1979

1979 (MCMLXXIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista. YK julisti vuoden 1979 kansainväliseksi Lapsen vuodeksi.

Tapahtumia

Tammikuu

1. tammikuuta – Yhdysvallat ja kommunistinen Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet (ks: Kiinan kansantasavallan historia). 1. tammikuuta – Kemin maalaiskunnan nimi muutettiin Keminmaaksi. 1. tammikuuta – Pielisjärven kirkko Lieksassa tuhoutui tulipalossa. 4. tammikuuta – Shapur Bakhtiar muodosti Iraniin uuden siviilihallituksen. 5. tammikuuta – Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut Wihuri-yhtymä myi Perniössä sijaitsevat Teijon tehtaat Finnmekano Oy:lle. Kauppaan kuuluivat myös Teijon kartano ja 3 000 hehtaaria metsää. 7. tammikuuta – Kambodžan–Vietnamin sota: Vietnamin ja Kamputsean kapinalliset ilmoittivat Pol Potin hallituskauden päättyneen. 8. tammikuuta – Ranskalainen säiliöalus Betelgeuse räjähti ja katkesi kahtia Irlannin kaakkoisrannikolla sijaitsevassa öljysatamassa. Onnettomuudessa kuoli 49 ihmistä ja sen aiheutti laivan öljysäiliöihin lastia tyhjennettäessä päässyt kipinä. 11. tammikuuta – Sara Hildénin taidemuseo avattiin Tampereen Särkänniemessä. 12. tammikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei pääministeri Kalevi Sorsan Saloralta saamilla lahjoilla ollut yhteyttä hänen virkatoimiinsa. Seitsemän kansanedustajaa Kokoomuksen Tuure Junnilan johdolla oli vaatinut valtakunnanoikeuden kutsumista koolle tutkimaan Sorsan osuutta Salora-jutussa. 16. tammikuuta – Iranin šaahi pakeni Egyptiin. 17. tammikuuta − Länsi-Saksassa annettiin maan historian ensimmäinen savusumuhälytys Ruhrin alueella. 23. tammikuuta – Raivoisa tulipalo tuhosi Virtain vanhainkodin, jolloin 27 vanhusta kuoli. Surmansa saaneet olivat olleet vuodeosastolla hoidettavina olleita liikuntakyvyttömiä potilaita. Mitä-Missä-Milloin 1980, Otava 1979, s. 40. Laitoksessa oli ollut hoidettavana yhteensä 69 vanhusta. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 40. Katso myös esim. Suru Virroilla, Uusi Suomi 29. tammikuuta – Kiinan viranomaiset vahvistivat entisen presidentin Liu Shaoqin kuolleen. Vuonna 1959 presidentiksi tullut Liu oli syrjäytetty kulttuurivallankumouksessa vuonna 1966 ja hän oli kadonnut vuonna 1968. 29. tammikuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Antero Salmenkivi kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli diplomi-insinööri Toivo Mäkynen. 31. tammikuuta – Syyttäjä vaati ehdottomia vankeusrangaistuksia verohallituksen entiselle pääjohtajalle Mikko Laaksoselle ja entiselle ylijohtajalle Aake Mesimäelle lahjusten otosta ja virkarikoksista osana Salora-juttua. 31. tammikuuta − SDP:n kansanedustaja Uuno (Uki) Voutilainen siirtyi Mikkelin läänin maaherraksi. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Raimo Päivinen.

Helmikuu

1. helmikuuta – Ajatollah Ruhollah Khomeini saapui Teheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen. 3. helmikuuta – Vuonna 1753 rakennettu Bromarvin kirkko paloi. 6. helmikuuta − Pakistanin korkein oikeus vahvisti entiselle pääministerille Zulfikar Ali Bhuttolle maaliskuussa 1978 langetetun kuolemantuomion. Bhutto oli tuomittu erään hänen poliittisen vastustajansa vuonna 1974 tapahtuneen murhan suunnittelusta. Presidentti Muhammad Zia ul-Haqilla oli vielä mahdollisuus armahtaa Bhutto. 10. helmikuuta – Tampereen Särkänniemessä avattiin Sara Hildénin taidemuseo. Museorakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Pekka Ilveskoski. 11. helmikuuta – Khomeini otti vallan Iranissa. Iranin sisäiset levottomuudet Khomeinin ja šaahin kannattajien kesken jatkuivat. 14. helmikuuta – Kabulissa Afganistanissa fundamentalistit kaappasivat Yhdysvaltain lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa. 17. helmikuuta – Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin ja aloitti Kiinan-Vietnamin sodan. Oman ilmoituksensa mukaan Kiina ryhtyi ”vastahyökkäykseen” ja kävi ”järjestelmällistä puolustussotaa”. Vietnam vaati YK:n turvallisuusneuvostoa koolle asian vuoksi. 17. helmikuuta − Alajärvellä Pohjanmaalla koettiin lievä 10−15 sekuntia kestänyt maanjäristys. 18. helmikuuta – Bangladeshissä järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit vuoden 1975 vallankaappauksen jälkeen. Voittajaksi selvisi Bangladeshin kansallispuolue. 21. helmikuuta – Neuvostoliitto vähensi maakaasun toimituksia Suomelle 35 prosentilla ilmoittamatta syytä toimenpiteelle. 22. helmikuuta – Saint Lucia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta. 26. helmikuuta − Iranin pääministeri Shapur Bakhtiar lähti maanpakoon.

Maaliskuu 1. maaliskuuta - Adolfo Suárezin UCD saavutti voiton Espanjan parlamenttivaaleissa. 5. maaliskuuta - Star Warsin jatko-osan Imperiumin vastaiskun tuotanto alkoi. 5. maaliskuuta – Amerikkalainen avaruusluotain Voyager 1 ohitti Jupiterin ja otti valokuvia sen kuista. 12. maaliskuuta − Iran ja Pakistan erosivat Keski-idän puolustusliitosta CENTOsta. Liitto hajosi lopullisesti, kun myös Turkki ilmoitti erostaan 15. maaliskuuta. 14. maaliskuuta – Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseen Kiinassa lähellä Pekingiä surmaten 200 ihmistä. 15. maaliskuuta – Kiina ilmoitti vetäneensä kaikki joukkonsa Vietnamin alueelta. Vietnam ei kommentoinut ilmoitusta. 19. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden voittajia olivat kokoomus ja SMP. 20. maaliskuuta – Taidemaalari Olli Lyytikäisen ateljee tuhoutui ullakkopalossa Helsingin keskustassa. Tuli tuhosi Lyytikäisen miltei kaiken tuotannon 10 vuoden ajalta. 25. maaliskuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain avaruussukkula, Columbia, toimitettiin John F. Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan laukaisua varten. 28. maaliskuuta – Three Mile Islandin ydinonnettomuus. 29. maaliskuuta – Malesian kuningas Sultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra kuoli, hänen seuraajakseen nousi Pahangin sulttaani Haji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah. 31. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Jerusalemissa. Israelin edustaja Milk & Honey & Gali Atari voitti kappaleella "Hallelujah".

Huhtikuu

1. huhtikuuta – Iranista tuli islamilainen tasavalta 98 %:n äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti. 3. huhtikuuta – Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tilaama uusi johdinauto saatiin koeajoon. Öljykriisi oli jälleen lisännyt kiinnostusta johdinautoja kohtaan. 4. huhtikuuta – Pakistanin entinen presidentti Zulfikar Ali Bhutto teloitettiin. Uusi presidentti Muhammad Zia ul-Haq oli kieltäytynyt armahtamasta Bhuttoa lukuisista kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta. 4. huhtikuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen Ahti Pekkala, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Veikko Helle ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Juuso Häikiö. 5. huhtikuuta – Rautavaaran puukirkko paloi tuhopolttajan sytyttämänä. 8. huhtikuuta − Kiina hyväksyttiin Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi. 9. huhtikuuta – Iranissa teloitettiin yhdeksän šaahin hallinnon keskeistä jäsentä, muiden muassa ilmavoimien entinen komentaja. 9. huhtikuuta – Vantaan kihlakunnanoikeus tuomitsi Finnairin matkustajakoneen syyskuussa 1978 kaapanneen Aarno Lamminpartaan seitsemän vuoden ja yhden kuukauden vankeuteen. Oikeuden mukaan Lamminparras oli toiminut täyttä ymmärrystä vailla. 11. huhtikuuta – Tansanian tukemat Ugandan kapinalliset valtasivat maan pääkaupungin Kampalan. Kukistetun diktaattorin Idi Aminin olinpaikkaa ei aluksi tiedetty, mutta myöhemmin kesällä saatujen tietojen mukaan hän oli paennut Libyaan, joka oli myöntänyt hänelle turvapaikan. 11. huhtikuuta – Suomen hallitus teki periaatepäätöksen yhden pennin kolikon valmistuksen lopettamisesta. Vuoden 1980 alusta lähtien alettiin hinnat pyöristää lähimpään viiteen penniin, vaikka penni säilyikin raha- ja laskentayksikkönä. 16. huhtikuuta – Yli 200 ihmistä kuoli ja 80 000 menetti kotinsa Jugoslavian etelärannikolla sattuneessa maanjäristysten sarjassa. Alueella tapahtui 24. toukokuuta jälkijäristyksiä, joissa kuoli noin 50 ihmistä. Kaatosateet vaikeuttivat pelastustöitä. 18. huhtikuuta – Kiina ja Vietnam aloittivat rauhanneuvottelut Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa. Vietnam vaati demilitarisoidun vyöhykkeen perustamista maiden väliselle rajalle ja pikaista sotavankien vaihtoa. 21. huhtikuuta – Koijärvi-liike: Luonnonsuojelijat keskeyttivät Forssassa sijaitsevan Koijärven kuivatuksen rakentamalla padon järven laskuojaan. Helsingin vesipiiri lähetti 25. huhtikuuta kaivinkoneen avaamaan laskuojaa, jolloin luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Koijärveä pidettiin Suomen arvokkaimpana lintujärvenä ja tapahtumia on pidetty vihreän liikkeen alkusysäyksenä Suomessa. 21. huhtikuuta – Rhodesiassa pidettiin ensimmäiset parlamenttivaalit, joissa sekä mustat että valkoiset pääsivät äänestämään. 22. huhtikuuta – Tapanilassa järjestettiin ensimmäinen Mosa herää -kyläjuhla. Kylä oli ollut purku-uhan alla ja vaihtoehtoisen kaavan valmistelleet kyläläiset aktivoivat näin kyläläisiä säilyttämään kotiseutunsa. 28. huhtikuuta – Neuvostoliitto vapautti neljä vankeustuomiota kärsinyttä toisinajattelijaa ja antoi heille luvan matkustaa Yhdysvaltoihin. Vastavuoroisesti Yhdysvallat vapautti kaksi vakoilusta vankeuteen tuomittua neuvostoliittolaista YK-virkailijaa. 29. huhtikuuta – Israelissa otettiin kuolemanrangaistus virallisesti maan perustuslakiin. Se voitiin langettaa "epäinhimillisistä terroristirikoksista".

Toukokuu 2. toukokuuta – Lappajärven patokapina; voimalaitoksen vesitarpeen vuoksi oli järven vedenpinta juoksutettu erittäin matalle. Isännät tukkivat traktoreillaan tuomillaan kivillä Ähtävänjoen suuaukon. 4. toukokuuta – Konservatiivit voittivat vaalit Britanniassa ja Margaret Thatcher nousi pääministeriksi. 7. toukokuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen valtiovierailunsa Länsi-Saksassa. Vierailun katsottiin saattaneen päätökseen Suomen ja molempien Saksojen suhteiden normalisoinnin. 10. toukokuuta – Mikronesian liittovaltio itsenäistyi. 11. toukokuuta – Helsingin työttömät toimeenpanivat "rukkasmarssin" Ruskeasuolta eduskuntatalolle ja kumosivat marssin päätteeksi 30 kottikärryllistä työrukkasia eduskuntatalon portaille. Tällä tempauksella haluttiin kiinnittää valtiovallan huomio työttömien vaikeaan asemaan Suomessa. 13. toukokuuta – Iranin vallankumoustuomioistuimen puheenjohtaja ilmoitti, että maanpakoon lähteneet šaahi Mohammad Reza Pahlavi, hänen puolisonsa Farah Diba ja pääministeri Shapur Bakhtiar oli tuomittu kuolemaan, ja vaati ulkovaltoja pidättymään rankaisutoimista tuomioiden täytäntöönpanijoita kohtaan. 15. toukokuuta – Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte sanoi virkamiesten moraalin heikentyneen 1970-luvun mittaan ja katsoi, että poliittisin perustein nimitetyistä virkamiehistä oli muodostumassa ”uusi rälssi”. 25. toukokuuta – American Airlinesin lennolla 191 DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Haren kansainvälisellä lentoasemalla: 271 koneessa ollutta ihmistä sai surmansa, lisäksi kaksi maassa. 26. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Sorsan II hallitukselle ja nimitti Koiviston II hallituksen. 26. toukokuuta – Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto (TUK) sulauitui Työväen Urheiluliittoon (TUL).

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäytti Ian Smithin. 1. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kuvanveistäjä Kauko Räsäsen ja elokuvaohjaaja Ralf Långbackan uusiksi taiteilijaprofessoreiksi. 2. kesäkuuta – Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa ja sai suorastaan haltioituneen vastaanoton. Hän oli ensimmäinen kommunistisessa maassa vieraillut paavi. 2. kesäkuuta – Ensimmäinen Provinssirock järjestettiin Seinäjoella. 3. kesäkuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto piti puoluekokouksensa Oulussa. Opetusministeri Kalevi Kivistö valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Ele Aleniuksen tilalle. Puolueen naiset ilmaisivat tyytymättömyytensä edustukseensa puolueen johtoelimissä.