Vuosi 1925 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista. Tapahtumia Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Norjan pääkaupunki Kristiania nimettiin uudelleen Osloksi. 3. tammikuuta – Mussolini ilmoitti ottavansa diktaattorin oikeudet. 15. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentin valitsijamiesvaalit. Kyseessä olivat ensimmäiset normaalit valitsijamiesvaalit. 15. tammikuuta – Hans Lutherista tuli Saksan valtakunnankansleri Wilhelm Marxin jälkeen. 21. tammikuuta – Albania julistautui tasavallaksi, Ahmed Zogusta tuli maan ensimmäinen presidentti. 25. tammikuuta – Rickard Sandler tuli Ruotsin pääministeriksi Hjalmar Brantingin erottua terveyssyistä. Branting kuoli kuukautta myöhemmin. 27. tammikuuta – 2. helmikuuta – Alaskassa vietiin koiravaljakoilla seerumia Nomen kaupunkiin, jossa oli puhjennut kurkkumätäepidemia (Great Race of Mercy). Reitin pituus oli 1 085 kilometriä Nenanasta Nomeen ja 127 tuntia kestäneellä kovassa pakkasessa, tuulessa ja lumimyrskyissä tehdyllä matkalla oli mukana 20 koiravaljakkoa. 29. tammikuuta – Neuvostoliiton sotakomissaari Lev Trotski erotettiin Josif Stalinin vaatimuksesta. Trotskin seuraajaksi tuli kenraali Mihail Frunze. 30. tammikuuta – Turkin hallitus karkotti Konstantinopolin patriarkan Istanbulista. 31. tammikuuta – Lapuan patruunatehdas vihittiin käyttöön. Valtion kivääripanostehdas alkanut toimintansa. Tehtaan vihkiäiset pidettiin Lapualla lauantaina, Iltalehti, 02.02.1925, , nro 26, s. 1Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 02.02.2025 16. helmikuuta – Lauri Kristian Relander valittiin valitsijamiesvaalien kolmannella kierroksella Suomen toiseksi presidentiksi. Hänen vastaehdokkaanaan oli Edistyspuolueen ehdokas, vain 35-vuotias Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti. 20. helmikuuta – Imatran vesivoimalaitoksen työmaalla räjähti kapearaiteisen työmaarautatien veturi, jolloin veturinkuljettaja ja lämmittäjä saivat surmansa. Räjähdyksen aiheutti materiaalivika.Tuhoisa räjähdys Imatran koskivoimarakennuksella, Suomen Kuvalehti, 07.03.1925, nro 10, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 02.03.2025 21. helmikuuta – Yhdysvaltalaisen The New Yorker-aikakauslehden ensimmäinen numero ilmestyi. 27. helmikuuta – Marraskuun 1923 oluttupavallankaappauksen jälkeen laittomaksi julistettu Saksan natsipuolue perustettiin uudelleen samassa Münchenin oluttuvassa, jossa kaappaus oli käynnistetty. Adolf Hitler piti tilaisuudessa ensimmäisen julkisen puheensa vankilasta vapautumisensa jälkeen paikalla olleille 5 000 henkilölle. 28. helmikuuta – Saksan valtakunnanpresidentti Friedrich Ebert kuoli 54-vuotiaana neljä päivää umpisuolenleikkauksen jälkeen vatsakalvontulehdukseen. Uudet presidentinvaalit määrättiin pidettäväksi 29. maaliskuuta valtakunnankansleri Hans Lutherin toimiessa sitä ennen presidentin sijaisena. 1. maaliskuuta – Itävalta otti käyttöön uuden rahayksikön Itävallan šillinkin, joka vastasi 10 000 Itävalta-Unkarin kruunua. 1. maaliskuuta – Viking Press kirjankustantamo perustettiin New Yorkissa. 2. maaliskuuta – Lauri Kristian Relander aloitti virkakautensa Suomen tasavallan toisena presidenttinä. 4. maaliskuuta – Calvin Coolidge vannoi virkavalansa Yhdysvaltain presidenttinä. Puhe lähetettiin ensimmäistä kertaa radiossa. 13. maaliskuuta – Scopesin oikeudenkäynti: Tennesseessa kiellettiin evoluution opetus. 16. maaliskuuta – Korkein oikeus määräsi Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen lakkautettavaksi. 18. maaliskuuta – Tornado surmasi 698 ihmistä Missourissa, Illinoisissa ja Indianassa. 29. maaliskuuta – Saksassa pidettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Ehdokkaista sai eniten ääniä Karl Jarres, joka ei jatkanut ehdokkaana toiselle kierrokselle. 31. maaliskuuta − Presidentti Relander myönsi eron Lauri Ingmanin hallitukselle ja nimitti Kokoomuksen entisen puheenjohtajan Antti Tulenheimon muodostaman hallituksen.
Huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta − Jerusalemin heprealainen yliopisto aloitti toimintansa. 7. huhtikuuta − Adolf Hitler luopui virallisesti Itävallan kansalaisuudestaan Linzissä. Hän oli valtioton henkilö siihen saakka kunnes hän sai Saksan kansalaisuuden 26. helmikuuta 1932. 10. huhtikuuta − Yhdysvaltalaisen kirjailijan F. Scott Fitzgeraldin romaani Kultahattu (The Great Gatsby) julkaistiin New Yorkissa. 10. huhtikuuta − Venäjällä Tsaritsynin kaupunki nimettiin Stalingradiksi Josif Stalinin mukaan, joka oli johtanut kaupungin puolustusta Venäjän sisällissodan aikana 1920. Vuonna 1961 kaupungin nimeksi tuli Volgograd. 14. huhtikuuta − Ryhmä anarkisteja yritti murhata Bulgariassa Arabakonakin solassa tsaari Boris III:n. 15. huhtikuuta − Holt Manufacturing Company ja C. L. Best Tractor Company yhdistyivät maansiirtokonevalmistaja Caterpillar Tractor Companyksi. 16. huhtikuuta − Bulgarian kommunistipuolueeseen kuuluneen ryhmän asettama pommi surmasi Sofian Sveta Nedelja-kirkossa 213 henkilöä ja vammautti yli 500 henkilöä. Kirkossa oli meneillään salamurhan uhrina kuolleen kenraali Konstantin Georgievin hautajaiset ja uhrien joukossa oli runsaasti Bulgarian poliittisen ja armeijan johdon jäseniä. Pommiattentaatin seurauksena maahan julistettiin poikkeustila ja seuraavan kahden viikon aikana Bulgariassa teloitettiin noin 450 henkilöä ilman oikeudenkäyntiä. 24. huhtikuuta − Suomen Muhamettilainen seurakunta ja Suomen Metodistikirkko merkittiin Suomen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin. 25. huhtikuuta – Paul von Hindenburg valittiin Saksan valtakunnanpresidentiksi vaalien toisella kierroksella. 26. huhtikuuta – Franz Kafkan viimeinen romaani Oikeusjuttu (Der Prozess) ilmestyi Saksassa yhdeksän kuukautta Kafkan kuoleman jälkeen. 28. huhtikuuta – Winston Churchill ilmoitti Britannian palaavan kultakantaan. 29. huhtikuuta – 25. lokakuuta – Pariisissa pidettiin laaja taideteollisuus- ja koristetaiteen näyttely Exposition Internationale des Arts Décoratifs et Industriels Modernes, jossa oli 15 000 näytteilleasettajaa, ja seitsemän kuukauden aikana näyttelyä kävi katsomassa yli 16 miljoonaa ihmistä. Näyttely antoi nimen Art deco-tyylisuunnalle. 1. toukokuuta – Kyproksesta tuli Britannian kruununsiirtomaa. 1. toukokuuta – Jäsenmäärältään maailman suurin ammattiliitto All-China Federation of Trade Unions perustettiin Guangzhoussa Kiinassa. 5. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi ns. Lex Pulkkisen eli lain puutavarayhtiöiden laittomasti hankkimien kiinteistöjen palauttamisesta. 5. toukokuuta − Biologian opettaja John T. Scopes pidätettiin Daytonissa Tennesseessä hänen opetettuaan Darwinin kehitysoppia vastoin osavaltion uutta lakia. Hän vapautui 9. toukokuuta 1 000 dollarin takuita vastaan. Oikeudenkäynti Scopesia vastaan pidettiin heinäkuussa 1925. 21. toukokuuta – Presidentti Relander matkusti valtiovierailulle Viroon ja sai Tallinnassa suorastaan haltioituneen vastaanoton. 21. toukokuuta – Roald Amundsenin retkikunnan kaksi erikoisvarusteltua Dornier Do J Wal lentovenettä N24 ja N25 lähti Huippuvuorten Kings Baysta (nykyinen Ny-Ålesund) tavoitteenaan lentää Pohjoisnavalle. Koneiden lento päättyi seuraavana päivänä 240 kilometrin päässä Pohjoisnavalta 87°43' leveysasteella toisen koneen jouduttua tekemään pakkolaskun. Koneiden miehistöt käyttivät 24 päivää tasoittaakseen jäälle kiitotien ehjäksi jääneen koneen lentoonlähtöä ja paluuta varten. He palasivat ehjäksi jääneellä N25-koneellä Huippuvuorille 16. kesäkuuta. 23. toukokuuta – Pohjois-Tajiman maanjäristyksessä Toyookan kaupungissa ja sen lähiympäristössä Japanissa kuoli 428 ja loukkaantui 1 016 henkilöä. Rakennuksia tuhoutui 7 863. Maanjäristyksen voimakkuus oli 6,8 Richterin asteikolla. 24. toukokuuta – Jämsän puukirkko paloi perustuksiaan myöten. 24. toukokuuta – Neuvostoliitossa Komsomol-nuorisojärjestön lehti Komsomolskaja Pravda alkoi ilmestyä. 29. toukokuuta – Brittiläinen tutkimusmatkailija Percy Fawcett katosi epäselvissä olosuhteissa etsiessään muinaista kadonnutta kaupunkia Brasilian viidakossa. 30. toukokuuta – Turku-Uusikaupunki-rata vihittiin käyttöön. 31. toukokuuta – Ferruccio Busonin keskeneräiseksi jääneen Tohtori Faustus-oopperan ensi-ilta oli Dresdenissä Busonin oppilaan Philipp Jarnachin viimeistelemänä. 3. kesäkuuta – Neljä rajavartiosotilasta hukkui heidän veneensä kaaduttua Savukosken ja Pelkosenniemen välillä Kemijoessa olevassa Jänkälänkoskessa. 6. kesäkuuta – Walter Chrysler perusti Chrysler Corporationin. 17. kesäkuuta – 38 valtion edustajat allekirjoittivat Genevessä Sveitsissä Geneven protokollan tukehduttavien, myrkyllisten tai muiden kaasujen sekä bakteriologisten sodankäyntimenetelmien käytön kieltämisestä sodassa. Protokolla astui voimaan 8. helmikuuta 1928. 19. kesäkuuta – Presidentti Relander matkusti valtiovierailulle Ruotsiin. 20. kesäkuuta – Italian pääministeri Benito Mussolini käynnisti "Taistelun viljasta" (La battaglia del grano), jolla pyrittiin saamaan Italia omavaraiseksi vehnän tuotannon suhteen ja lopettamaan ulkomaisen vehnän tuonti maahan. Vehnän kulutuksen vähentämiseksi ohjelma pyrki myös saamaan italialaiset perheet korvaamaan vehnän muilla viljalajeilla kuten riisillä. 26. kesäkuuta – Charles Chaplinin mykkäelokuvan Kultakuume (The Gold Rush) ensi-ilta oli Grauman's Egyptian Theatressa Hollywoodissa. 28. kesäkuuta – Albania ja Jugoslavian kuningaskunta vaihtoivat raja-alueitaan. Albania luovutti Jugoslavialle Sveti Naumin alueen, jolla sijaitsi Pyhän Naumin luostari ja Jugoslavia puolestaan luovutti Albanialle Starovon, joka sai uudeksi nimekseen Peshkëpi.
Heinäkuu–syyskuu 6. heinäkuuta − Tšekkoslovakiassa juhlittiin uskonpuhdistaja Jan Husin muistopäivää. 6. heinäkuuta − Aero Oy:n Junkers F 13 -matkustajakone vaurioitui pahoin tehtyään moottorin sammumisen vuoksi pakkolaskun Helsingissä Kansallismuseon ja Töölön tavara-aseman välimaastoon. Koneen ohjaaja ja kolme matkustajaa säilyivät vammoitta.Vakava lento-onnettomuus keskellä Helsinkiä, Suomen Kuvalehti, 18.07.1925, nro 29, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.07.2024 9. heinäkuuta − Suomen ensimmäinen moottorijuna otettiin käyttöön Raahen rautatiellä.Ensimmäinen moottorijuna Suomessa, Suomen Kuvalehti, 25.07.1925, nro 30, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.07.2024 17. heinäkuuta – Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan istuin ja kirkollishallitus sijoitettiin Sortavalaan. 18. heinäkuuta – Adolf Hitlerin teos Taisteluni julkaistiin. 21. heinäkuuta – High school -opettaja John T. Scopes tuomittiin evoluution opetuksen kieltäneen lain perusteella sadan dollarin sakkoihin Tennesseessä, Yhdysvalloissa. 25. heinäkuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS perustettiin. 27. heinäkuuta – Taivalkosken kirkko paloi salamaniskun sytyttämänä.Taivalkosken kirkko, Suomen Kuvalehti, 15.08.1925, nro 33, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.07.2024 29. heinäkuuta – Werner Heisenbergin julkaisusta Über quantentheoretische Umdeutung kinetischer und mechanischer Beziehungen alkoi nykyaikainen kvanttimekaniikka. 8. elokuuta − Yhdysvaltalainen salaseura Ku Klux Klan piti ”kansallisen kokouksen” Washingtonissa. Pennsylvania Avenuella pidettyyn paraatiin osallistui noin 30 000 - 35 000 marssijaa. 14. elokuuta − Norja otti haltuunsa Pohjoisella jäämerellä sijaitsevat Huippuvuoret ja Karhusaaren.Norjan lippu liehuu nyt Huippuvuorilla, Helsingin Sanomat, 15.08.1925, nro 218, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 15.08.2025 21. – 24. elokuuta – Ruotsin kuningas Kustaa V, kuningatar Victoria ja heidän poikansa prinssi Vilhelm olivat kolmipäiväisellä valtiovierailulla Suomessa. He vierailivat Helsingin lisäksi Savonlinnassa, Punkaharjulla ja Viipurissa.Ohjelma sitä vierailua varten, jonka Heidän Majesteettinsa Ruotsin Kuningas ja Kuningatar tekevät Helsinkiin 21—24 p:nä elok. 1925, Helsingin Sanomat, 15.08.1925, nro 218, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 15.08.2025 25. elokuuta − Ranskalaiset ja belgialaiset miehitysjoukot poistuivat Ruhrin alueelta.