pienoiskuva|Paimion maaseutua talvella kuvattuna Varasvuoren suurimman hyppyrimäen tornista. Paimio () on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun ja Salon puolivälissä valtatie 1:n varrella. Kaupunkinimityksen Paimio otti käyttöönsä 1997. Paimion naapurikunnat ovat Lieto, Kaarina, Marttila, Salo ja Sauvo.
Historia Paimiosta tunnetaan suuri määrä pronssi- ja rautakauden muinaisjäännöksiä. Vuonna 2009 uutisoitiin maanlaajuisesti Paimiosta löydetystä 3 500 vuotta vanhasta pronssikirveestä, jota säilytetään Paimion kotiseutumuseossa.Paimiosta löytyi 3 000 vuotta vanha pronssikirves
Keskiajalla alueella vaikuttivat muun muassa Pora (Spore) -suku, jonka oletettu napakairaa esittävä sukuvaakuna on antanut aiheen Paimion kaupungin vaakunalle, ja Jägerhorn af Spurila -suku. Paimiossa oli jo keskiajalla monta kartanoa, muun muassa Hevonpään (nykyään Viksberg) ja Spurilan kartanot.
Askalankoskella on ollut 1930-luvulta asti vesivoimala. Sähkö on myös yksi Paimion suurista teollisuudenaloista ja paikkakunnalla on ollut sähköalan jakelu-, tehdas- ja asennuslaitoksia. Turun ja Helsingin väliset junat ovat aiemmin pysähtyneet Paimiossa.
Maantiede Luonto Paimion läpi virtaava Paimionjoki on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1 088 km²) että virtaamaltaan. Joki laskee Paimionlahteen, joka on kapea, pitkä ja syvälle sisämaahan ulottuva merenlahti. Lahden perukka eli pohjoisosa johon Paimionjoki laskee, on Natura 2000 -aluetta 221 hehtaarin laajuudelta ja se kuuluu siihen lintudirektiivin mukaisena linnuston erityissuojelualueena. Valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa Paimionlahti on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Paimionlahti on ruovikoitunut, mutta umpeenkasvavia rantaniittyjä löytyy vielä. Lahtea ympäröivät metsäsaarekkeet ja laajat pellot. Lahdella on runsas pesimälinnusto ja se on tärkeä muuttoaikainen levähdysalue.
Paimionjoen alajuoksun varrella, Paimion keskustan pohjoispuolella sijaitsee Paimionjokilaakso, joka on lounaisen viljelyseudun jokilaakso. Paimionjokilaakso on 156 hehtaarin Natura 2000 -alue ja se muodostaa ydinosan Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Jokilaakso on noin seitsemän kilometriä pitkä, ja siellä sijaitsee myös Askalan vesivoimalaitos eli Askalankoski. Laaksossa on edustavia rinneniittyjä, joista tärkeimmät sijaitsevat Askalan voimalaitoksen kohdalla joen molemmin puolin. Paimionjokilaakso otettiin aikoinaan viljelyskäyttöön, ja kasvillisuuteen onkin vaikuttanut suuresti pitkään jatkunut laidunnus. Laidunnuksen ansiosta esimerkiksi kuusi ei ole päässyt leviämään, vaan maisema on pysynyt avoimena. Laidunnus alueella loppui kuitenkin 1950-luvulla, jolloin alue alkoi kasvaa umpeen. 1990-luvun alussa alueella aloitettiin hoitotoimenpiteet. Paimionjokilaakson viljelysmaisema on Suomen vanhimpia kulttuurimaisemia.
