Oulainen () on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Pohjanmaan radan ja kantatie 86:n varressa. Kaupungissa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Kaupungin läpi virtaa Pyhäjoki. Oulaisten naapurikunnat ovat Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Pyhäjoki, Raahe ja Ylivieska.
Historia Oulaisten seudulta on löydetty useita merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Ainakin Piipsjärven rannalla asuttiin jo kivikaudella. Lukuisten kivikautisten esineiden joukossa on mm. pohjalaisia kirveitä, tuuria, itäkarjalaisia kourutalttoja, piikärkiä, liuskerenkaita ja mustasta liuskeesta tehty keihäänkärki. Sen sijaan pronssikaudelta ei ole tehty yhtään varmaa löytöä ja rautakaudeltakin vain yksi. Matkanivan Männistöstä on tavattu pronssinen hopeoitu hevosenkengän muotoinen solki.
Keskiajalla seudulle saapui karjalaisia ja myöhemmin satakuntalaisia ja hämäläisiä erämiehiä. Alue oli rajaseutua, sillä 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan raja halkoi todennäköisesti seutua Pyhäjoen suuntaisena. Perimätiedon mukaan Oulaisten ensimmäinen asukas olisi ollut Oula-niminen lappalainen, mistä paikkakunnan nimi olisi muodostunut. Luotettavampaa tietoa on 1400-luvulla muuttaneesta savolaisesta asutuksesta. Tuolta ajalta Oulaisissa on esimerkiksi nykyisen Likalanjärven nimen edeltäjä Savanlampi eli Savallampi. 1500-luvun alusta olevissa asiakirjoissa ei vielä näkynyt Oulainen-nimeä ollenkaan vaan alue kuului laajaan Matkanivan kylään.
pienoiskuva|200px|vasen|Oulaisten kirkko ennen vuotta 1927Kirkonkirjoissa 1600-luvun alussa esiintyvissä ensimmäisissä taloissa, N:o 1 Paavola (joen eteläpuolella) ja N:o 2 Pyykölä (joen pohjoispuolella) lienee olleet Oulaisten ensimmäiset pysyvät asukkaat. Vuonna 1608 kylässä oli 6 savua, joita verotettiin; vuonna 1682 savuja oli 15. Aatelisilla ei Oulaisissa ollut kartanoita, vaikka alue kuuluikin läänityksenä Evert Kaarlenpoika Hornille, Kankaisten herralle, vuosina 1613–1615, jonka jälkeen aatelisille valtioneuvos F. Scheldingille ja H. Falkenbergille aina vuoteen 1674, jolloin läänitykset piti palauttaa valtiolle. Pääasiassa Talonpojat omistivat Oulaisten tilat 1700-luvulla. Vuodelta 1766 olevan kartan mukaan Oulaisten nykyisen ydinkeskustan alueella olivat seuraavat talot: N:o 1 Honka Paavola, N:o 2 Pyykölä Isojussi, N:o 3 Ranta Pyykölä, N:o 4 Heickilä, N:o 5 Jussila, N:o 6 Pyy, N:o 7 Anttila, N:o 8 Pyykölä ja N:o 9 Miekkonen. Näiden talojen maista on muodostunut nykyisen Oulaisten keskusta.
Oulaisista tuli Pyhäjoen kappeliseurakunta vuonna 1682, jolloin rakennettiin ensimmäinen kirkko. Ensimmäisen käytyä pieneksi rakennettiin uusi kirkko vuonna 1753. Kappalaisen virkataloksi kuningas myönsi 16. helmikuuta 1757 Pyykölän kruununtilan N:o 8. Omaksi kirkkoherrakunnakseen Oulainen erottautui, kun ensimmäinen kirkkoherra Joel Lindholm asettui virkaansa 1881. Kirkkoon tehtiin perusteellinen korjaus 1882.
Oulaisten ensimmäinen maantie Pyhäjoelta Haapavedelle valmistui 1700-luvun lopulla, mutta Ylivieskan tie vasta 1860-luvulla. Rautatieliikenne Oulaisiin alkoi Pohjanmaan radan valmistuttua 1886, jolloin rakennettiin kaksi asemaa: Oulaisten asema ja Kilpuan asema.
Vuosina 1883–1902 Oulaisissa toimi 13. reservikomppania, joka sijaitsi Niskanmäellä entisillä Epäilyksen, Konttilan ja tilojen mailla. Siihen kuului alkujaan kaikkiaan 12 rakennusta ja siellä palvelleiden määrä vaihteli vuositasolla välillä 309–603. Toinen suuri laitos oli 1914 aloittanut Oulaisten parantola, jossa hoidettiin tuberkuloosipotilaita. Parantola sijaitsi osittain entisissä reservikomppanian tiloissa. Parantolaa laajennettiin 1930- ja 1950-luvuilla. Nykyään parantolan tilat ovat osittain kaupungin ja osittain Oulaskankaan sairaalan käytössä.
