Vuosi 1924 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista. Tapahtumia
Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Kerava erotettiin Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi. 1. tammikuuta – Punkaharjun kunta erotettiin Kerimäestä ja Aitolahti Messukylästä. 11. tammikuuta – SDP:n kansanedustajat jättäytyivät puoluetoimikunnan päätöksellä pois eduskunnan työstä. 16. tammikuuta – Pääministeri Kyösti Kallio esitti hallituksensa eronpyynnön. 18. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg hajotti eduskunnan, koska se ei ollut Sosialistisen Työväenpuolueen kansanedustajien pidättämisen jälkeen enää täysilukuinen, myönsi eron Kallion hallitukselle ja nimitti pääjohtaja A. K. Cajanderin muodostaman hallituksen. 21. tammikuuta – Neuvosto-Venäjän johtaja Vladimir Lenin kuoli. 22. tammikuuta – Ramsay MacDonaldista tuli ensimmäinen työväenpuolueen Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri. 22. tammikuuta – Kolmen miehen neuvosto, jonka muodostivat Josif Stalin, Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev, asettui Neuvostoliiton johtoon Leninin kuoltua. 25. tammikuuta – Ensimmäiset talviolympialaiset avattiin Chamonix'ssa, Ranskan alpeilla. 26. tammikuuta – Pietari (ven. Petrograd) nimettiin Leningradiksi. 1. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Neuvostoliiton. Sen tunnustivat helmikuun aikana myös Italia, Itävalta ja Norja. 8. helmikuuta – Ensimmäinen kaasukammiossa suoritettu teloitus toimeenpantiin Yhdysvalloissa Nevadan osavaltion vankilassa Carson Cityssä. 11. helmikuuta – Helsingin ja Tallinnan välillä avattiin säännöllinen lentoreitti. 26. helmikuuta – Oikeudenkäynti Adolf Hitleriä ja muita Oluttupavallankaappaukseen osallistuneita vastaan alkoi. 28. helmikuuta – Itävaltalaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetti Kreivitär Mariza sai ensiesityksensä Wienissä. 28. helmikuuta – Vientirauha-järjestö perustettiin. 2. maaliskuuta – Turkin viimeinen kalifi Abdul Mejid II menetti asemansa. 9. maaliskuuta – Italia liitti itseensä Rijekan. 16. maaliskuuta – Työtehoseura perustettiin. 20. maaliskuuta – Aero Oy avasi ensimmäisen lentoreittinsä Helsingistä Tallinnaan Junkers F 13 -koneella. 22. maaliskuuta – Suomessa tuli voimaan työehtosopimuslaki. 25. maaliskuuta – Kreikka julistautui tasavallaksi. 25. maaliskuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti seitsemännen sinfoniansa ensiesityksen Tukholmassa. Sinfonia esitettiin Suomessa ensi kerran vasta vuonna 1927.
Huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Adolf Hitler tuomittiin vallankaappausyrityksestä viiden vuoden vankeuteen. Hän vietti vankilassa kuitenkin vain yhdeksän kuukautta. 1. huhtikuuta – Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. 6. huhtikuuta – Fasistit saivat Italiassa vaaleissa 2/3 äänistä. 6. huhtikuuta – Padasjoen 1600-luvulta peräisin ollut puukirkko tuhoutui tulipalossa. 7. huhtikuuta – Kirjailija Ilmari Kianto julkaisi 50-vuotispäivänään romaanin Ryysyrannan Jooseppi. 16. huhtikuuta – Amerikkalainen elokuvayhtiö Metro-Goldwyn-Mayer perustettiin. 22. huhtikuuta – Suomessa asetettiin puolustusneuvosto tasavallan presidentin avuksi maanpuolustuskysymyksissä. 4. toukokuuta – 27. heinäkuuta – Pariisin olympialaiset pidettiin. Suomi sai toiseksi eniten mitaleita 14 kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssimitalia. 4. toukokuuta – Saksassa pidettiin valtiopäivävaalit. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena ja Wilhelm Marx asemansa valtakunnankanslerina. 8. toukokuuta – Liettua sai Memelin sopimuksella hallintaansa Itä-Preussista Versailles'n rauhansopimuksella erotetun Klapeidan eli Memelin alueen josta muodostettiin autonominen alue. Saksa pakotti Liettuan palauttamaan alueen 22. maaliskuuta 1939. 10. toukokuuta – J. Edgar Hoover nimitettiin Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n edeltäjän Bureau of Investigationin johtajaksi. Hoover kuoli virassa vuonna 1972. 