Aluerakenne Henkikirjakylät
Aakoinen (Aakosi) Ala-Kaleva Alhokankare Anttila Askala Auvola Eppinen (Episi) Evainen (Evaisi) Fuila Hahkapyöli Halkilahti Hanhijoki Hella Helovuori Herasniemi Hevonpää Hiidenala Hirvonpää (ja Munkkila) Hossila Huittila (Huitla) ja Yrjövuori Husoi (Huso) Ihana Ilttula Immainen (Immasi) Iso-Heikonen (Iso-Heikosi) Iso Kuusvuori Jalkala Juntola Kaila Kaimala Kaistila Kaivoinen (Kaivosi) Kajanoja Kaljala Karhunoja Karinkylä Karppala Kasvala Kauhainen (Kauhasi) Kauppila Kerkola Keski-Kaleva Kevola Kinkka Kirnula (Kirla) Kiusala Kivinenä Koivisto Korkiakylä (Korkkylä) Kovala Kruusila Kruuvainen (Kruuvasi) Kuopila (Kuopla) Kurki Kyllelä Kyysilä (Kyyslä) Laaroinen (Laarosi) Laiterla (Laitla) Loppi Lovi Luuspää Majankalma Maljamäki Marjavuori Maunula Meisala (Meisla) Meltola Meri-Anttila Miettula Moisio Munkkila Männistö Nakolinna Naskarla Nummmenpää Oinila (Oila) Pakurla Pappila Penimäki Pennainen Penttilä Perälä Potkela Preitilä Pyöli Rautalho Rekottila Rukkijoki Räpälä Saari Satojoki Sattela Sievola ja Karppala Siililä (Siilä) Silkkilä Silvola Spurila Suksela Suppala Taatila ja Foski Tammisto Taninen (Tanisi) Tankomäki Toikkala Tomero Tupila Tuuvala Vartsalo Vehkamäki Vikurila Villinen (Villisi) Vista Viukkala Vuohimäki Vuolle (Vuolte) Vähä-Heikonen ja Pussila Vähä Kuusvuori Vähä Preitilä
Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 64–68. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. .
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Paimiossa oli 10 730 asukasta, joista 8 454 asui taajamissa, 2 173 haja-asutusalueilla ja 103:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Paimion taajama-aste on 79,6 %. Kaupungin taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Paimion keskustaajama, tunnetaantoisinaan myös nimellä Vista 8 336 2 Tammisilta* 118
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Tammisillan taajama ulottuu puoliksi Kaarinan ja puoliksi Paimion kaupungin alueelle.
Väestö Paimiossa asui 31.12.2021 yhteensä 11 041 henkeä. Näistä suomenkielisiä oli 10 576 eli 95,8% väestöstä. Ruotsinkielisiä oli 117 eli 1,1%. Yksi asukas oli saamenkielinen. Vieraskielisiä oli kunnassa 347 eli 3,1%. Vieraskielisistä ryhmistä tärkeimmät olivat viro (89 puhujaa), venäjä (59 puhujaa), ukraina (36 puhujaa), latvia (29 puhujaa), englanti (18 puhujaa), kurdi (14 puhujaa), thai (12 puhujaa), bulgaria (12 puhujaa) sekä arabia (10 puhujaa).
Väestöstä 72,2% kuului vuonna 2023 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 1,6% muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. 26,2% ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Ystävyyskaupungit Audru (Viro) Johannes (Venäjä) Ljungbyn kunta (Ruotsi) Odenthal (Saksa) Terijoki (Venäjä) Tølløse (Tanska) Ås (Norja) Öckerön kunta (Ruotsi)http://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Paimio/http://213.138.147.170/netcomm/mainframes.asp?article=949&language=FI
Kulttuuri Murre Paimion alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Paimion murre kuuluu Lounais-Suomen itäryhmän Halikon alaryhmään.
Nähtävyydet Paimiossa on vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen Paimion parantola, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksiPaimion kaupunki ja on nimetty myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Muita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Paimion kirkko ja vanha pappila, Paimion rautatieasema, Suuri Rantatie sekä Wiksbergin kartano.
Paimiossa on kaksi kirkkoa: Pyhän Mikaelin kirkko keskustassa ja Pyhän Jaakobin kirkko Paimionlahden rannalla Hevonpäässä.
Paimion alueella on kaksi toimivaa vesivoimalaitosta: Juntolan ja Askalan voimalaitokset. Askalankoski on ympäristöyhdistyksen ylläpitämä kulttuuri- ja luontokohde perinnemaisemineen. Kaupungissa toimii myös elokuvateatteri Bio Stara, Paimion Sähkömuseo ja Käsityömuseo Miila.