Oulaisten hyvä liikennesijainti vaikutti huomattavasti siihen, että siitä kehittyi 1900-luvulla Pyhäjokilaakson keskus. Kirkonkylään perustettiin useita suuria kauppaliikkeitä ja vähitellen syntyi myös teollisuutta, etenkin sahateollisuutta. Oulaisten kauppalan perustaminen nousi esille jo 1949, mutta tuolloin kunnanvaltuusto torjui hankkeen vedoten siihen, että kirkonkylän alue oli jo vuonna 1925 muodostettu taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Vaikka taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin jo v. 1955, Oulaisista tuli kauppala vasta 1967. Kaupungin oikeudet se sai 1977. Oulainen on ollut myös merkittävä koulupaikkakunta jo 1960-luvulta saakka.
Maantiede Luonto pienoiskuva|oikea|Oulaisten koski ja mylly (2006)Oulaisten kaupunki sijaitsee Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan vaihettumisvyöhykkeellä. Kaupungin maisemia hallitsevat tasaiset ja metsäiset moreeni- ja suomaat.
Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihtelevaa. alueen pohjoisosassa on pääasiassa graniittia. Pyhäjoen tuntumassa esiintyy tummaa mustaa gabroa ja diabaasia. Diabaasi, ns. Oulaisten mustaa graniittia on louhittu monumentti- ja rakennuskiveksi, jota on käytetty mm. Finlandia-talossa Helsingissä. Kaupungin eteläosissa on gneissiä ja kiilleliusketta.
Yleisin maalaji on moreeni. joka paikoin muodostaa luoteis-kaakkoissuuntaisia selänteitä. Hiekka- ja hietamaita on pääasiassa jokivarressa, etenkin keskusta länsiosissa ja Petäjäskoskella ja Matkanivassa Matko-ojan itäpuolella. Sora- ja hiekkavarojen kokonaismääräksi on arvioitu noin 1,1 miljoonaa kuutiometriä. Savikoita on Pyhäjoen ja sen sivujokien rannoilla. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Pinnanmuodostukseltaan Oulaisten seutu on melko tasaista. Maanpinta alenee tasaisesti idästä länteen ja pohjoisilta ja eteläisiltä vedenjakaja-alueilta Pyhäjoen laaksoa kohti. Ylävintä on kaupungin koillisosassa, missä korkeimmat kohoumat yltävät noin 130 metriin.
Tärkein vesiväylä on kaupungin poikki idästä länteen virtaava Pyhäjoki, jossa ovat mm. 940 metriä pitkä ja 6,2 metriä korkea Oulaistenkoski, Vääräkoski ja Hirsikoski. Oulaisten vaakuna kertoo ajasta, jolloin Pyhäjoki oli huomattava rapujoki ja Oulainen rapujen pyynnin ja kaupan keskus. Joen perkaus ja alueella 1960-luvulla raivonnut rapurutto hävittivät joen rapukannan kuitenkin lähes kokonaan. Pyhäjoen huomattavampia lisäjokia ovat Vaikonoja ja Piipsanjoki. Mainittavia järviä ovat Piipsjärvi ja Likalanjärvi.
Oulaisissa on vähän soita verrattuna moneen ympäristökuntaan. Soistuneita metsiä on sen sijaan lähes 40 prosenttia maa-alasta. Rämeitä on yli puolet suoalasta, mutta myös nevoja tavataan. Puolukkatyypin mäntymetsät ovat kaupungin itäosissa vallitsevia, mutta kuusen osuus kasvaa länteen päin.
Aluerakenne Kylät Kilpua Lehtopää Matkaniva Petäjäskoski Piipsjärvi Honkaranta
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Oulaisissa oli 7 472 asukasta, joista 5 533 asui taajamissa, 1 903 haja-asutusalueilla ja 36:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Oulaisten taajama-aste on 74,4 %. Oulaisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Oulaisten keskustaajama 5 330 2 Piipsjärvi 203
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Talous ja elinkeinot
Talousalueena Oulainen kuuluu Ylivieskan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 38 106 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 38. suurin.
Oulaisissa oli vuonna 2022 yhteensä 2 728 työpaikkaa ja kunnassa asui 2 634 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 69,1 prosenttia. Oulaisten työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 68,7 prosenttia, jalostuksen 25,7 prosenttia ja alkutuotannon 5,0 prosenttia.
Oulaisten työpaikkaomavaraisuus on 103,6 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 75,1 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Oulaisissa on 166,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Suurimmat työnantajat
Hanza Mechanics Oulainen Oulaisten kaupunki Oulaskankaan sairaala Sievin Jalkine Oy, Oulaisten tehdas Taukokangas Oy Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Wiimax Oy SSAB, Oulaisten tehdas Stora Enso, Oulaisten saha Rakennusliike Sorvoja Oy
Liikenne ja infrastruktuuri Välimatkat suurimpiin kaupunkeihin maanteitse 23px Helsinkiin 534 km 23px Hämeenlinnaan 462 km 23px Iisalmeen 166 km 23px Jyväskylään 265 km 23px Kajaaniin 164 km 23px Kauhavalle 180 km 23px Kemiin 206 km23px Kokkolaan 109 km 23px Kotkaan 509 km 23px Kuopioon 253 km 23px Lahteen 435 km 23px Lappeenrantaan 487 km 23px Mikkeliin 379 km 23px Ouluun 100 km 23px Poriin 406 km23px Raaheen 65 km 23px Rovaniemelle 322 km 23px Savonlinnaan 412 km 23px Seinäjoelle 225 km 23px Tampereelle 382 km 23px Turkuun 529 km 23px Vaasaan 229 km 23px Ylivieskaan 29 km
Kulttuuri Nähtävyydet Väinölän tila Maailman varanapa Rumakivi
Tapahtumat Oulaisissa on kaksi tunnettua tapahtumaa: Oulaisten musiikkiviikot ja Wanhan voiman päivät.
Ruokakulttuuri Oulaisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla piimävellin kaltainen huituvelli, pikkuliha eli kuutioitua naudanlihaa uunissa sekä hernetuuvinki ja pottuvoi eli perunasose.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Oulaisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Oulaisten seurakunta
Lestadiolainen herätysliike saavutti Oulaisen vuonna 1869 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 800 jäsentä, mikä oli noin 16,4 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Oulainen kuuluu vanhoillislestadiolaisen haaran yhtenäiseen kannatusalueeseen, jonka piirissä toimii Oulaisten rauhanyhdistys.
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Oulaisissa toimii Oulaisten helluntaiseurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Oulaisten alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta.
Liikunta ja urheilu Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Oulaisissa 1900-luvun alussa. Ensimmäinen urheiluseura oli vuonna 1909 perustettu Oulaisten Huima. Oulainen kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Oulun piirikuntaan.
Nykyisin Nivalassa toimii 14 urheiluseuraa, joista yleisseuroina toimivat Oulaisten Huima ja vuonna 1920 perustettu Oulaisten Taru. Näitä täydentävät Oulaisten Moottorikerho, Oulaisten Ampujat sekä rastastusseurat Ateljeen Ratsastajat ja Pyhäjokilaakson Ratsastajat.
Oulaisten keskustassa on urheilukenttä ja Oulaisten jäähalli. Vuonna 2017 valmistui uimahalli Lähde, ja 2010-luvulla on rakennettu myös jousiammuntarata ja skeittiparkki. Kunnallisen kuntosalin lisäksi seudulla toimii pari yksityistä salia. Autourheilua harrastetaan Oulaisissa Irvan moottoriurheilukeskuksessa sekä Matikaisen Lomaparatiisissa.
Honkamajan hiihtokeskuksen yhteyteen on perustettu sporting-ampumarata ja frisbeegolf-rata.
Tunnettuja oulaistelaisia Pentti Alanen, hammaslääkäri ja professori Matti Alatalo, jääkiekkovalmentaja Antti Kalapudas, jääkiekkoilija Merja Kiviranta, triathlonisti Katja Küttner, näyttelijä Sari Kärnä, jääkiekkoilija Elli Marlow, kielitieteilijä ja CIA:n virkailija Eetu Rantala, pikajuoksija Saaga-Angelia Raudasoja, pesäpalloilija Risto Rautioaho, metalliopin professori Rosa-Maria Ryyti, Miss Suomi 2015 Jorma Terentjeff, teollisuusneuvos Tapani Tirilä, opettaja ja kuoronjohtaja, musiikkineuvos Jarmo Tyyskä, valokuvaaja Antti Vikström, jousiampuja Pentti Vikström, jousiampuja
Katso myös Oulaisten kaupunginvaltuusto Luettelo Oulaisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Kirjallisuutta Niilo Räsänen, Oulaisten pitäjän historia, 2.painos, 1999, . Harri Turunen, Oulaisten historia, 1986, .
Aiheesta muualla
Oulaisten kaupungin kotisivut Tilastokeskus – Oulaisten avainluvut Oulaisten XIX Musiikkiviikot Oulaisten ammattiopisto Oulun seudun AMK:n Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Oulaisten elävän rytmimusiikin harrastajat ry, ERMU
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit