Kuivaniemi on Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosassa sijainnut entinen Suomen kunta. Kuivaniemen lakatessa olemasta itsenäisenä kuntana sen väkiluku oli 1 987, ja väestötiheys 2,1 asukasta/km². Kunnan pinta-ala oli 1 149,58 km², josta 34,51 km² oli sisävesistöjä ja 187,86 km² merialueita. Kuivaniemen naapurikuntia olivat Ii, Pudasjärvi, Ranua, Simo ja Yli-Ii. Kuivaniemen alueen halki virtaa Kuivajoki, joka saa alkunsa alueen suurimmasta järvestä, Oijärvestä. Valtatie 4 sivuaa kunnan keskustaajamaa. Lähimmät kaupungit ovat Kemi ja Oulu. Kuivaniemen ystävyyskunta oli Pohjois-Ruotsissa Västerbottenin läänissä sijaitseva Bjurholmin kunta. Kuivaniemen alueella sijaitsevat Merihelmen matkailualue sekä Vatungin kalasatama.
Kuivaniemen nimikkokasvi oli kullero ja nimikkoeläin oli puolestaan norppa (esiintyi myös kunnan vaakunassa).
Iin kunta ja Kuivaniemi yhdistyivät 1. tammikuuta 2007. Kuntaliitoksen nimeksi tuli Iin kunta, mutta vaakunaksi tuli Kuivaniemen vaakuna. Entisen Kuivaniemen kunnan alue kuuluu poronhoitoalueeseen muusta Iin kunnan alueesta poiketen.
Maantiede Saaria Kuivaniemen edustalla Halttulanmatala, Hietakalla, Iso-Paskaletto, Jussinmatala, Koivuluodonmatala, Kokkosaari, Krassinletto, Kuivamatala, Liippa, Onsajanmatala, Pikku-Paskaletto, Rintamatala, Ryöskärinkalla, Samulinmatala.
Aluerakenne Kylät Asemakylä (kuntakeskus), Kuivaniemi (kirkonkylä), Myllykangas, Oijärvi, Luola-aapa, Jokikylä, Halttula, Koivuniemi, Harjula, Pohjoisranta, Hyry
Kulttuuri Kuivaniemellä järjestetään vuosittain heinäkuun kolmantena viikonloppuna Kuivaniemen Pitäjämarkkinat.
Kuivaniemen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasiika, kuivalihavelli sekä jankki eli leipäkeitto.
Nähtävyyksiä Jääkärien etappitalo Veskassa Vatunginnokan kalasatama ja tuulivoimapuisto
Uskonto Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Kuivaniemi kuuluu lestadiolaisuuden vahvaan yhtenäiseen kannatusalueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Kuivaniemen vuonna 1860 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 950 jäsentä, mikä oli noin 50 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Kuivaniemellä toimii erityisesti vanhoillislestadiolainen haara, jonka piirissä toimii Kuivaniemen rauhanyhdistys.
Tunnettuja kuivaniemeläisiä Mikko Alatalo (s. 1951), muusikko, kansanedustaja (keskusta), syntynyt Kuivaniemellä. Iivari Ellilä (1892–1918), jääkäriluutnantti vapaussodassa. Kaatui Vesilahdella huhtikuussa 1918. Kristiina Halttu (s. 1963), näyttelijä Hilda Herrala (1881–1956), kansanedustaja (SDP) Antti Hyry (1931–2016), kirjailija Walde Hyry (1894–1985), kauppaneuvos Helmi Kellokumpu (s. 1925), kirjailija Hannes Paaso (1908–1970), saarnaaja, kansanedustaja (Maalaisliitto/keskusta) Jenni Räinä (s. 1980), kirjailija ja toimittaja Veli-Matti Karén (s. 1967), näyttelijä, ohjaaja ja laulaja
Lähteet
Aiheesta muualla
Kirjallisuutta Paaso, Erkki: Kuivaniemi : kylästä kunnaksi, kappelista seurakunnaksi. Erkki Paaso, 2007. .
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit