Kortesjärvi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Järviseudun seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli ihmistä ja pinta-ala km², josta km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkasi olemasta, kun se yhdistyi Alahärmän, Kauhavan ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavan kaupungiksi vuonna 2009. Kortesjärven naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Alahärmä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Uusikaarlepyy. Entisiä naapurikuntia olivat myös Uuteenkaarlepyyhyn liitetty Jepua ja silloiseen Pietarsaaren maalaiskuntaan liitetty Purmo.
Kortesjärven alue on tunnettu erityisesti Pohjanmaan jääkäripitäjänä. Kortesjärveltä lähteneiden jääkärien määrä oli asukaslukuun suhteutettuna Suomen suurin. Jääkäriliikkeen historiaa esittelee Suomen Jääkärimuseo. Kortesjärven alue edustaa Etelä-Pohjanmaan alavaa järviseutua. Loivien kumpareiden väliin jää matalia järviä ja laajoja soita. Hiesupitoinen maaperä on soveltunut hyvin perunoiden viljelyyn.
Kortesjärvellä sijaitsee myös Kortesjärvi-niminen järvi Ylikylän kylässä.
Nimen alkuperä Kortesjärvestä on käytetty nimitystä Markki.Rikkinen & Sihvo 1986, s. 107
Historia Esihistoria ja asutuksen syntyminen Kortesjärveltä on löydetty runsaasti kivikautista esineistöä. Runsaiten löytöjä on tehty kirkonkylän alueelta Hietalan ja Tuomaalan mäeltä. Löydöt sijoittuvat kampakeraamisen kulttuurin loppupuolelle. Vasarakirvesajan löytöjä on useita, sen sijaan pronssi- ja rautakautisia löytöjä on niukasti. Lappalaisasutukseen viittaavaa nimistöä ovat mm. Lappisenjärvi ja Porolampi.
Uuden ajan asutus saapui Kortesjärvelle kolmelta suunnalta. Purmojärvellä paikannimistö ja murre viittaavat Lappajärveltä tulleeseen savolais- ja hämäläisasutukseen. Kunnan länsi- ja eteläosassa on vanhan Kyrönmaan asutusta pohjalaismurteineen. Savolais- ja pohjalaismurteiden raja kulkee kirkonkylän itäreunalla "Nuottimäen prunnilla".
Kolmas asutuksen leviämissuunta on rannikkoseudulta tullut ruotsalaisasutus. Kortesjärven alueella on runsaasti ruotsinkielistä paikannimistöä.
Itsenäistymiskehitys Kortesjärveltä oli kiinteät kauppayhteydet Uuteenkaarlepyyhyn ja Pietarsaareen 1700-luvulla. Kortesjärveltä on löytynyt vajaa 200 tervahautaa merkkinä ajan pienteollisuudesta.
Kortesjärvi erosi vuonna 1789 Lappajärven emäseurakunnasta omaksi kappeliseurakunnakseen. Kolme vuotta myöhemmin seurakunta sai oman kirkon, jonka rakensi Jakob Rijf.
Suomen itsenäistymisessä kortesjärvisillä on ollut merkittävä osuus. Kortesjärveltä lähti Saksaan 39 nuorta miestä saamaan sotilaskoulutusta ja asukaslukuun nähden jääkärien lukumäärä oli suurin koko Suomessa. Jääkärien muistoksi Kortesjärven museossa on oma jääkäriosasto.
Aluerakenne Kylät vasen|pienoiskuva|228x228px|Kartta nykyisen Kauhavan alueen kuntaliitoksista. Kortesjärveen liitettiin Salon, Ylikosken ja Porkholman kylät vuonna 1949. Fräntilä, Isomäki, Iso-Pellinen, Kielinen, Kortesjärvi, Kukkola, Lappinen, Laukkonen, Manninen, Nuottimäki, Pellinen, Pirttinen, Porkholma, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Salo, Tyynismaa, Ylikoski, Ylikylä.
Kulttuuri Murre Kortesjärven alueella puhutun kielen perustana on savolaismurre, joka kuuluu niin kutsuttuun savolaiskiilan murreryhmään. Kortesjärvellä puhuttua murretta kutsutaan Järviseudun murteeksi.
Järviseudun murteessa on tietenkin runsaasti läntisiä ja itäisiä murrepiirteitä. Murteella on kuitenkin selvästi itäinen pohja. Selvimmin havaittava itämurteisuus ovat yleiskielen d:n vastineet. Pohjalaisvaikutus on puolestaan vaimentanut leimallisimmat savolaisuudet, kuten savolaiset vokaali-ilmiöt. Myös ruotsalaisasutus on jättänyt vaiktutteita Järviseudun murteeseen.
Jääkäripitäjä Kortesjärvi kutsui itseään jääkäripitäjäksi, koska sieltä lähti suhteessa väestöön kaikkein eniten vapaaehtoisia jääkäreiksi koulutettavaksi keisarilliseen Saksaan. Tästä syystä Kortesjärven vaakunassa oli – ja Kauhavan vaakunassa on – mantovanristi. Suomen Jääkärimuseo sijaitsee Kauhavan kaupungin Kortesjärven palvelutoimiston alakerrassa, jossa on jääkäreistä, lähinnä etappimiesten näkökulmasta kertova näyttely ja esineistöä.
Vuosittain on kaksi ehdotonta kohokohtaa jääkäriperinteen merkeissä. Toinen on helmikuussa pidettävä Finnentag Hohenlockstedtissa ja toinen on syksyisin Kortesjärvellä pidettävä jääkäriseminaari Jääkäriseminaari KortesjärvelläViitattu 21.9.2023 .
Ruokakulttuuri Kortesjärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla rokkavelli eli klimppivelli.
Uskonto Lestadiolainen herätysliike saavutti Kortesjärven vuonna 1875. Vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan 25 jäsentä, mikä oli 0,6 prosenttia kunnan asukkaista.
Liikunta ja urheilu
Kortesjärveläisiä urheiluseuroja
Kortesjärven Järvi-Veikot Kortesjärven Mimmit
Tunnettuja kortesjärveläisiä Gustaf Martin von Essen (1883–1954), lääkäri, professorin arvonimi Aleksi Hakala (1886–1959), kansanedustaja (Maalaisliitto), kunnallisneuvos Matti Haudanmaa (1858–1936), kansanpelimanni Toivo Loukola (1902–1984), 3 000 metrin estejuoksun olympiavoittaja Niilo Mäki (1934–2007), maanviljelijä ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, maanviljelysneuvos Riina Nevamäki (s. 1975), entinen pääministerin erityisavustaja ja lobbari Heikki Saari (1955–2018), toimittaja, tietokirjailija Sinikka Salo (s. 1948), ekonomisti ja pankinjohtaja
Ystävyyskunnat Mustjala Södra Vi
Lähteet
Järviseudun Sanomat
Viitteet
Aiheesta muualla
*