Virenoja. 1.1.2011 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Artjärven kylistä tuli Orimattilan kyliä. Kuntaliitoksen myötä tulleet kylät on: Artjärvi, Hietana, Kinttula, Ratula, Salmela, Hiitelä ja Villikkala. Lisäksi Orimattilan kyliin kuuluu Tietävälä, joka sijaitsi alun perin Kirvussa ja jonka siirtokarjalaiset perustivat uudestaan Orimattilaan. Niinikoski, Tönnö, Kuivanto, Luhtikylä ja Villikkala ovat saaneet Päijät-Hämeen vuoden kylän nimitykset.
Kiinteistörekisterijaon v. 2013 mukaiset kylät on esitetty seuraavassa taulukossa. Numero Rekisterikylä Kylän osia 560-401 Heinämaa 560-402 Karkkula 560-403Keituri 560-404 Kuivanto Anttila, Isokylä, Katajala, Korvenpää, Koskunen, Köykkälä, Metsäkulma, Montari, Rahjala, Rekola http://www.kuivanto.fi/kuivanto/Kyl%C3%A4suunnitelma2012.pdf560-405Leitsamaa 560-406 Luhtikylä Luhtikylä, Henna 560-407 Mallusjoki 560-408Niemi 560-409 Niinikoski Kaitala, Raikkola 560-410 Pakaa 560-411 Pennala 560-413 Sammalisto 560-415Tuorakka 560-416 Tönnö Tönnö, Tietävälä, Arola, Rauhala 560-418 Orimattilan kirkonkylä Käkelä, Pyörähtälä 560-419 Viljaniemi 560-420 Virenoja 560-425 Artjärvi Hietana, Kinttula, Ratula, Villikkala 560-426 Hietana (aiemmin osa Artjärveä) 560-427 Kinttula (aiemmin osa Artjärveä) 560-428 Ratula (aiemmin osa Artjärveä) 560-429 Villikkala (aiemmin osa Artjärveä)
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Ystävyyskaupungit Orimattilan ystävyyskunnat ovat: Weißenburg-Gunzenhausen, Saksa Östhammarin kunta, Ruotsi Jõgeva, Viro
Talous ja elinkeinot Orimattilan elinkeinorakenne muuttui 1900-luvun jälkipuoliskolla maatalousvaltaisesta teollisuus- ja palveluvaltaisemmaksi. Vuonna 1965 noin 35 prosenttia orimattilalaisista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Kun Orimattilasta tuli kaupunki vuonna 1992, osuus oli laskenut alle 20 prosenttiin.
Kaupungin teollisuus- ja työpaikka-alueita on kehitetty muun muassa Sampolassa ja Pennalassa. Sampolan teollisuusalueella on valmisteltu asemakaavan muutosta, jolla nykyisten yritysten tontteja voidaan laajentaa. Pennalan teollisuusalueen osayleiskaavamuutoksen tavoitteena on ollut muodostaa noin sadan hehtaarin yhtenäinen tontti datakeskusta varten.
Palvelut ja koulutus Perusopetusta Orimattilassa tarjoavat Jokivarren koulu, Järvikunnan koulu, Kuivannon koulu, Luhtikylän koulu, Myllylän koulu, Orimattilan yhteiskoulu, Pennalan koulu, Tönnön koulu, Virenojan koulu ja Vuorenmäen koulu. Toisen asteen yleissivistävää koulutusta saa Erkko-lukiossa.
Koulujen historiaa Orimattilan suuren pinta-alan ja hajanaisuuden vuoksi kylistä muodostui monien palveluiden suhteen melko omavaraisia. 1860-luvulla Orimattilaan tuli kirkkoherraksi Johan Granholm, joka ryhtyi kansakoulujen puolestapuhujaksi. Marraskuussa 1867 aloitti Kuivannon kansakoulu yksityisissä tiloissa, Herman Koskisen omistamassa Rahjalan talossa. Vuoteen 1975 mennessä oli Orimattilaan perustettu 24 koulua, joista vanhimmat ovat Kuivannon koulun lisäksi Orimattilan kirkonkylän koulu (1868–1975), Järvikunnan koulu (1868–1902) Vähä-Mallusjoelle, Luhtikylän koulu (1869), Heinämaan koulu (1871–2014), Pakaan koulu (1883), Viljaniemen koulu (1876 – 1990-luku) ja Niinikosken koulu (1883). Aluksi kansakoulut toimivat kylien piirikansakouluina. Vuonna 1920 ne yhdistettiin hallinnollisesti Orimattilan kunnan kouluhallinnoksi.
