Vuosi 1915 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista. Tapahtumia Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Vammala erotettiin Tyrvään kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi. 13. tammikuuta – 6,8 richterin maanjäristys surmasi 32 610 ihmistä Avezzanossa, Italiassa. 19. tammikuuta – Ensimmäinen maailmansota: saksalaiset zeppeliinit pommittivat ensi kertaa Great Yarmouthia ja King’s Lynnia Isossa-Britanniassa, 20 ihmistä kuoli. 24. tammikuuta – Doggermatalikon taistelu saksalaisten ja brittiläisen osaston välillä Pohjanmerellä. Saksan SMS Blücher upposi vieden mukanaan 782 merisotilasta. 26. tammikuuta – Helsingissä alkoi säännöllinen raitioliikenne Erottajan ja Munkkiniemen välisellä linjalla. 31. tammikuuta – Saksa käytti ensi kertaa myrkkykaasua itärintamalla Bolimovin taistelussa. 7. helmikuuta – Toinen Masurian järvien taistelu: Saksa oli siirtänyt joukkoja itärintamalle tavoitteenaan lyödä Venäjä ja aloitti yllätyshyökkäyksen lumimyrskyn keskellä. Fritz von Belowin kahdeksas armeija eteni viikossa yli sata kilometriä. Venäjä kärsi kovia tappioita. 25. helmikuuta – Jääkäriliike: ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset saapuivat koulutettaviksi Saksaan Lockstedtin leirille. Kurssin johtajaksi komennettiin saksalainen majuri Maximilian Bayer. Koska Bayer toimi Saksan partiopoikaliikkeen johtajana, kurssi naamioitiin hänen ehdotuksestaan partionjohtajakurssiksi.Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 182. Jyväskylä: Gummerus, 1987. 10. maaliskuuta – Keisari Nikolai II kävi vierailulla Helsingissä. 10. maaliskuuta – Britit hyökkäävät Neuve ChapellessaArthur Banks: A military Atlas of the First World War s. 136–137. 14. maaliskuuta – Ison-Britannian merivoimat upottivat saksalaisen taistelulaivan SMS Dresdenin Chilen rannikolla. 14. maaliskuuta – Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä sopivat Venäjän saavan Konstantinopolin ja Bosporin voiton jälkeen. 18. maaliskuuta – Brittien ja ranskalaisten 16 taistelulaivan hyökkäys Dardanelleille epäonnistui. Kolme taistelulaivaa upposi ja kolme vaurioitui pahasti miinakentässä. 19. maaliskuuta – Pluto kuvattiin ensi kerran, mutta sitä ei tunnistettu planeetaksi.
Huhtikuu–kesäkuu 22. huhtikuuta – Ypresin toinen taistelu: saksalaiset ottivat myrkkykaasun käyttöön Ypresissä Belgiassa. Paenneiden ranskalaisten linjaan jäi kuuden kilometrin aukko. 24. huhtikuuta – Turkkilaiset joukot aloittivat armenialaisten joukkomurhan Vanissa. Konstantinopolissa 300 armenialaista intellektuellia pidätettiin ja teloitettiin. 25. huhtikuuta – Gallipolin maihinnousu Turkin rannikolle. 1. toukokuuta – Gorlice-Tarnówin offensiivi, Saksan päähyökkäys itärintamalla, alkoi. Venäjän joukot perääntyivät Puolasta ja Galitsiasta. Hyökkäyksen jälkeen rintama jäi paikalleen Venäjän vuoden 1917 romahdukseen asti. 3. toukokuuta – Italia erosi Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa solmimastaan kolmiliitosta. 9. toukokuuta – Jääkäriliike: Suomalaisen jääkäripataljoonan nimeksi Saksassa tuli Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27. 7. toukokuuta – Saksalainen sukellusvene U-20 upotti RMS Lusitanian, 1 198 ihmistä kuoli. 8. toukokuuta – Saksalaiset valtasivat Ypresin toisessa taistelussa Frenzenbergin harjanteen ja pitivät sen hallussaan liittoutuneiden vastahyökkäyksistä huolimatta. 9. toukokuuta – Artois'n toinen taistelu alkoi. Ranskalaiset hyökkäsivät kohti saksalaisten hallussa ollutta Vimyn harjannetta. 11. toukokuuta – Albert Einstein julkaisi yleisen suhteellisuusteoriansa. 23. toukokuuta – Italia julisti sodan Itävalta-Unkarille ympärysvaltojen kanssa tekemänsä sopimuksen jälkeen. 25. toukokuuta – Argentiinan, Brasilian ja Chilen välinen ABC-sopimus allekirjoitettiin Buenos Airesissa. 21. kesäkuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus antoi päätöksensä oikeustapauksessa Guinn vastaan Yhdysvallat ja totesi, että äänioikeuden myöntäminen saavutettujen etujen säilyttämislausekkeen pohjalta oli perustuslain 15. lisäyksen vastaista. Päätös kumosi useiden osavaltioiden äänioikeuteen liittyviä lakeja. 23. kesäkuuta – Italialaiset hyökkäsivät Ensimmäisessä Isonzon taistelussa.Stora boken om första världskriget s. 90.
Heinäkuu–syyskuu 24. heinäkuuta – Höyrylaiva SS Eastland kaatui Chicagon satamassa. Kuolonuhreja oli 844. 29. heinäkuuta – Yhdysvaltain laivasto valtasi Haitin. Joukot jäävät maahan vuoteen 1934 astiVuosisatamme kronikka s. 187. 5. elokuuta – Saksalaiset saavuttivat Varsovan. 10. elokuuta – Saksalainen laivasto-osasto tulitti Utön linnaketta. 11. elokuuta – Invalidisotavankien vaihto Venäjän sekä Saksan ja Itävalta-Unkarin välillä alkoi Torniossa ja Haaparannalla. Ensimmäinen juna Venäjältä saapui Tornioon. 21. elokuuta – Italia julisti sodan Turkille. 26. elokuuta – Jääkäriliike: Suomalaisille jääkäreille perustettiin Saksassa oma joukko-osasto. Alokkaiden määrä kasvoi huomattavasti. 2. syyskuuta – Toinen sortokausi: venäjän kieli tuli pakolliseksi oppiaineeksi Suomen tyttökouluissa. 5. syyskuuta – Venäjän keisari Nikolai II otti armeijan komennon itselleen. 5. – 8. syyskuuta – Sveitsissä järjestettiin sodanvastainen Zimmerwaldin kokous johon osallistui eurooppalaisten sosialidemokraattisten puolueiden sotaa vastustaneita edustajia. Kokous hyväksyi sodanvastaisen Zimmerwaldin julistuksen ja osallistujat perustivat tavoitteita ajamaan Zimmerwaldin internationaalin. 6. syyskuuta – Britit testasivat tankin prototyyppiä ensi kertaa. 19. syyskuuta – Saksalaiset valtasivat Vilnan. 20. syyskuuta – Tampereelle valmistui keuhkotautiparantola. 25. syyskuuta – Ranskalaisten ja brittien yhteisoperaatiossa alkavat Toinen Champagnen taistelu, Kolmas Artois'n taistelu ja Loosin taisteluStora boken om första världskriget s. 91.
Lokakuu–joulukuu 5. lokakuuta – Bulgaria liittyi Keskusvaltoihin. 7. lokakuuta – Itävalta-Unkarin ja Saksan suurhyökkäys Serbiaan alkoi. 14. lokakuuta – Bulgaria julisti sodan Serbialle. 13. marraskuuta – Säveltäjä Emmerich Kálmánin operetti Mustalaisruhtinatar (Die Czárdásfürstin) sai ensiesityksensä Wienissä. 8. joulukuuta – Säveltäjä Jean Sibelius täytti 50 vuotta. Hän johti pitämässään juhlakonsertissa viidennen sinfoniansa ensiesityksen.