19. toukokuuta – Hannoverin provinssissa Saksassa järjestettiin alustava kansanäänestys provinssin erottamisesta Preussin vapaavaltiosta. Ehdotus sai vain 25,5 prosentin kannatuksen, mikä jäi asian etenemiseen vaaditun kolmanneksen kannatuksen alapuolelle. 23. toukokuuta – Moskovassa alkoi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 13. edustajakokous, jossa Josif Stalin selvitti välinsä Lev Trotskiin sekä Trotskin ja Karl Radekin johtamaan puolueen vasemmisto-oppositioon. 26. toukokuuta – Yhdysvalloissa tuli voimaan uusi Immigration Act of 1924 -maahanmuuttolaki, joka rajoitti siirtolaisten vuotuisen määrän kahteen prosenttiin vuoden 1890 määrästä. 31. toukokuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg myönsi eron Cajanderin hallitukselle ja nimitti Kokoomuksen puheenjohtajan Lauri Ingmanin muodostaman hallituksen. 2. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidge allekirjoitti Indian Citizenship Act -lain, joka myönsi kaikille Yhdysvalloissa syntyneille intiaaneille kansalaisuuden. 4. kesäkuuta – E. M. Forsterin romaani A Passage to India (Matka Intiaan) julkaistiin. 5. kesäkuuta – Säännöllinen lentoliikenne Helsingin ja Tukholman välillä alkoi. 5. kesäkuuta – Kaksi varakasta Chicagon yliopiston opiskelijaa Nathan Leopold ja Richard Loeb asetettiin Chicagossa syytteeseen 21. toukokuuta tapahtuneesta 14-vuotiaan Bobby Franksin sieppauksesta ja murhasta. Heidät tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Loebin surmasi toinen vanki 1936. Leopold pääsi ehdonalaiseen vapauteen 1958 ja vietti viimeiset vuotensa Puerto Ricossa, jossa hän kuoli 1971. 8. kesäkuuta – Englantilaiset vuorikiipeilijät George Mallory ja Andrew Irvine katosivat ollessaan kiipeämässä Mount Everestin huipulle. Viimeisin näköhavainto heistä oli vain muutama sata metriä ennen huippua. Malloryn ruumis löydettiin 8 160 metrin korkeudesta Everestin pohjoisseinämän rinteeltä vuonna 1999. 10. kesäkuuta – Fasistit kaappasivat ja tappoivat Italian sosialistien johtajan Giacomo Matteottin Roomassa. 13. kesäkuuta – Gaston Doumerguesta tuli Ranskan presidentti. 19. kesäkuuta – Paavo Nurmi juoksi Helsingissä Eläintarhan urheilukentällä tunnin kuluessa sekä 1500 metrin (3 min 52,6 s) että 5000 metrin (14 min 28,2 s) maailmanennätykset. Viimeksi mainitun juoksun aikana 3 mailin kohdalla hänen ajakseen merkitään 14 min 28,2 s, mikä on samalla tämän matkan maailmanennätys. 22. kesäkuuta – Sarjamurhaaja Fritz Haarmann pidätettiin Hannoverissa Saksassa. Haarmann murhasi 1919–1924 ainakin 24 nuorta poikaa. Haarmann tuomittiin kuolemaan ja hänet mestattiin giljotiinilla 15. huhtikuuta 1925.
Heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – Rif-kabyylit nousivat Länsi-Marokossa kapinaan espanjalaisia vastaan. 5. heinäkuuta – Pariisin kesäolympialaisten viralliset avajaiset pidettiin Stade Olympique Yves-du-Manoirin stadionilla. Joidenkin kisalajien kilpailut olivat alkaneet jo 4. toukokuuta. 5. heinäkuuta – Ilkan patsas paljastettiin Ilmajoella. 6. heinäkuuta – Pariisin olympialaisissa Ville Ritola voitti kultaa 10 000 metrin juoksussa ja saavutti uuden maailmanennätyksen 30.23,2. Kaikkiaan Ritola voitti Pariisin olympialaisissa neljä kultamitalia ja kaksi hopeamitalia. 10. heinäkuuta – Paavo Nurmi voitti olympialaisissa sekä 1 500:n että 5 000:n metrin juoksut kahden tunnin sisällä. 12. heinäkuuta – Siilinjärven junaonnettomuus: K2-sarjan veturi 418 törmäsi vastaantulleeseen hiekkajunaan. 13. heinäkuuta – Pariisin olympialaisissa Albin Stenroos voitti maratonjuoksun. 27. heinäkuuta – Pariisin kesäolympialaisten päättäjäisseremoniat pidettiin. 1. elokuuta – Berliinin filharmonikot antoi ensimmäisen radiokonserttinsa. 2. elokuuta – Uudenkaupungin rata vihittiin käyttöön. 16. elokuuta – Lontoossa pidettiin sotakorvauksia koskenut konferenssi. Saksa hyväksyi Dawesin suunnitelman. 28. elokuuta – Elokuun kansannousu alkoi Georgiassa. 31. elokuuta – Paavo Nurmi teki Kuopion kansallisissa urheilukilpailuissa 10,000 metrin juoksussa uuden maailmanennätyksen 30:06,4 minuuttia.Paavo Nurmi haluaa pitää maailmanennätykset, Iltalehti, 01.09.1924, nro 201, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 01.09.2024 9. syyskuuta – Belgia siirtyi kahdeksantuntiseen työpäivään. 