1939

Vuonna 1939 alkoi toinen maailmansota, ihmiskunnan historian suurin ja kuolettavin konflikti.

Tapahtumia pienoiskuva|Nobel-palkittu fyysikko Enrico Fermi siirtyi perheineen Italiasta maanpakoon Yhdysvaltoihin.

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta Nobel-palkittu fyysikko Enrico Fermi siirtyi perheineen Italiasta maanpakoon Yhdysvaltoihin. Vähäheikkilän taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin ja siirrettiin Kaarinan kunnasta Turun kaupunkiin. Kansaneläkelaki tuli voimaan. Teknologiayritys Hewlett-Packard perustettiin Palo Altossa Kaliforniassa. 5. tammikuuta Adolf Hitler tarjosi Berghofissa vierailleelle Puolan ulkoministerille Józef Beckille takuita Puolan rajoista, jos Danzigin vapaakaupunki palautettaisiin Saksalle. Beck vastasi, että Puolan yleinen mielipide ei sallisi muutoksia Danzigin asemaan. Yhdysvaltalainen uraauurtava lentäjä Amelia Earhart julistetaan virallisesti kuolleeksi puolitoista vuotta katoamisensa jälkeen. 7. tammikuuta – Suomi ja Ruotsi sopivat alustavasti Ahvenanmaan linnoittamisesta. 9. tammikuuta – Albert Speerin suunnittelema uusi valtakunnankanslia vihittiin käyttöön Berliinissä. 13. tammikuuta – Kuopion hiippakunta perustettiin. Ensimmäiseksi piispaksi nimitettiin Eino Sormunen. 17. tammikuuta − Saksassa tiukennettiin rotulakeja. Juutalaisilta hammaslääkäreiltä, eläinlääkäreiltä ja apteekkareilta evättiin oikeus ammattinsa harjoittamiseen. Juutalaisia ei myöskään enää kelpuutettu suorittamaan mitään ammattitutkintoja. 20. tammikuuta – Suomen Akatemia perustettiin. Akatemiaan tuli kuusi akateemikon virkaa. 20. tammikuuta – Adolf Hitler vapautti Hjalmar Schachtin Saksan valtakunnanpankin pääjohtajan tehtävästä ja nimitti hänen tilalleen Walther Funkin. 21. tammikuuta – Adolf Hitler vaati Berliinissä vierailulla olleelta Tšekkoslovakian ulkoministeriltä František Chvalkovskýltä että Tšekkoslovakia eroaisi Kansainliitosta, supistaisi merkittävästi armeijansa vahvuutta, noudattaisi Saksan ohjeita ulkopolitiikassaan ja säätäisi juutalaisvastaisia lakeja. 24. tammikuuta – Maanjäristys surmasi 30 000 ihmistä Chilessä. 26. tammikuuta – Espanjan sisällissota: Francisco Francon joukot valtasivat Barcelonan. Juan Negrínin johtama tasavaltalaisten hallitus oli paennut kaupungista edellisenä päivänä ja asettui nyt Figueresiin lähelle Ranskan rajaa. 30. tammikuuta – Adolf Hitler selvitti Saksan valtiopäivillä pitämässään puheessa ”Saksan juutalaisongelman ratkaisua”. Hitlerin puhe päättyi lauseeseen ”Jos kansainvälisen rahajuutalaisuuden Euroopassa ja sen ulkopuolella vielä kerran onnistuisi syöstä kansat maailmansotaan, ei tämän sodan lopputulos tule olemaan juutalaisuuden voitto. Sodan tuloksena tulee olemaan juutalaisen rodun hävitys Euroopasta!”. 30. tammikuuta – Viro hyväksyi Ahvenanmaan linnoittamisen. 1. helmikuuta – Saksalaiset miehitysviranomaiset määräsivät Tšekkoslovakian juutalaiset muuttamaan maasta kuukauden kuluessa. 2. helmikuuta – Unkari liittyi Antikomintern-liittoon. Neuvostoliitto katkaisi välittömästi diplomaattisuhteet Unkariin huolimatta siitä, että Unkari vakuutti toimenpiteen olleen suunnattu Kominternia eikä Neuvostoliittoa vastaan. pienoiskuva|Suomen jääkiekkomaajoukkue ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailussa vuonna 1939, Baselissa, Sveitsissä.3. – 12. helmikuuta – Suomi osallistui ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin jotka pidettiin Baselissa Sveitsissä. Suomen joukkue hävisi kaikki ottelunsa ja jäi kisan 14 osanottajamaasta viimeiseksi. 10. helmikuuta – Falangistit valtasivat Katalonian. 