Paimion Taatilassa on myös Ammattiopisto Livian (ent. Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos) maaseutuopisto, jossa opetuslajeina ovat eläinala ja metsätalous.
Ruokakulttuuri Paimion pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunasoseesta tehty pastanttipuuro, pikkuleivät nimeltä murosmöttöset, makea varilimppu sekä lahnanpääkeittoKolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 27. Helsinki: Patakolmonen Ky., jota paimiolaiset eivät tahtoneet kelpuuttaa nimikkoruoakseen.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Paimiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Paimion seurakunta Vuodesta 2019 lähtien seurakunta toimii myös Sauvon kunnan alueella.
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Suomen Helluntaikirkon jäsenseurakunta Paimion Asemaseurakunta. Paimiossa on myös Jehovan todistajien valtakunnansali. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Paimion alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
Liikunta ja urheilu Liikuntamahdollisuuksia Paimiossa tarjoavat muiden muassa seuraavat kohteet:
Varasvuoren hyppyrimäet (K-58, K-29, K-15 sekä K-8) Paimion Urheilupuisto (400 metrin juoksurata + nurmikenttä, KHT Soikka tekonurmi, tenniskentät, jäähalli OP-Areena, valaistut hiihtoladut/pururadat) Action Sport Center Uimahalli Solina KuntoPeimari-kuntosali Ankkalampi Hiekkahelmi Kartingrata Pesäpallokenttä Padelkenttä
Paimiossa on ollut myös motocrossrata.
Urheiluseuroja
Paimion Haka, jalkapallo ja jääkiekko Paimion Pesis, pesäpallo Paimion Rasti, suunnistus Paimion Ruoska, salibandy Paimion Ratsastajat, ratsastus Paimion Urheilijat, hiihto, mäkihyppy ja yleisurheilu Paimion Yritys, pesäpallo ja lentopallo Peimari United, jalkapallo Paimion Kiekkoseura, jääkiekko
Muuta Paimioon avattiin vastaanottokeskus marraskuussa 2009, mutta se suljettiin vuonna 2012.Paimion vastaanottokeskus avautui, Kunnallislehti, 17.11.2009
Entisessä Hotelli Valtatie 1:n majoitusrakennuksessa on kuvattu pätkä Reijo Mäen romaaniin perustuvasta elokuvasta Vares – yksityisetsivä (2004).
Tunnettuja asukkaita Esko Arjaluoto (1923–1987), yritysjohtaja, kauppaneuvos Hugo Backmansson (1860–1953), kuvataiteilija Reino Breilin (1928–2010), kansanedustaja ja ministeri Erik Dahlström (1879–1943), kartanomistaja, maanviljelysneuvos Sari Essayah (s. 1967), kilpakävelyn maailmanmestari, kansanedustaja (kd.), kristillisdemokraattinen puheenjohtaja Aulis Hiekko (1919–2000), Suomen ensimmäinen energianeuvos Juha Hurme (s. 1959), teatteriohjaaja ja kirjailija Gunnar Joutsensaari (1927–1991), kansanedustaja (SMP), lakimies Veeti Kallio (s. 1966), laulaja, näyttelijä Jarno Koskiranta (s. 1986), jääkiekkoilija Tero Koskiranta (s. 1984), jääkiekkoilija Kaarle Knuutila (1868–1949), kansanedustaja (suom.), maanviljelijä, kunnallisneuvos Kalle Lamberg (s. 1987), koomikko Iivari Lähteenmäki (1900–1979), yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos Tuomo Melasuo (s. 1948), rauhantutkija Mika Ojala (s. 1988), jalkapalloilija Mauri Perkonoja (1902–1994), kansanedustaja (SKDL), kirvesmies Juho Silkkilä (1886–1947), maanviljelijä ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, kunnallisneuvos V. J. Sukselainen (1906–1995), kansanedustaja (kesk.), pääministeri Pekka Tapio (1927–2020), yritysjohtaja, maanviljelysneuvos Ville Valkonen (s. 1988), poliitikko, kansanedustaja (kok.)
Katso myös Luettelo Paimion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Paimion kaupungin kotisivut Tilastokeskus: Paimion avainluvut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit