Juutalaiset

pienois|Rukous juutalaisessa kodissa. Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884.

Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt etnis-uskonnollinen ryhmä. Nykyajan juutalaiset polveutuvat ensimmäisellä vuosituhannella eaa. Levantin alueella asuneista seemiläisistä israeliiteista, jotka levittäytyivät etenkin Babylonin pakkosiirtolaisuuden ja juutalaissotia seuranneiden karkotusten myötä koko Lähi-itään ja muualle maailmaan. Suurin osa maailman juutalaisista asuu nykyisin Israelissa ja Yhdysvalloissa, mutta ennen toista maailmansotaa ja Israelin itsenäistymistä myös Itä-Euroopassa ja islamilaisessa maailmassa oli suuria juutalaisyhteisöjä.

Juutalaisten kulttuuriin kuuluu olennaisesti juutalaisten etninen uskonto eli juutalaisuus. Juutalainen uskonto ja etnisyys ovatkin perinteisesti olleet toisiinsa läheisesti kietoutuneita,Larissa Remennick & Anna Prashizky: Russian Israelis and Religion: What Has Changed after Twenty Years in Israel?. Israel Studies Review, 2012. ja juutalainen uskonto osittain määrittää juutalaista etnistä ryhmää,Benatar 2006, s. 392. mutta moni mieltää itsensä juutalaiseksi enemmän syntyperän ja kulttuurin kuin uskonnon pohjalta.

Etymologia

Sana juutalainen juontuu kreikan kielestä, jossa Ioudaios tarkoittaa Juudan heimon jäsentä. Suomeen sana on lainattu uskonnollisen kirjallisuuden välityksellä ehkä ruotsista, saksasta tai latinasta.Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 296, Kaisa Häkkinen, WSOYpro, 2012 Baabelin vankeudesta lähtien Juudan heimon nimellä alettiin tarkoittaa kaikkia Israelin kansan jäseniä.Iso Raamatun tietosanakirja, Osa 1, Raamatun tietokirja 1972, T. Gilbrant ym. palstat 2043 ja 2060, Savon Sanomain kirjapaino Oy, Offset, Kuopio 1974.

Juutalaisten diaspora

Juutalaisia arvioitiin elävän eri puolilla maapalloa noin 14,7 miljoonaa vuonna 2019; noin 45 % maailman juutalaisista asui Israelissa, 39 % Yhdysvalloissa, 9 % Euroopassa, 5 % muualla Pohjois- ja latinalaisessa Amerikassa ja 2 % muissa maanosissa.DellaPergola, Sergio (2020): World Jewish Population, 2019. Suomessa asuu arviolta noin 1 800 juutalaista.

Ennen toista maailmansotaa juutalaisten määrä oli noin 18 miljoonaa, mutta natsi-Saksan juutalaisvainojen ja juutalaisten kansanmurhan seurauksena määrä väheni noin kuudella miljoonalla.

Juutalaisten alaryhmät

Diasporan myötä juutalaiset ovat jakaantuneet etnis-uskonnollisiin alaryhmiin. Etelä-Eurooppaan asettuneista juutalaisista muodostuivat sefardi-, italki- ja romaniot-juutalaiset,Lowenstein 2000, s. 11–26. ja osan heistä muuttaessa keskiseen ja itäiseen Eurooppaan syntyi jiddišin kielen kehittäneiden aškenasijuutalaisten ryhmäBrook, Kevin Alan: ”Eastern and Central European Jews after the Tenth Century”, teoksessa The Jews of Khazaria. 3. painos. Rowman & Littlefield, 2018.. Iberian niemimaata asuttaneet sefardit levisivät 1490-luvulta alkaneen karkotuksen seurauksena muun muassa Pohjois-Afrikkaan, Turkkiin ja Kreikkaan. Heidän perinteisesti puhumiinsa kieliin on kuulunut ladino eli juutalaisespanja. Suurin osa juutalaisista polveutuu näistä ryhmistä: aškenasit jo yksistään muodostavat valtaosan maailman juutalaisista. Geneettisesti he sijoittuvat Etelä-Euroopan ja Levantin väestöjen välimaastoon.

Loput juutalaisista ovat kuuluneet pääasiassa mizrahijuutalaisten ryhmiin. He polveutuvat juutalaisista, jotka asuivat Lähi-idässä, kuten Irakin ja Iranin alueella. Osa heistä päätyi myös muihin osiin Aasiaa, ja Mesopotamian juutalaiset ovat sukua Kaukasuksen vuoristo-Brook, Kevin Alan: The Jews of Khazaria, s. 216. 3. painos. Rowman & Littlefield, 2018. ja georgianjuutalaisille sekä Keski-Aasian buharanjuutalaisilleStraub, D.: Jews in Central Asia, teoksessa Encyclopedia of the Jewish Diaspora: Origins, Experiences, and Culture.. Myös nämä ryhmät joskus luetaan mizrahijuutalaisiksi. Geneettisesti he ovat pohjoisen Länsi-Aasian ja Levantin väestöjen välissä. Jemeninjuutalaiset elivät pitkään eristyksissä muista Lähi-idän juutalaisistaBarfi, Barak & Katzir, Yael: Jews in Yemen, teoksessa Encyclopedia of the Jewish Diaspora: Origins, Experiences, and Culture, s. 793–799. ja ovat erottuva ryhmä. Myös Pohjois-Afrikan juutalaisia on joissakin määritelmissä kutsuttu mizraheiksi. Uskonnollisen rituaalinsa puolesta mizrahit toisinaan luetaan sefardijuutalaisiin.