10. helmikuuta – Japanilaiset joukot aloittivat Hainanin saaren miehityksen. 10. helmikuuta – Paavi Pius XI kuoli. Hän tuli paaviksi 1922. 11.–19. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Zakopanessa Puolassa. Suomi voitti kaksi kulta- ja kaksi hopeamitalia. 15. helmikuuta – Espanjan sisällissota: Kolmen viikon aikana oli Espanjasta tullut Ranskaan 350 000 pakolaista. 27. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska tunnustivat Francon hallituksen. 27. helmikuuta – Suomen Kulttuurirahasto perustettiin. 2. maaliskuuta – Pius XII:sta tuli paavi. 4. maaliskuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystön lähetystösihteeri Boris Jartsev tapasi ulkoministeri Eljas Erkon. Neuvottelu jäi tuloksettomaksi. 6. maaliskuuta – Saksa alkoi miehittää Tšekkoslovakiaa. 9. maaliskuuta – Jäämurtaja ja sukullusveneiden emäalus Sisun virallinen vastaanotto ja koeajo oli Helsingin edustalla.Uuden jäänsärkijän virallinen vastaanotto eilen, Aamulehti, 10.03.1939, nro 67, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 10. maaliskuuta – Tšekkoslovakian presidentti Emil Hácha erotti Josef Tison Slovakian pääministerin virasta ja julisti maahan sotatilan. Slovakiaan muodostettiin seuraavana päivänä uusi hallitus, jossa ei ollut mukaan yhtään Tison hallituksen ministeriä. 13. maaliskuuta – Josef Tiso matkusti Berliiniin tapaamaan Adolf Hitleriä. Hän sopi siellä kutsuvansa koolle Slovakian parlamentin ja julistavansa maan itsenäiseksi. 13. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen välisiin neuvotteluihin osallistunut Neuvostoliiton Italian-lähettiläs, aikaisemmin myös Suomen-lähettiläänä toiminut Boris Stein, ehdotti Suomenlahden saarien vuokraamista Neuvostoliitolle. 13. maaliskuuta – Helsingissä alkoivat Suuren lähetystön 40-vuotisjuhlallisuudet, joihin oli kokoontunut 32 lähetystön jäsentä ja toistakymmentä adressihankkeessa mukana ollutta.Suuren lähetystön juhlapäivä, Helsingin Sanomat, 14.03.1939, nro 71, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 14. maaliskuuta – Tiso palasi Bratislavaan ja Slovakian parlamentti hyväksyi yksimielisesti maan itsenäisyysjulistuksen. Tšekkoslovakian presidentti Emil Hácha matkusti samana päivänä Berliiniin tapaamaan Hitleriä. 15. maaliskuuta – Hácha tapasi Hitlerin Berliinin valtakunnankansliassa heti puolenyön jälkeen. Hitler ilmoitti että Saksan armeijalla on määräys aloittaa Tšekkoslovakian miehittäminen kello 6 aikaan aamulla ja maata tulisi kohtaamaan suuri hävitys ellei Hácha määräisi Tšekkoslovakian armeijaan pidättymään vastarinnasta. Sairaskohtauksen saanut Hácha pakotettiin allekirjoittamaan julistus, jolla hän luovutti maansa ja kansansa Führerin ja Saksan valtakunnan käsiin. Hácha piti sitten kello 4.30 aamulla radiopuheen, jossa hän kehotti kansaansa pysymään rauhallisena. Saksalaiset marssivat Tšekkoslovakian kohtaamatta vastarintaa ja iltapäivällä Hitler ja muut natsijohtajat saapuivat Prahaan. Tšekkoslovakiasta muodostettiin 16. maaliskuuta Böömin ja Määrin protektoraatti. Tšekkoslovakian itäkärjessä ollut Karpato-Ukrainan alue julistautui itsenäiseksi mutta Saksan kieltäydyttyä tukemasta sen itsenäisyysjulistusta Unkari hyökkäsi alueelle ja miehitti sen 17. maaliskuuta mennessä. 22. maaliskuuta – Liettua luovutti Memelin alueen Saksalle sen jälkeen kun Saksa esitti Liettualle alueesta uhkavaatimuksen 20. maaliskuuta. 25. maaliskuuta – Saksa vaati Puolan käytävää Puolalta. 28. maaliskuuta – Francon joukot valloittivat Madridin. Espanjan sisällissota päättyi. 31. maaliskuuta – Suomi tunnusti Francon hallituksen.

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Yhdysvallat solmi diplomaattisuhteet Francon hallituksen kanssa. 1. huhtikuuta – Saksalainen taistelulaiva Tirpitz laskettiin vesille Wilhelmshavenissa. 1. huhtikuuta – Akateeminen Karjala-seura tarjosi puolustusministeriölle Karjalan kannaksen linnoitustöihin 1 000 vapaaehtoista AKS:n jäsentä kesäkuun ja elokuun 1939 väliseksi ajaksi. 3. huhtikuuta – Hitler antoi salaisen määräyksen aloittaa sotatoimien valmistelu Puolaa vastaan (Fall Weiss) 1. syyskuuta alkaen. 4. huhtikuuta – Faisal II kruunattiin 4-vuotiaana Irakin kuninkaaksi sen jälkeen kun hänen isänsä kuningas Ghazi kuoli auto-onnettomuudessa. 4. huhtikuuta – Glenn Miller orkestereineen levytti Kuutamoserenaadin. pienoiskuva|Italian sotilaita ohittamassa albaaneja, 7. huhtikuuta 1939.7. huhtikuuta – Albanian valtaus: Italia hyökkäsi Albaniaan, kuningas Zogu I pakeni maasta 8. huhtikuuta Kreikkaan ja koko Albania oli vallattu 10. huhtikuuta mennessä. Italian kuningas Viktor Emanuel III kruunattiin Albanian kuninkaaksi 16. huhtikuuta ja maa liitettiin osaksi Italian imperiumia. 8. huhtikuuta – Mieskuoro Finlandia lähti Helsingistä konserttimatkalle Yhdysvaltoihin.Finlandia-kuoro lähti eilen. Jäähyväiskäynti presidentin linnassa. Laivarannassa tuhansittain saattajia, Helsingin Sanomat, 09.04.1939, nro 95, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 10. huhtikuuta – NKVD:n entinen päällikkö Nikolai Ježov pidätettiin, asetettiin syytteeseen vakoilusta ja osallistumisesta salaliittoon Josif Stalinin murhaamiseksi sekä tuomittiin kuolemaan. 11. huhtikuuta – Unkari erosi Kansainliitosta. 14. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt lähetti Hitlerille ja Mussolinille vetoomuksen, jossa heitä pyydettiin vakuutusta, etteivät Saksa ja Italia hyökkäisi tai valtaisi alueita vetoomuksessa luetelluilta 31 valtiolta Puola mukaan lukien seuraavan 10 vuoden aikana ja kiistakysymykset käsiteltäisiin neuvottelupöydässä. Roosevelt ei odottanut viestiltään konkreettisia tuloksia mutta lähetti sen osoittaakseen maailmalle ratkaisevan eron demokratioiden ja diktatuurien välillä. 16. huhtikuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Maksim Litvinov ehdotti Englannille ja Ranskalle sotilaallista liittosopimusta Saksan vastaan. Sopimukseen olisivat liittyneet Puola ja tarvittaessa muut Keski- ja Itä-Euroopan maat jotka tunsivat itsensä Saksan uhkaamiksi. 19. huhtikuuta − Franz von Papen nimitettiin Saksan suurlähettilääksi Turkkiin. 19. huhtikuuta – Viipurin lääninsairaalan myrkytysonnettomuus : Kuusi potilasta kuoli Viipurin lääninsairaalassa sen jälkeen kun sairaanhoitajaoppilas sekoitti 4. huhtikuuta erehdyksessä leikkauksissa puudutusaineena käytettyyn novokaiiniliuokseen elohopeasublimaattia.Kuusi potilasta kuolonuhriksi Viipurin lääninsairaalassa. Käkisalmen Sanomat 22.4.1939, nro 45, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. 20. huhtikuuta − Adolf Hitler täytti 50 vuotta. Päivä julistettiin Saksassa kansalliseksi juhlapäiväksi. Berliinissä järjestettiin suuri, viisi tuntia kestänyt sotilasparaati joka oli tarkoitettu myös varoitukseksi länsivalloille. 21. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi vuosilomalain. 25. huhtikuuta – Saksa aloitti arabiankieliset Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään suunnatut radiolähetykset Zeesenin lyhytaaltoasemalta. 26. huhtikuuta – Fritz Wendel saavutti lentokoneiden nopeusennätyksen 755 kilometriä tunnissa Messerschmitt Me 209-koneella. Ennätys säilyi mäntämoottoristen lentokoneiden nopeusennätyksenä vuoteen 1969 saakka. 27. huhtikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta julisti yleisen asevelvollisuuden. 28. huhtikuuta – Hitler piti Saksan valtiopäivillä puheen, jossa hän irtisanoi Puolan kanssa vuonna 1934 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa vuonna 1935 solmitun Lontoon laivastosopimuksen. Samalla hän tarjosi hyökkäämättömyyssopimusta usealle muulle Euroopan valtiolle, muun muassa Suomelle. Hitler vaati myös Saksalle Danzigin vapaakaupunkia ja lisäksi Puolan käytävän läpi kulkevaa Saksan hallitsemaa yhdystietä Itä-Preussiin. Hitler vaatii Danzigia, Helsingin Sanomat, 29.04.1939, nro 114, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 30. huhtikuuta - New Yorkin maailmannäyttelyn avajaiset. 1. toukokuuta – Vuosilomalaki tuli voimaan Suomessa, loman pituus oli 5–12 päivää työsuhteen kestosta riippuen. 3. toukokuuta – Josif Stalin syrjäytti Maksim Litvinovin Neuvostoliiton ulkoministerin paikalta ja nimitti tilalle Vjatšeslav Molotovin. Vaihdos merkitsi Neuvostoliiton ulkopolitiikan jyrkentymistä. Litvinovin syrjäyttämiseen vaikutti Englannin ja Ranskan kanssa käytyjen sopimusneuvottelujen epäonnistuminen ja lisäksi myös hänen juutalainen syntyperänsä joka olisi haitannut Saksan kanssa jatkossa käytäviä neuvotteluja. Siilasvuo, Ensio (toim.): Talvisota-kronikka, s. 7. Jyväskylä: Gummerus, 1989. 4. toukokuuta - New Yorkin maailmannäyttelyn Suomen osaston avajaiset.