Vuosi 1950 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Tapahtumia
tammikuu–maaliskuu
1. tammikuuta – Lielahden alue siirrettiin Ylöjärven kunnasta Tampereen kaupunkiin. 6. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Kiinan kansantasavallan. Kiinan tasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Britanniaan. 8. tammikuuta – Saksan demokraattisen tasavallan valtiollinen turvallisuuselin Ministerium für Staatssicherheit eli Stasi perustettiin. 12. tammikuuta – Brittisukellusvene HMS Truculent törmäsi Thamesjoella ruotsalaiseen öljytankkeri Dvinaan ja upposi. Onnettomuudessa kuoli 64 henkilöä.http://uboat.net/allies/warships/ship/3514.html 13. tammikuuta – Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan. 14. tammikuuta – West Pointin kadetti Richard Colvin Cox katosi jäljettömiin poistuttuaan kasarmilta tunnistamattomaksi jääneen miehen kanssa. 15. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentinvaalien valitsijamiesvaalit. 21. tammikuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Cay Sundström jätti Neuvostoliiton varaulkoministerille Andrei Gromykolle Suomen vastauksen Neuvostoliiton vuoden 1949 lopussa esittämään, sotarikollisia koskeneeseen noottiin. 26. tammikuuta – Intian uusi perustuslaki astui voimaan. Rajendra Prasadista tuli ensimmäinen Intian presidentti. 26. tammikuuta – Yhdysvaltain ilmavoimien Douglas C-54D -kone katosi jäljettömiin lennollaan Alaskasta Montanaan. 31. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Truman ilmoitti aikeesta kehittää vetypommi. 31. tammikuuta – Viimeiset Guomindangin joukot antautuivat Manner-Kiinassa. 8. helmikuuta – Kansallis-Osake-Pankki täytti 60 vuotta. 9. helmikuuta – Yhdysvaltain senaattori Joseph McCarthy syytti puheessaan Länsi-Virginiassa Yhdysvaltain ulkoministeriötä 205 kommunistin miehittämäksi. 12. helmikuuta – Kommunistit järjestivät mellakoita Pariisissa. 12. helmikuuta – Suomalainen rahtilaiva S/S Karhula upposi Hollannin rannikolla. Onnettomuudessa kuoli 11 henkilöä, pelastuneita oli 16. 13. helmikuuta – Yhdysvallat alkoi asettaa ilmatorjuntatykkejä ydin- ja sotilaskohteiden suojaksi. 14. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Kiinan kansantasavalta solmivat YYA-sopimuksen Japania vastaan. 14. helmikuuta – Eduskuntataloon Helsingissä tehtiin pommi-isku. 15. helmikuuta – Juho Kusti Paasikivi valittiin uudelleen Suomen presidentiksi. 17. helmikuuta – James Warburg julisti Yhdysvaltain senaatille: ”Meillä tulee olemaan maailmanhallitus, pidämme siitä sitten tai emme. Ainoa kysymys on, saavutetaanko maailmanhallitus valloittaen vai suostumuksella.” 17. helmikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Työväen Akatemian johtajan Reino Oittisen Kouluhallituksen uudeksi pääjohtajaksi Yrjö Ruudun jäädessä eläkkeelle. 19. helmikuuta – Konrad Adenauer yritti aloittaa neuvottelut Itä-Saksan kanssa Saksojen yhdistymisestä. 22. helmikuuta – Albert Einstein varoitti ydinsodan voivan johtaa täydelliseen tuhoon. 27. helmikuuta – Kemin raastuvanoikeus tuomitsi 80 Kemin kapinaan osallistunutta henkilöä kotirauhan rikkomisesta ja kapinasta vankeuteen. Vankeusrangaistusten pituus vaihteli kolmesta kuukaudesta vankeutta yhteen vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen kuritushuonetta. Loput kaikkiaan 116 syytetystä vapautettiin. 28. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti pitävänsä Suomen Moskovan-suurlähettilään Cay Sundströmin sotarikollisia koskeneeseen noottiin antamaa vastausta riittämättömänä. 1. maaliskuuta – Klaus Fuchs tuomittiin Yhdysvalloissa vakoilusta Neuvostoliiton puolesta ja salaisten atomipommisuunnitelmien luovuttamisesta. 1. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa. 3. maaliskuuta – Puola ilmoitti aikovansa karkottaa kaikki saksalaiset. 3. maaliskuuta – Oriveden Opiston päärakennus tuhoutui tulipalossa. Rakennus oli Pohjoismaiden suurin asuttu puurakennus. Oriveden kansanopisto palanut, Laatokka, 4.3.1950, nro 52, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 8. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että sillä on atomipommi. 8. maaliskuuta – Kova myrsky riehui eri puolilla Suomea. 8. maaliskuuta – Ensimmäinen Volkswagen Transporter T2 (Type 2). T2 tunnetaan myös nimellä mikrobussi tai kleinbus, jota valmistettiin Saksassa Wolfsburgissa. 9. maaliskuuta – Hilarius Sorjonen rikostovereineen ryösti Helsingissä Vuorimiehenkatu 1:n postikonttorista lähes kaksi miljoonaa markkaa.Rohkea ryöstö tuotti lähes 2 milj. mk ryöstäjille Helsingissä, Laatokka, 10.3.1950, nro 57, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 12. maaliskuuta – Belgiassa kansanäänestys kannatti 57,7 prosentin tuella kuningas Leopold III:n paluuta, vastaan äänesti 42,3 prosenttia. 15. maaliskuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä asekätkentäjutussa. Kaikkiaan 1 488 henkilöä tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin; suurimmalle osalle vankeusrangaistus oli ehdollinen kolmen vuoden koetusajalla. Ankarimman tuomion, kuusi vuotta kuritushuonetta, sai everstiluutnantti Usko Haahti. Asekätkennän paljastumisesta oli kulunut lähes viisi vuotta. 17. maaliskuuta – Kalifornian yliopisto Berkeleyssä ilmoitti tutkijoiden luoneen alkuainetta numero 98, jolle annettiin nimi kalifornium. 17. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron K.-A. Fagerholmin hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen Urho Kekkosen muodostaman hallituksen. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi. 20. maaliskuuta – Puolan hallitus päätti takavarikoida kaiken kirkon omaisuuden. 22. maaliskuuta – Egypti vaati brittijoukkojen vetäytymistä Suezin kanavalta.
huhtikuu–kesäkuu
24. huhtikuuta – Jordania liitti itseensä miehittämänsä Länsirannan. 28. huhtikuuta – Nobel-palkittu fyysikko Frédéric Joliot-Curie erotettiin Ranskan atomitutkimuslaitoksen johtajan virasta. Kymmenettuhannet tiedemiehet eri puolilta maailmaa esittivät Ranskan hallitukselle tapauksen vuoksi vastalauseensa. 4. – 8. toukokuuta – Veturimiesten lakko pysäytti rautatieliikenteen Suomessa lähes kokonaan. Junat kulkevat jälleen normaalisti, Laatokka, 9.5.1950, nro 104, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 6. toukokuuta – Tanskasta löydettiin ”Tollundin mies”, 2 400 vuotta sitten elänyt suoruumis. 9. toukokuuta – Robert Schuman ehdotti Euroopan liittoa rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi. Schumanin julistusta pidetään Euroopan unionin alkuna. 13. toukokuuta – Ensimmäinen Formula 1 -sarjan MM-kilpailu ajettiin Englannin Silverstonen radalla 24. toukokuuta – Itä-Saksa liittyi Kominformiin. 27. toukokuuta – Linnanmäen huvipuisto avattiin Helsingissä. 31. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen Kemin kapinaan osallistuneiden armahtamisesta. 12. kesäkuuta – Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan. 13. kesäkuuta – Yhdysvaltain entisen presidentin Franklin D. Rooseveltin puoliso Eleanor Roosevelt saapui poikansa, liikemies ja eversti James Rooseveltin kanssa vierailulle Suomeen Suomen Huolto -järjestön kutsumana. 14. kesäkuuta – Helsingin rautatieasema vaurioitui tulipalossa. 25. kesäkuuta – Pohjois-Korean joukot hyökkäsivät Etelä-Koreaan, mikä aloitti Korean sodan.http://www.atimes.com/atimes/Korea/LE25Dg02.html 25. kesäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto äänesti Etelä-Korean tukemisen puolesta. Neuvostoliitto boikotoi turvallisuusneuvoston istuntoa vaatiessaan Kiinan kansantasavaltaa YK:n jäseneksi. 28. kesäkuuta – Pohjois-Korean joukot saavuttivat Soulin.
heinäkuu–syyskuu
1. heinäkuuta – Ensimmäiset Yhdysvaltain joukot saapuivat Koreaan miehitystukikohdista Japanista. 5. heinäkuuta – Ensimmäiset taistelut pohjoiskorealaisten ja Yhdysvaltain Task Force Smithin välillä. 6. heinäkuuta – Saksan demokraattinen tasavalta sopi Puolan kanssa Oder–Neisse-linjasta, Länsi-Saksa ei. 8. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman nimitti kenraali Douglas MacArthurin Koreassa olevien YK-joukkojen ylipäälliköksi. 20. heinäkuuta – Belgian liittokokous palautti kuningas Leopold III:n valtaan. 25. heinäkuuta – Walter Ulbricht valittiin Itä-Saksan kommunistipuolueen pääsihteeriksi. 26.–29. heinäkuuta – Yhdysvaltalaiset joukot surmasivat noin neljäsataa siviiliä No Gun Rin verilöylyssä. 28. heinäkuuta – Belgiassa puhkesi levottomuuksia ja lakkoja kuningasvallan paluun vuoksi. Liègessä ammuttiin kolme mielenosoittajaa. 31. heinäkuuta – Belgialaisten kuningas Leopold III luopui kruunusta poikansa kruununprinssi Baudouinin hyväksi. Belgian parlamentti nimitti Baudouinin maan hallitsijaksi 11. elokuuta. 8. elokuuta – Winston Churchill tuki ideaa euroarmeijasta Kanadan ja Yhdysvaltain kanssa. 21. elokuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti sisäministeri Lauri Riikosen Kuopion läänin maaherraksi. 2. syyskuuta – Lieksassa tapahtui räjähdysonnettomuus, jossa neljä poikaa sai surmansa. 3. syyskuuta – Formula 1 -luokan MM-sarjan ensimmäisen kauden viimeinen osakilpailu, ja samalla ensimmäinen Italian GP ajettiin Monzan radalla. 12. syyskuuta – Kommunistit osoittivat mieltään Berliinissä. 15. syyskuuta – Kenraali MacArthurin komentama Yhdysvaltain X armeijakunta, brittiläiset ja Kansainyhteisön joukot nousivat maihin Korean niemimaan länsirannikon Inchonissa, joka oli Pohjois-Korean hallussa. Samaan aikaan alkoi panssarijoukkojen läpimurto Pusanin piiritysrenkaasta. 19. syyskuuta – Länsi-Saksa päätti erottaa kaikki kommunistiviranomaiset. 29. syyskuuta – YK:n joukot valloittivat Soulin. 30. syyskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti oikeuskansleri Toivo Tarjanteen Korkeimman oikeuden presidentiksi.
lokakuu–joulukuu
7. lokakuuta – Kiinalaiset joukot miehittivät Tiibetin. 12. lokakuuta – Yhdysvaltain 8. armeija miehitti Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin. 15. lokakuuta – Saksan demokraattisessa tasavallassa kommunistit saivat 99,7 % äänistä vaaleissa. 20. lokakuuta – Itävalta julisti kommunistipuolueen laittomaksi. 1. marraskuuta – Paavi Pius XII määräsi uuden dogman: Neitsyt Maria otettiin ruumiineen taivaaseen. 1. marraskuuta – YK:n pääsihteeri Trygve Lie valittiin uudelle kaudelle. Neuvostoliitto oli syyttänyt Lietä puolueellisuudesta Korean sodassa ja yrittänyt estää hänen uudelleenvalintansa. 2. marraskuuta – Puertoricolaiset nationalistit Oscar Collazzo ja Griselio Torresola yrittivät murhata Yhdysvaltain presidentti Harry S. Trumanin. 4. marraskuuta – Euroopan neuvoston jäsenmaat allekirjoittivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen. 8. marraskuuta – Ensimmäinen ilmataistelu suihkuhävittäjien välillä tapahtui, kun Yhdysvaltain ilmavoimien luutnantti Russell J. Brown ampui alas kaksi MiG-15-konetta F-80 Shooting Star -koneellaan. 15. marraskuuta – 14 ihmistä kuoli kahden junan törmäyksessä Norjan Telemarkissa. 21. marraskuuta – 21 ihmistä kuoli ja 61 loukkaantui Canoe Riverin junaonnettomuudessa Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa. 22. marraskuuta – Brittien vastaisia mellakoita Egyptissä. 26. marraskuuta – Korean sota: kiinalaisia joukkoja – virallisen ilmoituksen mukaan vapaaehtoisina – siirtyi Pohjois-Koreaan aloittaen massiivisen vastahyökkäyksen Yhdysvaltain merijalkaväen ja 8. armeijan joukkoja vastaan. Kahden päivän taistelujen jälkeen 8. armeija pakotettiin vetäytymään. 30. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman uhkasi käyttää ydinaseita Koreassa. 3. joulukuuta – Etna purkautui Sisiliassa. 3. joulukuuta – Manfred Schmidtin Nikke Knatterton -sarjakuva alkoi ilmestyä länsisaksalaisessa Quick-kuvalehdessä. 10. joulukuuta – Nobelin palkinnot jaettiin 50. kerran. 24. joulukuuta – Skottinationalistit veivät kuningas Edvard I:n vuonna 1296 anastaman Sconen kiven Westminster Abbeysta. 24. joulukuuta – Liikennöitsijä Johan August Löflund surmasi ampumalla kaksi perheriitaa jouluaattona rauhoittamaan tullutta poliisia, nuoremmat konstaapelit Eino Kääriäisen ja Ailo Virtasen Riihimäellä.Rähinöitsijän verityö Riihimäellä, Laatokka, 28.12.1950, nro 296, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
tuntematon päivämäärä thumb|right|200px|Giuseppe Farina, ensimmäinen Formula 1 -maailmanmestari