Syntyneitä
Tammikuu–maaliskuu 6. tammikuuta – Anni Polva, suomalainen kirjailija (k. 2003) 16. tammikuuta – Aase Bjerkholt, norjalainen poliitikko (k. 2012) 19. tammikuuta – Håkon Kyllingmark, norjalainen upseeri ja poliitikko (k. 2003) 22. tammikuuta – Heinrich Albertz, saksalainen poliitikko (k. 1993) 23. tammikuuta – Arthur Lewis, vuoden 1979 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut saintlucialainen taloustieteilijä (k. 1991) 23. tammikuuta – Jacob Sørensen, tanskalainen poliitikko (k. 1990) 26. tammikuuta – Osmo Alaja, suomalainen piispa (k. 2001) 28. tammikuuta – Brian Shawe Taylor, brittiläinen kilpa-autoilija (k. 1999) 29. tammikuuta – Johnny McDowell, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (k. 1952) 30. tammikuuta – John Profumo, brittiläinen poliitikko (Profumo-skandaali) (k. 2006) 31. tammikuuta – Andreas Cappelen, norjalainen poliitikko (k. 2008) 5. helmikuuta – Robert Hofstadter, vuoden 1961 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1990) 5. helmikuuta – Rasmus Nordbø, norjalainen poliitikko (k. 1983) 14. helmikuuta – Nestori Kaasalainen, suomalainen poliitikko (k. 2016) 14. helmikuuta – Idar Norstrand, norjalainen poliitikko (k. 1986) 21. helmikuuta – Risto Leskinen, suomalainen virkamies ja eduskunnan oikeusasiamies (k. 1996) 22. helmikuuta – Kaare Meland, norjalainen poliitikko (k. 2002) 25. helmikuuta – Stig Synnergren, Ruotsin puolustusvoimien komentaja (k. 2004) 27. helmikuuta – Olavi Virta, suomalainen laulaja (k. 1972) 28. helmikuuta – Peter Medawar, vuoden Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biologi ja immunologi (k. 1987) 8. maaliskuuta – Tapio Rautavaara, suomalainen laulaja, näyttelijä ja urheilija (k. 1979) 11. maaliskuuta – Karl Krolow, saksalainen runoilija (k. 1999) 14. maaliskuuta – Kenneth Arnold, yhdysvaltalainen liikemies ja lentäjä, ensimmäisen nykyaikaisen ufohavainnon tekijä (k. 1984) 20. maaliskuuta – Rudolf Kirchschläger, Itävallan liittopresidentti (1974–1986) (k. 2000) 20. maaliskuuta – Svjatoslav Richter, neuvostoliittolainen pianisti (k. 1997) 22. maaliskuuta – Mikko Hult, suomalainen kansanedustaja ja pienviljelijä (k. 1993) 24. maaliskuuta – Eugène Martin, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 2006) 31. maaliskuuta – Bergfrid Fjose, norjalainen poliitikko (k. 2004)
Huhtikuu–kesäkuu 7. huhtikuuta – Eleanora Fagan (”Billie Holiday”, ”Lady Day”), yhdysvaltalainen jazz- ja blues-laulaja (k. 1959) 20. huhtikuuta – Otto Heino, amerikansuomalainen keramiikkataiteilija (k. 2009) 21. huhtikuuta – Oddmund Myklebust, norjalainen poliitikko (k. 1972) 24. huhtikuuta – Risto Tiitola, suomalainen jääkiekkoilija ja diplomi-insinööri (k. 2015) 25. huhtikuuta – Helge Larsen, tanskalainen poliitikko (k. 2000) 5. toukokuuta – Helvi Sipilä, suomalainen varatuomari ja poliitikko (YK:n apulaispääsihteeri) (k. 2009) 6. toukokuuta – Orson Welles, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja (k. 1985) 15. toukokuuta – Paul Samuelson, vuoden 1970 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut taloustieteilijä (k. 2009) 19. toukokuuta – Uljas Kandolin, suomalainen näyttelijä (k. 1980) 20. toukokuuta – Moshe Dayan, israelilainen kenraali ja poliitikko (k. 1981) 22. toukokuuta – Torsten Bjarre, ruotsalainen sarjakuvantekijä (k. 2001) 25. toukokuuta – Bengt Djupbäck (”Jokkmokks-Jokke”), ruotsalainen laulaja (k. 1998) 25. toukokuuta – Aarne Kainlauri, suomalainen kilpajuoksija (k. 2020) 25. toukokuuta – Mirjam Novero-Laine, suomalainen näyttelijä (k. 1996) 27. toukokuuta – Herman Wouk, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2019) 26. toukokuuta – Al Hubbard, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (k. 1984) 31. toukokuuta – Björn Forsell, ruotsalainen oopperalaulaja ja näyttelijä (k. 1975) 2. kesäkuuta – Tapio Wirkkala, suomalainen muotoilija ja akateemikko (k. 1985) 4. kesäkuuta – Nils Kihlberg, ruotsalainen näyttelijä (k. 1965) 9. kesäkuuta – Lester William Polsfuss (”Les Paul”), yhdysvaltalainen kitaristi ja keksijä (sähkökitaran kehittäjä) (k. 2009) 10. kesäkuuta – Solomon Bellows (”Saul Bellow”), vuoden 1976 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Herzog) (k. 2005) 11. kesäkuuta – José Caballero, espanjalainen taidemaalari (k. 1991) 12. kesäkuuta – David Rockefeller, yhdysvaltalainen liikemies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja (k. 2017) 13. kesäkuuta – Don Budge, yhdysvaltalainen tennispelaaja (k. 2000) 13. kesäkuuta – Leevi Rantalaiho, suomalainen kapellimestari ja näyttelijä (k. 1991) 15. kesäkuuta – Thomas Huckle Weller, vuoden 1954 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääkäri ja virologi (k. 2008) 16. kesäkuuta – Mariano Rumor, italialainen poliitikko ja pääministeri viidesti vuosien 1968–1974 aikana (k. 1990) 20. kesäkuuta – Terence Young, brittiläinen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (k. 1994) 23. kesäkuuta – Jens Bolling, norjalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1992) 24. kesäkuuta – Fred Hoyle, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja tieteiskirjailija (pysyvän tilan teoria) (k. 2001) 26. kesäkuuta – Paul Castellano, yhdysvaltalainen mafiapäällikkö (k. 1985) 28. kesäkuuta – Juha Mannerkorpi, suomalainen kirjailija (k. 1980)
Heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – Birger Kaipiainen, suomalainen keramiikkataiteilija (k. 1988) 12. heinäkuuta – Otto Steinert, saksalainen valokuvaaja (k. 1978) 14. heinäkuuta – John W. Mitchell, yhdysvaltalainen sotilaslentäjä (k. 1995) 15. heinäkuuta – Olavi Siippainen, suomalainen kirjailija (k. 1963) 28. heinäkuuta – Charles Hard Townes, vuoden 1964 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2015) 3. elokuuta – Knut Getz Wold, Norjan keskuspankin pääjohtaja (k. 1987) 15. elokuuta – Signe Hasso, ruotsalainen näyttelijä (k. 2002) 17. elokuuta – Augustin Mannerheim, ruotsalainen vapaaherra, metsänhoitaja ja kirjailija (k. 2011) 18. elokuuta – Birgit Rodhe, ruotsalainen poliitikko (k. 1998) 23. elokuuta – Antonio Innocenti, italialainen kardinaali (k. 2008)