Kontiolahti () on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu henkilöä, ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Valtatie 6 kulkee Kontiolahden kuntakeskuksen kautta, josta on sitä pitkin naapurikaupunki Joensuuhun matkaa noin 20 kilometriä. Kontiolahti on kasvava kunta. Sitä selittää pitkälti suurempi syntyvyys ja muuttovoitto.
Kontiolahden Onttolassa toimii Pohjois-Karjalan rajavartiosto. Lisäksi Kontiorannassa toimi 31.12.2013 asti Pohjois-Karjalan Prikaati.
Historia Kontiolahti kuului aluksi Liperin kirkkopitäjään. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1873. Höytiäisen järven tulvahaitat ja toive vesijättömaasta innostivat asukkaat yrittämään kanavan rakentamista vedenpinnan laskua varten. Pato murtui hallitsemattomasti vuonna 1859, ja maisema muuttui dramaattisesti.
Kontiolahteen sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen Ruskealan siirtoväkeä.
Kunnanvaltuusto päätti 10.9.2007 äänin 21–14, että kunta ei osallistu kuntaliitosselvitykseen Joensuun seudun kuntien kanssa.Kontiolahden kunnanvaltuuston pöytäkirja 10.9.2007
Maantiede Kontiolahden naapurikunnat ovat Joensuu, Juuka, Lieksa, Liperi ja Polvijärvi.
Kontiolahdella on 183 järveä, ja vesistöjä on kunnan pinta-alasta on 22,3 prosenttia (230 km²). Suurimpia niistä ovat Höytiäinen, Kangasvesi ja Herajärvi.Kontiolahden järvet. Järviwiki. Viitattu 3.9.2015.
Kontiolahdella sijaitsee kokonaan tai osittain 11 Natura-kohdetta: Teerisaari-Sisuslahti, Soikkelin metsä, Pöllönvaara-Kruununkangas, Paiholan metsä, Kolvananuuro ja lähialueet, Kolin kansallispuisto, Jouhteninen, Huurunlampi-Sammakkolampi-Huurunrinne, Huuhkajanvaara ja Heinävaaran-Kyykänlammet.
Aluerakenne Kyliä Harivaara, Herajärvi, Iiksenniitty, Jakokoski, Kontiolahti, Kontioniemi, Kulho, Kunnasniemi, Kupluskylä, Kylmäoja, Lehmo, Mönni, Onttola, Paihola, Puntarikoski, Puso, Pyytivaara, Rantakylä, Romppala, Selkie, Varparanta ja Venejoki
Paiholan kylässä sijaitsi Pohjois-Karjalan alueen psykiatrinen sairaala ja pakolaisten vastaanottokeskus.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Kontiolahdella oli 14 830 asukasta, joista 10 496 asui taajamissa, 4 234 haja-asutusalueilla ja 100:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kontiolahden taajama-aste on 71,3 %. Kontiolahden taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Joensuun keskustaajama* 6 188 2 Kontiolahden kirkonkylä 3 442 3 Kulho* 633 4 Paihola 233
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lehmo ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Joensuun keskustaajamaa, joka sijaitsee pääosin Joensuun kaupungin ja osittain myös Liperin kunnan alueella. Kulhon taajama sijaitsee pääosin Kontiolahdella, mutta pieneltä osin myös Joensuussa.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Kontiolahden kunnanjohtaja on Jari Tuononen. Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista kaudella 2025–2029 keskustalla ja SDP:llä on 13 paikkaa.
Talous ja elinkeinot Vuonna 2015 kunnassa oli 3 417 työpaikkaa. Niistä 4,4 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 28 % jalostuksessa.
Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Rakentaja M. Laukkanen, rakennusalalla toimiva Master yhtiöt, Paiholan yhteismetsä ja alumiinin ja sinkin painevaluun erikoistunut Alsiva Oy. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
Kauppa- ja teollisuusministeriö teki päätöksen uraanivaltauksesta Enon ja Kontiolahden rajalle 10. lokakuuta 2006. Päätös antaa ranskalaiselle Cogemna-yhtiölle (Compagnic Générale des Matières Nucléaires, nykyisin Areva) oikeuden uraanin ja muiden malmien etsintään. Vuonna 2015 Skandinavian Uranium sai jatkoluvan. Uraanikaivoksia vastustaa alueella kansanliike.
Liikenne ja infrastruktuuri Kontiolahden alueen paikallisliikenteestä ja koululaisliikenteestä vastaa Joensuun seudun joukkoliikenne. Kontiolahdella on myös rautatieasema, jolla ei kuitenkaan ole enää henkilöliikennettä. Kunnan läpi kulkee Valtatie 6 sekä Kantatie 73 ja Kantatie 74.
Palvelut ja koulutus Kirjasto Kunnallisia kirjastopalveluja tarjoavat Kontiolahden kirjasto, Lehmon kirjasto sekä Kontiolahden ja Enon yhteinen kirjastoauto Runo-Antti.
Kulttuuri Nähtävyydet Kolvananuuro on maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti erittäin arvokas rotkolaakso. Kontiolahti on tunnettu ampumahiihtokeskuksestaan. Siellä pidettiin vuoden 1999 ja 2015 ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut ja vuosittain se toimii ampumahiihdon maailmancupin osakilpailupaikkana. Ampumahiihtokeskuksessa on pitkä jäähdytetty latu, joka otetaan vuosittain käyttöön jo lokakuun alussa. Vuonna 2010 siellä aloitti kesäteatteri. Kotiseutukeskus. Jouhtenisen saaren luonnonsuojelualue trombituhoineen Höytiäisen saarten trombituhoalueet Vierevänniemen ranta-alue kirkonkylässä Jakokosken museokanava Mönnin 341-metrinen silta vihittiin 9. lokakuuta 2006. Pielisjoen yli johtava silta korvasi samalla Mönnin lossin. (Katso: Pielisjoen sillat) Mönnin-Selkien maisematie Kontiolahden satamahttp://www.kontiolahti.fi/documents/1992585/2294771/Kontiolahden+satama/8717c8e4-c48a-43b2-acd3-23351a31a14b http://www.pohjoiskarjala.com/kunnat/kontiolahti/matkailu/satamahttp://www.höytiäisentupa.com/
Ruokakulttuuri Kontiolahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinpaisti eli muikkutirri ja kapakalakeitto.
Uskonto Kontiolahdella on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kontiolahden seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kontiolahden alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/joensuun-ortodoksinen-seurakunta
Liikunta ja urheilu Urheiluseurat Budoseura Tokumakai Höytiäisen Pursiseura Kontiolahden Kajastus Kontiolahden Urheilijat Kontiolahden Isku Kontio-Veljet Kulhon Kunto Lehmon Pallo -77 Lehmo Balls-96 Kontiolahden Avantouimarit Mönnin Veto FB Factor
Tunnettuja henkilöitä Tunnettuja kontiolahtelaisia kulttuurihenkilöitä ennen ja nyt: Jenna Bågeberg, tangokuningatar Sami Hopponen, harmonikansoittaja, Kultaisen Harmonikan voittaja 2007 Janne Kinnunen, näyttelijä Ilkka Kortesniemi, sanoittaja Aleppo Kutvonen, kirjailija J. F. Lagervall, näytelmäkirjailija Arvid Lydecken, runoilija Jukka Nevalainen, muusikko Leena Nylander, taidegraafikko, videotaiteilija Veronica Pimenoff, kirjailija Antti Puhakka, talonpoikaisrunoilija Jouko Puhakka, kirjailija Markku Pölönen, elokuvaohjaaja Eino Säisä, kirjailija Liisa Tallgrén, kirjailija Saara Turunen, kirjailija, ohjaaja
Katso myös Kontiolahden lukio Luettelo Kontiolahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä Lehmon koulu
Lähteet
Kirjallisuutta Ahvenainen, Ritva: Kontiolahti: kirkon kylä. Kontiolahti-Seura, 2013.
Aiheesta muualla
Kontiolahden kunnan kotisivut Tilastokeskus – Kontiolahden avainluvut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit