Vuosi 1923 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista. Tapahtumia Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Forssa, Haaga ja Valkeakoski erotettiin kauppaloiksi Tammelan, Huopalahden ja Sääksmäen kunnista. Edellisenä vuonna Valkealasta erotettu Kouvola muuttui kauppalaksi. Koijärvi erotettiin Tammelasta itsenäiseksi kunnaksi. 6. tammikuuta – Helsingissä järjestettiin Suomen ensimmäinen julkinen radiokonsertti, joka koostui gramofonimusiikista. 10. tammikuuta – Liettua miehitti ja liitti Memelin alueen itseensä. 11. tammikuuta – Ruhrin miehitys: Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen pakottaakseen Saksan jatkamaan velanmaksuaan. 27. tammikuuta – Saksan kansallissosialistisen puolueen (NSDAP) ensimmäiset puoluepäivät alkoivat Münchenissä. 30. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg nimitti Suomen Pankin pääjohtajaksi lakitieteen kandidaatti Risto Rytin. Edellinen pääjohtaja Otto Stenroth oli erotettu hänen syyllistyttyään valuuttakeinotteluun. 5. helmikuuta – Ensimmäiset Salpausselän kisat alkoivat Lahdessa. 15. helmikuuta – Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n puinen kaksikerroksinen vuonna 1865 rakennettu tehdasrakennus, jossa sijaitsi kaksi paperikonetta ja puuhiomo tuhoutui tulipalossa Tampereella. Tulipalossa kuoli neljä tehtaan työntekijää ja aineelliset vahingot olivat yli kaksi miljoonaa markkaa.Neljä ihmishenkeä tuhotunut tulipalossa. Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n vanha tehdasrakennus paloi toissayönä poroksi, Aamulehti, 16.02.1923, nro 38, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 19. helmikuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti kuudennen sinfoniansa ensiesityksen Helsingissä. 23. helmikuuta – Eduskunta sääti luonnonsuojelulain. 3. maaliskuuta – Yhdysvaltalaisen Time-aikakauslehden ensimmäinen numero ilmestyi. 9. maaliskuuta – Vladimir Lenin sai kolmannen sairauskohtauksen, joka vei hänet vuoteenomaksi ja teki puhekyvyttömäksi. Hän erosi Neuvostoliiton johdosta. 10. maaliskuuta – Alfred Rosenberg tuli Saksan kansallissosialistisen puolueen pää-äänenkannattajan Völkischer Beobachterin päätoimittajaksi.
Huhtikuu–kesäkuu 17. huhtikuuta – Yli 200 ihmistä menetti kotinsa Varkaudessa riehuneessa suurpalossa. 24. huhtikuuta – Irlannin sisällissota päättyi. 1. toukokuuta – Adolf Hitler ja joukko hänen kannattajiaan järjestivät aseellisen mielenosoituksen Münchenissä tarkoituksenaan häiritä sosialistien vappujuhlia. Poliisi riisui joukon aseista. 12. toukokuuta – J. V. Snellmanin patsas paljastettiin Suomen Pankin edustalla Helsingissä. 25. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi ilmailulain. 26. toukokuuta – 27. toukokuuta – Ranskassa järjestettiin ensimmäinen Le Mansin 24 tunnin ajo. 9. kesäkuuta – Sotilasvallankaappaus Bulgariassa. 18. kesäkuuta – Tulivuori Etna purkautui Italiassa. 60 000 ihmistä jäi kodittomaksi. Heinäkuu–syyskuu pienoiskuva|oikea|Yhdysvaltain laivaston hävittäjiä rantaan ajaneina Honda Pointissa 6. heinäkuuta – Neuvostoliiton ensimmäinen perustuslaki astui voimaan. 20. heinäkuuta – Pancho Villa salamurhattiin. 24. heinäkuuta – Lausannen sopimus: Turkin rajat sovittiin Kreikan, Bulgarian ja ensimmäisen maailmansodan voittajien kanssa. 2. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Warren G. Harding kuoli toimessaan, varapresidentti Calvin Coolidgesta tuli uusi presidentti. 3. elokuuta – Suomen vt. sisäministerinä toiminut oikeusministeri Otto Åkesson määräsi vangittavaksi yli 200 johtavaa suomalaista kommunistia, joukossa kaikki 27 Sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajaa. 1. syyskuuta – Suuri Kantōn maanjäristys ja sitä seuranneet tulipalot tuhosivat Tokion ja Jokohaman, 140 000 ihmistä menetti henkensä. 4. syyskuuta – Kahdeksan henkilöä hukkui Salmissa kun Oy Hosainoffin sahan työläisiä Tulemajoen yli kuljettanut vene kaatui virrassa. Pienikokoisessa veneessä oli kaikkiaan 17 henkilöä, joista 9 saatiin pelastettua. 6. syyskuuta – Italia miehitti lyhytaikaisesti Korfun italialaisen upseerin murhan jälkeen. Kansainliitto protestoi asiaa. 8. syyskuuta – Seitsemän Yhdysvaltain laivaston hävittäjää ajoi navigointivirheen vuoksi rantaan Kaliforniassa, jolloin 23 laivaston sotilasta kuoli. Tapaus tuli tunnetuksi Honda Pointin katastrofina (). 13. syyskuuta – Miguel Primo de Rivera nousi Espanjan johtoon sotilasvallankaappauksen seurauksena.
Lokakuu–joulukuu 2. lokakuuta – Saksalainen 1 450 tonnin ruislastia Pietarista Vaasaan tuomassa ollut rahtilaiva Adrana ajoi sakeassa sumussa karille ja upposi Vaasan saaristossa Korsnäsin edustalla. Laivan miehistö ja kapteeni pelastuivat.Viljalaivan uppoaminen Vaasan edustalla, Aamulehti, 07.10.1923, nro 231, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 11. lokakuuta – Rakenteilla olleen teräsbetonisen Korian rautatiesillan holvikaaren rakennustelineet sortuivat Kymijokeen. Sillan vastavalettu holvikaari ei kuitenkaan pudonnut jokeen ja sen vauriot saatiin korjattua niin että silta voitiin ottaa käyttöön 1925.Pohjoismaiden suurin siltaonnettomuus. Korian rakenteilla olevan rautatiesillan telineiden luhistuminen, Suomen Kuvalehti, 20.10.1923, nro 42, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 15. lokakuuta – Ruotsalaisen Toll & Co:n puinen moottorialus Valborg törmäsi Viipurissa Kirkkosaaren rautatiesillan kääntöosaan vaurioittaen sitä. Törmäyksen seurauksena Saimaan kanavan liikenne keskeytyi useiksi päiviksi sillan korjaustöiden vuoksi ja rautatieliikenne häiriytyi pahasti.Puinen moottorialus seisauttaa Itä-Suomen juna- ja laivaliikenteen, Suomen Kuvalehti, 27.10.1923, nro 43, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 16. lokakuuta – Walt Disney ja hänen veljensä Roy O. Disney perustivat The Walt Disney Companyn alun perin nimellä Disney Brothers Studio. 29. lokakuuta – Kemal Atatürk julisti Turkin tasavallan perustetuksi. Atatürkista tuli uuden tasavallan presidentti ja tasavallan uudeksi pääkaupungiksi tuli Istanbulin asemesta Ankara. 30. lokakuuta – Munakan rautatieonnettomuus : Seinäjoki-Vaasa-radalla Kyrönjoen ylittävä Munakan rautatiesilta vaurioitui pahoin ja useita tavaravaunuja tuhoutui kun junassa lastina ollut suuri höyrykattila tarttui sillan rakenteisiin. Rautatieliikenne radalla keskeytyi pitkäksi aikaa.Yhä uusia siltavaurioita. Munakan siltaonnettomuus, Suomen Kuvalehti, 10.11.1923, nro 45, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotMunakan rautatieonnettomuus. Oikeus vapauttanut vastaajat edesvastuusta ja tuominnut kulut asiallisten maksettavaksi., Iltalehti, 16.03.1925, nro 62, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 15.03.2025 1. marraskuuta – Bruno Lucander perusti Suomen ensimmäisen lentoyhtiön, Aero O/Y:n (nykyinen Finnair). 1. marraskuuta – Suomen ensimmäiset säännölliset yleisradiolähetykset alkoivat Tampereella. 8. marraskuuta – Oluttupavallankaappaus: Adolf Hitler johti natseja epäonnistuneessa vallankaappausyrityksessä Münchenissä. Poliisi ja armeija tukahduttivat yrityksen seuraavana päivänä. 11. marraskuuta – Erkki Karun ohjaaman Nummisuutarit-elokuvan ensi-ilta oli Helsingissä. 1. joulukuuta – Pohjois-Italiassa Scalven laaksossa Bergamon maakunnassa Glenon padon murtumisen seurauksena syntyneissä tulvissa kuoli ainakin 356 ihmistä. 6. joulukuuta – Pääministeri Stanley Baldwinin johtamat protektionistista tullipolitiikkaa ajaneet konservatiivit menettivät Ison-Britannian parlamentin alahuoneen vaaleissa 86 paikkaa ja enemmistöasemansa. Vaalien voittajia olivat Ramsay MacDonaldin Labour-puolue ja Herbert Henry Asquithin Liberaalipuolue. 7. joulukuuta – SDP teki hallitukselle välikysymyksen Sosialistisen Työväenpuolueen kansanedustajien vangitsemisen vuoksi. Hallitus sai luottamuslauseen. 21. joulukuuta – Ranskan laivaston ilmalaiva Dixmude räjähti ilmassa ja syöksyi Välimereen Sisilian rannikon edustalla. Onnettomuudessa menehtyi 50 ihmistä. Ilmalaiva oli alun perin rakennettu ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa Saksan laivastolle L 72 nimisenä ja sitä oli tarkoitus käyttää New Yorkin pommittamiseen. Sodan jälkeen se luovutettiin sotakorvauksena Ranskaan ja se teki ensilentonsa heinäkuussa 1920. 29. joulukuuta – Matkaselkä–Suojärvi-rata valmistui vuodenvaihteessa.Suojärven radan töiden päättäjäiset, Iltalehti, 31.12.1923, nro 303, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Tuntematon päivämäärä Seinäjoen seudulla Nurmon rajalta Ilmajoelle ulottuvalla alueella oli pahoja syystulvia runsaiden sateiden seurauksena.Seinäjoen valtavat syystulvat, Suomen Kuvalehti, 10.11.1923, nro 45, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Syntyneitä Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Valentina Cortese, italialainen näyttelijä (k. 2019) 1. tammikuuta – Kenne Fant, ruotsalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja kirjailija (k. 2016) 1. tammikuuta – Milt Jackson, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 1999) 1. tammikuuta – Valo Radev, bulgarialainen elokuvaohjaaja (k. 2001) 8. tammikuuta – Larry Storch, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2022) 10. tammikuuta – Pehr-Olof Sirén, suomalainen näyttelijä (k. 1986) 11. tammikuuta – Gertrud Sigurdsen, ruotsalainen poliitikko (k. 2015) 12. tammikuuta – Eva Hemming, suomalainen näyttelijä ja tanssitaiteilija (k. 2007) 12. tammikuuta – Alice Miller, sveitsiläinen psykologi ja kirjailija (k. 2010) 17. tammikuuta – Jussi Valtakoski, suomalainen teatteriammattilainen (k. 2010) 18. tammikuuta – Eino Lehtonen, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 2010) 19. tammikuuta – Jean Stapleton, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2013) 22. tammikuuta – Diana Douglas, bermudalainen näyttelijä (k. 2015) 22. tammikuuta – Friedrich Zehm, saksalainen säveltäjä (k. 2007) 25. tammikuuta – Arvid Carlsson, vuoden 2000 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen tiedemies (k. 2018) 30. tammikuuta – Leonid Gaidai, venäläinen elokuvaohjaaja (k. 1993) 30. tammikuuta – Ilta Liukku, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija (k. 2003) 31. tammikuuta – Norman Mailer, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2007) 2. helmikuuta – Svetozar Gligorić, serbialainen shakin suurmestari (k. 2012) 4. helmikuuta – Belisario Betancur, Kolumbian presidentti 1982–1986 (k. 2018) 9. helmikuuta – Mary Barnes, englantilainen taidemaalari (k. 2001) 10. helmikuuta – Ahti Karjalainen, Suomen pääministeri, moninkertainen ulkoministeri ja Suomen Pankin johtaja (k. 1990) 10. helmikuuta – Cesare Siepi, italialainen oopperalaulaja (k. 2010) 12. helmikuuta – Franco Zeffirelli, italialainen ooppera- ja elokuvaohjaaja (k. 2019) 13. helmikuuta – Charles Elwood Yeager (”Chuck Yeager”), yhdysvaltalainen lentäjä (ylitti ensimmäisenä äänennopeuden) (k. 2020) 17. helmikuuta – Hwang Jang-yop, pohjoiskorealainen poliitikko (k. 2010) 20. helmikuuta – Matti Pihlaja, suomalainen näyttelijä (k. 1973) 24. helmikuuta – Fred Steiner, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2011) 28. helmikuuta – Charles Durning, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2012) 9. maaliskuuta – Benito Jacovitti, italialainen sarjakuvapiirtäjä (k. 1997) 9. maaliskuuta – Walter Kohn, vuoden 1998 Nobelin kemianpalkinnon saanut itävaltalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2016) 10. maaliskuuta – Val Logsdon Fitch, vuoden 1980 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2015) 12. maaliskuuta – Wally Schirra, yhdysvaltalainen astronautti (k. 2007) 17. maaliskuuta – Sigbrit Molin, ruotsalainen näyttelijä (k. 2003) 22. maaliskuuta – Marcel Mangel (”Marcel Marceau”), ranskalainen miimikko (k. 2007)
Huhtikuu–kesäkuu 2. huhtikuuta – Gloria Henry, amerikkalainen näyttelijä (k. 2021) 4. huhtikuuta – Gene Reynolds, amerikkalainen näyttelijä (k. 2020) 4. huhtikuuta – Peter Vaughan, brittiläinen näyttelijä (k. 2016) 5. huhtikuuta – Ernest Mandel, saksalais-belgialainen vallankumousteoreetikko (k. 1995) 5. huhtikuuta – Nguyễn Văn Thiệu, Etelä-Vietnamin presidentti (k. 2001) 9. huhtikuuta – Pia Hattara, suomalainen näyttelijä (k. 2015) 12. huhtikuuta – Aune Haarla, suomalainen radiotoimittaja (k. 1976) 13. huhtikuuta – Don Adams, yhdysvaltalainen komedianäyttelijä (k. 2005) 13. huhtikuuta – Barbro Nordin, ruotsalainen näyttelijä (k. 1999)