Muita pienempiä ryhmiä ovat muun muassa Beta Israel eli Etiopian juutalaiset sekä intialaiset ryhmät Bene Israel, Bene Ephraim, Kochin juutalaiset ja Bnei Menashe. Laajemman määritelmän mukaan myös Intian juutalaisyhteisöjä lasketaan osaksi mizrahijuutalaisten ryhmittymää.

Juutalaisen määritelmä

Juutalaisen kansan ja kulttuurin määritteleminen uskonnosta erillään on vaikeaa, sillä juutalaisen uskonnon historia on ollut yhtä juutalaisen kansan historian kanssa ja määrittänyt juutalaista kulttuuria, ja juutalaiset ovat perinteisesti olleet etnisyyden ja uskonnon yhdistelmästä muodostuva ryhmä.Gitelman 2012, s. 60. Juutalaisen tarkalla määritelmällä on kuitenkin käytännön merkitystä etenkin Israelissa.

Juutalaisiin luetaan yleisen määritelmän mukaan ihmiset, jotka ovat joko kasvaneet juutalaisessa perheessä, joilla on juutalaisia esivanhempia tai jotka ovat kääntyneet juutalaisuuteen.Fowler, Jeaneane D. (1997). World Religions: An Introduction for Students. Sussex Academic Press. p. 7. .

Uskonnollinen määritelmä

Juutalainen uskonnollinen laki halakha määrittelee juutalaiseksi jokaisen, jolla on juutalainen äiti. Ortodoksijuutalaisen tulkinnan mukaan juutalaisen isän lapset joutuvat erikseen kääntymään juutalaisuuteen ortodoksirabbin kautta.Angel, Marc, Choosing to be Jewish: the Orthodox road to conversion, s. 114–117 Reformijuutalaisen määritelmän mukaan myös juutalaisen isän lapsi on juutalainen, mutta vain jos tämä sitä itse haluaa.Telushkin, Joseph: Jewish Literacy, s. 358–359

Juutalaisuuteen kääntymistä ei yleisesti suositella tai pidetä tarpeellisena ulkopuolisille, mutta juutalaiseksi on mahdollista kääntyä myös ilman juutalaista sukutaustaa. Koska juutalaisuus on juutalaiseen kansaan yhdistyvä etninen uskonto eikä universaali uskonto,Gitelman 2012 siihen kääntymisen merkitys eroaa esimerkiksi kristinuskoon tai islamiin kääntymisestä, ja käännynnäisen katsotaan liittyvän osaksi juutalaista kansaa ja siten osaksi kansan liittoa Jumalan kanssa.Freeman, Tzvi: Why Is Conversion to Judaism So Hard?. chabad.org. Viitattu 7.8.2022.

Sukutausta ja etnisyys

Juutalaisena voi pitää itseään perhetaustan tai suvun historian perusteella. Juutalaisessa perheessä kasvanut voi kokea kuuluvansa juutalaiseen kulttuuripiiriin, vaikka hän ei olisikaan uskonnollinen.

Useimmilla juutalaisilla suvuilla on historiallinen ja geneettinen yhteys Lähi-idän muinaiseen juutalaisväestöön. Geenitutkimusten mukaan valtaosa nykyjuutalaisista on isälinjoiltaan läheisempää sukua nykyisen Lähi-idän väestölle kuin niiden maiden valtaväestölle, joissa he asuvat. Kohenien pappisuvun väitetään perimätiedon mukaan jopa polveutuvan suoraan Aaronista 3 000 vuoden takaa. Joissakin geenitutkimuksissa on esitetty, että kohenit kantavat heille erityistä Y-kromosomin haploryhmän J-M267 alaryhmää, niin kutsuttua kohengeeniä, mutta yhteyttä juuri Aaroniin ei voida kuitenkaan todistaa.Goldstein 2008. s. 39.

Juutalaiseen ryhmäidentiteettiin on aina kuulunut etninen ulottuvuus. Esimerkiksi jo muinaisilla israeliiteilla oli heitä muista etnisesti erottava identiteettinsä,Faust 2015 ja keskiaikaiset juutalaiset Euroopassa ja muslimimaissa katsoivat erottuvansa ympäröivästä väestöstä ennen kaikkea kansallisena ryhmänä.de Lange 1991, s. 79. 1700-luvun lopun ja 1800-luvun läntisessä Euroopassa tapahtunut sekularisoituminen, täysien kansalaisoikeuksien myöntäminen juutalaisille ja odotukset heidän sopeutumisesta valtakulttuuriin asetti haasteen perinteiselle juutalaiselle identiteetille. Uskonnollista eroavaisuutta siedettiin Euroopassa paremmin kuin etnistä, ja juutalaisia alettiin määritellä esimerkiksi saksalaisiksi ja ranskalaisiksi, jotka tunnustavat juutalaista uskoa.Endelman 2009 Uudistusmielisimmät juutalaiset alkoivatkin itsekin korostamaan identiteettiä uskonnollisena ryhmänä osan jopa kokonaan kieltäessä juutalaisten etniset määrittelyt.Illman & Harviainen 1987. Tällainen ei kuitenkaan vastannut juutalaisten tavallisen identiteetin ja yhteisöllisyyden luonnetta käytännössä, joka edelleen vahvasti perustui jaettuun taustaan, kulttuuriin ja sosiaalisuuteen pelkän uskonnollisuuden sijasta. Sekularismin yleistyessä juutalaisilla uskonnollisuuden merkitys vain väheni etnisyyteen liittyvien piirteiden painottuessa vieläkin enemmän. Kuitenkin myöhemmin holokaustinkin seurauksena osa juutalaisista alkoi karttamaan etnisten tai rodullisten käsitteiden yhdistämistä juutalaisuuteen. Kansallisuusaatteen kehittyessä Euroopassa myös erityisesti maallistuneiden juutalaisten keskuudessa syntyi 1800-luvulla sionistinen liike, jonka kannattajat näkivät juutalaiset korostuneesti modernissa nationalistisessa mielessä kansakuntana, jolla tuli olla poliittinen itsemääräämisoikeus.Juusola 2014, 24–29.

Sortoon käytetyt määritelmät

Kansallissosialistisen Saksan Nürnbergin lait määrittelivät juutalaisen ihmiseksi, jonka isovanhemmista vähintään kolme oli juutalaisia. Tätä määritelmää sovellettiin juutalaisten sortotoimenpiteisiin.

Israelin laki ja paluumuutto-oikeus

Juutalaisen määritelmällä on käytännön merkitystä etenkin Israelissa, jossa noudatetaan juutalaisen lain määritelmää juutalaisuudesta esimerkiksi avioliitto- ja hautajaisasioissa.

Juutalaisille maahanmuutto- ja kansalaisuusoikeuden takaavaa vuonna 1948 säädettyä ”Paluumuuton lakia” täsmennettiin vuonna 1970 siten, että siihen lisättiin juutalaisuuden määritelmä. Kyseisen määritelmän mukaan juutalaisia ovat ne, jotka ovat juutalaisen äidin synnyttämiä sekä ne jotka ovat kääntyneet juutalaisiksi eivätkä kuulu johonkin muuhun uskontokuntaan. Myös juutalaisiksi määriteltyjen ihmisten lapsille ja lastenlapsille sekä näiden puolisoille taattiin tuolloin muutto- ja kansalaisuusoikeus. Nämä oikeudet eivät kuitenkaan koskeneet tapauksia, joissa juutalaisesta uskosta oli luovuttu liittymällä johonkin toiseen uskontokuntaan.

Israelin ortodoksirabbisto on pyrkinyt saamaan Paluumuuton lakia muutetuksi siten, että juutalaisesta äidistä syntyneiden lisäksi vain ortodoksirabbin avulla kääntyneet olisi määritelty juutalaisiksi. Esitys ei ole kuitenkaan mennyt läpi.

Juutalainen kulttuuri

Juutalainen uskonto

Juutalaisuus on juutalaisten perinteinen uskonto. Se on yksi maailman ensimmäisistä monoteistisista uskonnoista, ja yksi vanhimmista vielä nykyaikana harjoitetuista uskonnoista. Kristinusko ja islam ovat syntyneet juutalaisuuden pohjalta. Juutalaisuus keskittyy uskomukseen juutalaisen kansan ja Jumalan välisestä liitosta, ja rabbiinisen lain mukaan juutalaisuus on Israelin kansan uskonnollinen yhteisö. Perimätiedon mukaan ensimmäinen juutalainen oli Kaldean (nykyinen Irak) Ur’issa syntynyt Abraham, joka sai Jumalalta käskyn muuttaa kotimaastaan Kanaanin maahan (nykyisen Israelin alue). Juutalaisuuden alkuperäiset ja tähän päivään asti periytyvät erityispiirteet ovat usko yhteen Jumalaan sekä miespuolisten jäsenten ympärileikkaus kahdeksantena päivänä syntymästä. Talmudin mukaan juutalainen on jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt tai juutalaisuuteen kääntynyt henkilö. Juutalaisuuden mukaisesti uskova ei siis ole automaattisesti juutalainen; seurakuntaan ja yhteisöön joko synnytään tai liitytään kääntymällä. Talmudin mukaan koko ihmiskuntaa sitoo Nooan liitto, ja se on Israelin liiton edelläkävijä.

Juutalaisten kielet