Koulu Kyläalue Vuosi Paikka Lakkautettu Koskusten kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/items/show/122291 Kuivanto 1867https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/arto.458988 Rahjalahttp://www.orimattila.fi/sivu.php?id=59&sivuid=107 1960-lukuhttp://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/08/kylakoulut-loytavat-uuden-elaman-asuntoina-ja-kylantaloina Järvikylän kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/items/show/122294 Vähä-Mallusjoki 1868 kirkonkylän kansakoulu kirkonkylä 1868 Viljaniemen kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/items/show/122353http://digi.kirjastot.fi/items/show/122296 Viljaniemi 1869 (Luhtikylässä) 1990-luvulla (Yhdistetty Luhtikylän kouluun) Heinämaan kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/items/show/122355 Heinämaa 1868 Pakaan kansakoulu Pakaa 1874 2006http://www.phnet.fi/kylat/niinikoski/koulu.html Niinikosken kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/items/show/122314http://digi.kirjastot.fi/items/show/122293 Niinikoski 1883 2006 Luhtikylän kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/items/show/122357http://digi.kirjastot.fi/items/show/122356 Luhtikylä 1890 Kuivannon kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/items/show/122313http://digi.kirjastot.fi/items/show/122298 Kuivanto 1891 Pennalan kansakoulu Pennala 1896 Kaitalan kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/items/show/122352 Niinikoski 1900 Karkkulan kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/items/show/122360 Karkkula 1901 Renkomäen kansakoulu Renkomäki 1901 Tönnön kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/items/show/122359 Tönnö 1906 Virenojan kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/items/show/122358 Virenoja 1911 Henna-Keiturin kansakouluhttp://www.phnet.fi/kylat/luhtikyla/kokoontumis/kattilamaja.html Keituri 1921 1971 Riihiojan kansakouluhttps://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94590/xkansak_1924-1925_1926_dig.pdf?sequence=1 Riihioja 1924 1960-luku Huhdanojan kansakouluhttp://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2005/07/22/kadonneiden-koirien-talossa Virenoja 1930 1965http://www.lastukirjastot.fi/work?workId=caa2e7da-2bb6-4a4e-969e-b059ddcd8d6b Terriniemen kansakouluhttp://digi.kirjastot.fi/collections/show/27http://digi.kirjastot.fi/items/show/122297 Terriniemi 1959
Kulttuuri Orimattilan taidemuseon pysyvässä näyttelyssä on esillä Ilmari ja Toini Wall-Hakalan taidesäätiön suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta 1950-luvulle, Pentti Papinahon veistoskokoelmat sekä Orimattilan Erkot -näyttely. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. Orimattilassa toimii Orimattilan teatteriystävien hoitama Orimattilan teatteri. Kattojärjestönä toimiva Orimattilan teatteriystävät hoitaa Orimattilan Kesäteattereiden pyörittämisen ja muun siihen liittyvän oheistoiminnan.
Nähtävyyksiä Orimattilan Kehräämö, kotieläinpuisto, Orimattilan kotiseutumuseo, Orimattilan pullomuseo, taidemuseo, teatteri, Orimattilan kirkko, Soile Yli-Mäyryn taidelinna ja Villa Roosa. Katso myös: Artjärven nähtävyydet
Murre Orimattilan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Orimattilan murteen ryhmästä ei olla yksimielisiä. Orimattilan murteen on esitetty kuuluvan sekä Hollolan ryhmään että yhdesssä Pukkilan ja Myrskylän kanssa Porvoon ryhmään.
Ruokakulttuuri Orimattilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryynyrokka, kantomaito, palvattu liha, uuniperunat, kuivista leivänpaloista keitetty leipäpuuro ja varimakia eli kuumaan veteen sekoitettu siirappi.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 60. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Uskonto pienoiskuva|150px|Orimattilan kirkko
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Orimattilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Orimattilan seurakunta Artjärven kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Orimattilan alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
Orimattila kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen osana katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Entiset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Orimattilan kaupungin nykyisellä alueella. Artjärven seurakunta (liitetty Orimattilan seurakuntaan 2011)
Liikunta ja urheilu Retkeily Orimattilan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Orimattilan alueella sijaitsevia kohteita ja Natura-luonnonsuojelualueita ovat muun muassa Mallusjoen vanha metsä sekä Mieliäissuo. Artjärvellä sijaitsee Säytteen lintutorni.
Orimattilan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Mallusjoen vanhan metsän luontopolku, Karkkulan luontopolku, Lintulan luontopolku, Tönnnön luontopolku, Hakalan luontoppolku sekä Kairressuon-Mieliäissuon luontopolku. Artjärvellä kulkee Villisikapolku, Artjärven kotiseutupyöräilyreitti sekä Lammin luontopolku ja Rajasuon polku.
Urheilu ja liikunta
Kuuluisia orimattilalaisia
Kulttuuri Selma Anttila, kirjailija Roni Bäck, tubettaja, yrittäjä Mike Bäck, tubettaja, muusikko, kirjailija Kaj Chydenius, säveltäjä, mökkeili paikkakunnalla Eero Erkko, kansanedustaja, sanomalehtimies J. H. Erkko, runoilija Eki Jantunen, muusikko Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja Jukka Lehtinen, kuvanveistäjä Paavo Melander, säveltäjä, sanoittaja Pentti Papinaho, kuvanveistäjä Annika Siltaniemi, Tenavatähti-kilpailun voittaja Iikka Vehkalahti, dokumentaristi, elokuvatuottaja