9. syyskuuta – 16 amerikanfilippiiniläistä peltotyöläistä ja neljä seriffiä kuoli Hanapepen verilöylyssä Kauain saarella Havaijilla. 13. syyskuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg kieltäytyi asettumasta ehdokkaaksi vuoden 1925 presidentinvaaliin. 13. syyskuuta – Koiviston lento-onnettomuudessa harjoituslennolla ollut ilmavoimien IVL A.22 Hansa-meritoimintakone 4 E 4 syöksyi maahan 50 metrin korkeudelta keskelle Koiviston kirkonkylää koneen moottorin pysähdyttyä. Onnettomuudessa kuolivat koneen ohjaaja ja kolme matkustajana ollutta asevelvollista Koiviston lentoasemalla apumiehinä toiminutta sotilasta. Onnettomuus oli suurin Suomessa siihen mennessä tapahtunut lento-onnettomuus.Suuri lento-onnettomuus Koivistolla : 4 sotilasta kuollut silmänräpäyksessä, Uusi Suomi, 14.09.1924, nro 213, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.09.2024 21. syyskuuta – Maailman ensimmäinen yleiselle liikenteelle ja vain moottoriajoneuvoille tarkoitettu kaksiajoratainen tie Autostrada dei Laghi otettiin käyttöön Italiassa Milanon ja Varesen välillä. Maksullisella tiellä oli yksi kaista kumpaankin suuntaan eikä liittymiä koko 42.6 kilometrin matkalla. 28. syyskuuta – Yhdysvaltain armeijan lentäjät John Harding ja Erik Nelson saavat Seattlessa päätökseen ensimmäisen maailmanympärilennon. 175 päivää kestänyt lento alkoi 17. maaliskuuta Seattlesta ja sen aikana oli 74 välilaskua. Neljästä matkalle lähteneestä Douglas World Cruiser -vesitasokoneesta perille saakka tuli kaksi.
Lokakuu–joulukuu 2. lokakuuta – Kansainliitto hyväksyi kansainvälisten kiistojen rauhanomaista sovittelua koskeva pöytäkirjan, jossa suositeltiin maailmanlaajuisen konferenssin järjestämistä maailmanrauhan varjelemiseksi ja hyökkäyssodan tuomitsemiseksi. Iso-Britannia ei kuitenkaan allekirjoittanut pöytäkirjaa. 3. lokakuuta – Suomessa annettiin asetukset sotakorkeakoulusta, kadettikoulusta ja reserviupseerikoulusta. 12. lokakuuta – Hugo Eckener lähti Friedrichshafenisa Bodenjärven rannalta ensimmäiselle suoralle lennolle zeppeliinillä Atlantin yli. Hän laskeutui New Yorkiin 15. lokakuuta. 25. lokakuuta – Sanomalehti Daily Mail julkaisi Britanniassa Zinovjev-kirjeenä tunnetun dokumentin. 25. lokakuuta – Leevi Madetojan ooppera Pohjalaisia sai ensiesityksensä Helsingissä. Libretto perustui Artturi Järviluoman samannimiseen näytelmään. 28. lokakuuta – Ranska tunnusti Neuvostoliiton. 29. lokakuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 1924: pääministeri Ramsay MacDonaldin työväenpuolue kärsi tappion konservatiiveille, joiden johtajasta Stanley Baldwinista tuli pääministeri. 2. marraskuuta – Työväen Akatemian avajaiset pidettiin Kauniaisissa.Työväen Akatemian avajaiset eilen, Suomen Sosialidemokraatti, 03.11.1924, nro 256, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.11.2024 3. marraskuuta – Sotakorkeakoulu aloitti toimintansa Uudenmaan kasarmilla Helsingissä. Koulun ensimmäisenä johtajana toimi eversti Aarne Sihvo.Sotakorkeakoulu avattiin eilen, Aamulehti, 04.11.1924, nro 256, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.11.2024 4. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalit 1924: istuva presidentti Calvin Coolidge voitti demokraattiehdokas John W. Davisin ja edistyspuolueen ehdokkaan Robert M. La Folletten. 5. marraskuuta – Sotaherra Feng Yuxiangin hallitus karkotti entisen Kiinan keisarin Pu Yin Pekingin Kielletystä kaupungista. Pu Yi menetti keisarin arvonimensä ja etuoikeutensa ja hänestä tuli tavallinen Kiinan tasavallan kansalainen. 7. marraskuuta – Ensimmäinen venäläisen AMO-tehtaan (nykyään ZiL) valmistama, sarjatuotantona valmistettu kuorma-auto AMO-F-15 valmistui. Auto perustui Fiat 15Ter malliin ja sitä valmistettiin vuosien 1924 ja 1931 välillä yli 6 000 kappaletta. 14. marraskuuta – Tiutisen saaren ja Kotkan välillä liikennöineen Tiutinen II -laivan höyrykattilan räjähdyksessä kuoli 24 ihmistä.