Vuosi 1961 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Tapahtumia tammi–maaliskuu 1. tammikuuta – Rahanuudistus Neuvostoliitossa; yksi uusi rupla vastasi sen jälkeen kymmentä entistä ruplaa. 3. tammikuuta – Presidentti Dwight D. Eisenhower ilmoitti Yhdysvaltojen katkaisseen diplomaattiset suhteet Kuubaan. 3. tammikuuta – Aeron DC-3-lentokone syöksyi maahan Koivulahdessa. Koneen 22 matkustajaa ja kolmihenkinen miehistö menehtyivät. 4. tammikuuta – Yhdysvallat kehotti kaikkia kansalaisiaan poistumaan Kuubasta, mutta ilmoitti samalla, ettei se aio luopua Guantánamo Bayn laivastotukikohdasta. 7. tammikuuta – Casablancassa järjestetyssä nelipäiväisessä konferenssissa viisi Afrikan maata – Marokko, Yhdistynyt arabitasavalta, Ghana, Guinea ja Mali – päätti perustaa Naton kaltaisen puolustusliiton. 13. tammikuuta – Kongon demokraattisen tasavallan vangitun entisen pääministerin Patrice Lumumban kannattajat onnistuivat vapauttamaan hänet vankilasta, mutta hänet saatiin pian jälleen kiinni. 14. tammikuuta − Kuvanveistäjä Raimo Utriainen voitti näyttelijä Ida Aalbergin muistomerkkikilpailun ehdotuksellaan Esirippu. 17. tammikuuta – Kongon entinen pääministeri Patrice Lumumba ja kaksi hänen kannattajaansa surmattiin. 20. tammikuuta – John F. Kennedy astui Yhdysvaltain presidentin virkaan. 22. tammikuuta – Brasiliasta Venezuelaan matkalla ollut portugalilainen risteilyalus Santa Maria kaapattiin Atlantilla. Portugalin hallitusta vastustaneet kaappaajat antautuivat 3. helmikuuta. 23. tammikuuta – Kaksi 4 megatonnin vetypommia putosi maahan B-52-pommikoneen hajottua ilmassa Pohjois-Carolinassa. Toisen pommin räjähdyksen esti viimeinen varokytkin. 25. tammikuuta – Uusi juntta nousi valtaan El Salvadorissa syrjäytettyään edellisen kolme kuukautta hallinneen juntan ”liian vasemmistolaisuuden” vuoksi. 26. tammikuuta – Arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta voittivat Helsingin Kaupunginteatterin suunnittelukilpailun. 29. tammikuuta – Helsingin hiippakunnan piispa Martti Simojoki vihki arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman Hyvinkään kirkon. 31. tammikuuta – Yhdysvallat lähetti ensimmäisen simpanssin (nimeltään Ham) avaruuteen. 31. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld lähetti suurlähettiläs Sakari Tuomiojan järjestön edustajaksi Laosiin. Laosin vasemmistopuolue väitti Tuomiojan läsnäolon maassa vain pahentavan sisällissotaa. Tuomioja saapui Laosin pääkaupunkiin Vientianeen 7. helmikuuta. 4. helmikuuta – Portugalin siirtomaasota alkoi Angolasta. 11. helmikuuta – Adolf Eichmannin oikeudenkäynti alkoi Jerusalemissa. 14. helmikuuta – Neuvostoliitto vaati YK:n pääsihteerin Dag Hammarskjöldin eroa Patrice Lumumban murhan vuoksi. 15. helmikuuta – Boeing 707 putosi maahan Belgiassa ja 73 ihmistä sai surmansa, mukaan lukien koko Yhdysvaltain taitoluistelujoukkue. 15. helmikuuta – Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena. 15. helmikuuta – Mielenosoittajat järjestivät mellakoita Belgian suurlähetystöjen edustalla Kairossa, Varsovassa ja Moskovassa Patrice Lumumban murhan vuoksi. YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld torjui Neuvostoliiton vaatimuksen erostaan. 16. helmikuuta – Intialaiset sanomalehdet kirjoittivat Kiinan valmistelevan Bhutanin valtaamista. Kiina oli jo aiemmin esittänyt suuria aluevaatimuksia myös Intialle. 21. helmikuuta – SDP valitsi oikeuskansleri Olavi Hongan presidenttiehdokkaakseen vuoden 1962 vaaleihin. 3. maaliskuuta – Hassan II kruunattiin Marokon kuninkaaksi. 8. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Norjaan. 15. maaliskuuta – Etelä-Afrikka vetäytyi Brittiläisestä kansainyhteisöstä. 16. maaliskuuta – Oikeuskansleri Olavi Honka suostui kuuden puolueen yhteiseksi presidenttiehdokkaaksi. Maalaisliiton ”K-linja” aloitti välittömästi rajun hyökkäyksen ”Honka-liittoa” vastaan. 18. maaliskuuta – Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana Eurovision laulukilpailussa Cannesissa. Laila Kinnunen sijoittui kappaleella ”Valoa ikkunassa” kymmenenneksi. 19. maaliskuuta − Vihannissa Pohjois-Pohjanmaalla pidettiin uudet kunnallisvaalit Oulun lääninhallituksen mitätöityä syksyn 1960 vaalien tulokset. 21. maaliskuuta − Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko vaati YK:n toiminnan lopettamista Kongossa ja pääsihteeri Dag Hammarskjöldin eroa. 27. maaliskuuta – Suomen ja Euroopan vapaakauppajärjestön välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin. Sopimus astui voimaan 1. heinäkuuta 1961. 29. maaliskuuta – Yhdysvaltain pääkaupungin Washingtonin asukkaat saivat perustuslain 23. lisäyksellä äänioikeuden presidentinvaaleissa.
huhti–kesäkuu 5. huhtikuuta – Valtakunnanoikeus aloitti ”Kätilöopiston jutun” käsittelyn Säätytalossa Helsingissä. Maaherra Urho Kiukkaalta vaadittiin lähes 94 miljoonan markan, pankinjohtaja Aarre Simoselta 15 miljoonan markan sekä Simoselta ja varatuomari Vilho Väyryseltä yhteisesti lähes 329 miljoonan markan korvauksia. 11. huhtikuuta – Adolf Eichmannin oikeudenkäynti alkoi Jerusalemissa. 12. huhtikuuta – Juri Gagarin teki ensimmäisen avaruuslennon. Avaruusalus Vostok 1 kiersi Maan kerran; lento kesti 108 minuuttia. 14. huhtikuuta – Oikeusministeri Antti Hannikainen sai pyytämänsä eron hallituksesta. Hänen tilalleen nimitettiin toisena valtiovarainministerinä toiminut Pauli Lehtosalo ja Lehtosalon paikalle varatuomari Juho-Eino Niemi. 17. huhtikuuta – Sikojenlahden maihinnousu Kuubassa. 22. huhtikuuta – Algerian sota: kenraalit Zeller, Challe, Jouhaud ja Salan kaappasivat vallan Algerissa kolme ja puoli kuukautta algerialaisille kansanäänestyksellä myönnetyn itsehallinnon jälkeen. Ranskan hallitus päätti julistaa Algerian hätätilaan ja erottaa vallankaappaajat armeijasta. de Gaulle piti seuraavana päivänä puheen kansakunnalle, eivätkä kaappaajat saaneet armeijaa taakseen. Challe antautui jo 26. päivä ja Zeller 6. toukokuuta, mutta Salan ja Jouhaud siirtyivät OAS:n johtoon. 23. huhtikuuta – Suomen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hovioikeudenneuvos Harras Kyttä sekä varapuheenjohtajiksi Kaarlo Kajatsalo ja Paavo Aarnio. Edellinen puheenjohtaja Veli Merikoski oli eronnut puolueen asetuttua presidentinvaalissa Olavi Hongan taakse. 24. huhtikuuta – Vasa-laiva nostettiin Tukholman satamasta. Laivasta löytyi Paavo Nurmen patsas, jonka suomalaiset teekkarit olivat sinne vieneet. 27. huhtikuuta – Sierra Leone itsenäistyi. 1. toukokuuta – Presidentti Fidel Castro julisti Kuuban sosialistiseksi tasavallaksi. 5. toukokuuta – Alan Shepard oli ensimmäinen yhdysvaltalainen avaruudessa Freedom 7 -aluksella (tunnetaan myös nimellä Mercury 3). 8. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat epäviralliselle vierailulle Isoon-Britanniaan. 8. toukokuuta – Heinäveden Tulilahden kaksoismurhasta syytetty Runar Holmström teki itsemurhan hirttäytymällä sellissään Vaasan lääninvankilassa. 11. toukokuuta – Sosiaalidemokraattien oppositio eli ”skogilaiset” valitsi tarkastaja Emil Skogin presidenttiehdokkaakseen. 15. toukokuuta − Ulkoministeri Ralf Törngren kuoli. Pääministeri V. J. Sukselainen ryhtyi hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä ja uudeksi kansanedustajaksi tuli valtiotieteen kandidaatti Carl Olof Tallgren. 16. toukokuuta – Sotilasvallankaappaus Etelä-Koreassa kenraalimajuri Park Chung-heen johdolla. 16. toukokuuta – Akseli Gallen-Kallelan museo Tarvaspää avattiin Espoossa. 19. toukokuuta – Venera 1 lensi ensimmäisenä luotaimena Venuksen ohi, tosin luotain rikkoutui eikä lähettänyt tietoja. 24. toukokuuta – Kuuban puolustusministeri Raúl Castro nimitti puheessaan Yhdysvaltain suurta Guantanamo Bayn laivastotukikohtaa ”syöväksi ja pysyväksi ärsytyskeskukseksi”. 25. toukokuuta – Apollo-ohjelma: Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy kertoi kongressille Yhdysvaltojen lähettävän avaruuslentäjän Kuuhun ja tuovan hänet takaisin ennen vuosikymmenen loppua. 28. toukokuuta – Peter Benensonin artikkeli ”The Forgotten Prisoners” julkaistiin useissa lehdissä. Tätä pidetään Amnesty Internationalin alkuna. 4. kesäkuuta – John F. Kennedyn ja Nikita Hruštšovin huippukokous Wienissä. Asialistalla olivat ydinkokeet, aseidenriisunta ja Saksan asema. 19. kesäkuuta – Kuwait itsenäistyi. 25. kesäkuuta – Irakin pääministeri Abdulkarim Qasim ilmoitti aikovansa liittää Kuwaitin Irakiin, Kuwait pyysi apua brittijoukoilta. 28. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi Kansaneläkelaitoksen hallituksen jäsenet, muun muassa V. J. Sukselaisen, viraltapantaviksi Kansaneläkelaitoksen asuntojutun vuoksi. 30. kesäkuuta – Neuvostoliittolainen kosmonautti Juri Gagarin saapui vierailulle Suomeen.
heinä–syyskuu 1. heinäkuuta – Suomen EFTA-sopimus astui voimaan. Suomesta tuli järjestön ulkojäsen. 5. heinäkuuta – Norjan kuningas Olavi V saapui valtiovierailulle Suomeen. 12. heinäkuuta – Pääministeri V. J. Sukselainen esitti hallituksensa eronpyynnön. Presidentti Urho Kekkonen antoi uuden hallituksen muodostamistehtävän Lapin läänin maaherralle Martti Miettuselle. Miettusen hallitus, jonka ministerilista oli miltei sama kuin edeltäjänsä, aloitti työnsä 14. heinäkuuta. 21. heinäkuuta – Virgil ”Gus” Grissom suoritti Yhdysvaltojen toisen avaruuslennon Mercury-kapselilla ja oli vähällä hukkua laskeutumisvaiheessa. 1. elokuuta – Rajuilma ”Maire” riehui Suomen etelä- ja keskiosassa. 1. elokuuta – Suomen Kaapelitehtaalla Helsingissä sattui kaasuräjähdys, joka vaati yhden kuolonuhrin. 8. elokuuta – Kaksi ihmistä kuoli ja kaksi loukkaantui vakavasti ilmavoimien kuusipaikkaisen yhteyskoneen syöksyttyä epäonnistuneen pakkolaskun yhteydessä metsään Rovaniemen maalaiskunnan Perunkajärvellä. 9. elokuuta – Kenraali Tauno Viljanen varoitti hallitusta YYA-sopimukseen perustuvien konsultaatioiden mahdollisuudesta Berliinin kiristyvän tilanteen vuoksi. 11. elokuuta – Itä-Saksan parlamentti oikeutti maan hallituksen ryhtymään toimenpiteisiin ”Länsi-Saksan ja Länsi-Berliinin harjoittaman orjakaupan estämiseksi”. Seuraavana päivänä yli 2 000 itäberliiniläistä pakeni Länsi-Berliiniin. 13. elokuuta – Berliinin muurin rakennustyöt aloitettiin piikkilanka-aidan vetämisellä. 14. elokuuta – Länsi-Saksa katkaisi puhelin- ja kaukokirjoitinyhteydet Itä-Saksaan. 24. elokuuta – Ensimmäinen loikkausta länteen yrittänyt ammuttiin Berliinin muurilla. 8. syyskuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle joutui murhayrityksen kohteeksi. Yrityksen takana olivat OAS:n äärioikeistolaiset, Algeriassa oleskelleet ranskalaiset upseerit. 9. syyskuuta – Venäläissyntyinen säveltäjä Igor Stravinsky saapui vierailulle Suomeen ja johti pitämässään konserttisarjassa omia sävellyksiään. 11. syyskuuta – WWF perustettiin. 17. syyskuuta – Veikko Leppäsen veistämä presidentti J. K. Paasikiven patsas paljastettiin Lahdessa. 18. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld kuoli lento-onnettomuudessa Pohjois-Rhodesiassa juuri Kongon kriisin aikana. 20. syyskuuta – Itä-Saksan parlamentti hyväksyi lain, joka antoi puoluejohtaja Walter Ulbrichtille miltei rajattomat valtuudet siinä tapauksessa, että maa jouduttaisiin julistamaan ”puolustustilaan”. 22. syyskuuta – Neuvostoliiton presidentti Leonid Brežnev saapui viralliselle vierailulle Suomeen. 28. syyskuuta – Syyriassa tehtiin sotilasvallankaappaus ja maa erosi Egyptin johtamasta Yhdistyneestä arabitasavallasta. Presidentti Gamal Abdel Nasser suunnitteli rankaisutoimia Syyriaa vastaan, mutta päätti kuitenkin luopua niistä.
loka–joulukuu 6. lokakuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi niin sanotun margariinijutun käsittely. Raision tehtaiden ja Paasivaara-yhtymän oli todettu käyttäneen ihmisravinnoksi kelpaamattomia rasvoja margariinin valmistukseen noin kahden vuoden ajan. Tehtaiden johtohenkilöitä tuomittiin sakkorangaistuksiin ja margariini menetti maineensa pitkiksi ajoiksi. 10. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti kolmiviikkoisen vierailunsa Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. 13. lokakuuta – Suomessa avattiin ensimmäinen Ars-näyttely, Ars 61.