Utajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2. Utajärven naapurikunnat ovat Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Puolanka ja Vaala.
Utajärven korkeus merenpinnasta aseman kohdalla on 80,4 m. Maakunnan pääkaupungin Oulun keskustaan on matkaa 56 kilometriä.
Utajärvellä on Ilmatieteen laitoksen säätutka. Rockin Suomen mestaruuden vuonna 1982 voittanut yhtye 22-Pistepirkko on perustettu Utajärvellä vuonna 1980. Utajärven kotiseutulaulu on Jokilaakson laulu.Jokilaakson laulu Kirjastovirma. Utajärvi kuuluu Rokua UNESCO Global Geoparkin geopuistoon,Rokua UNESCO Global Geopark. joka on Suomen ensimmäinen alue UNESCOn ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostossa. Rokua Geopark kattaa Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven maisema-alueet.
Historia pienoiskuva|Utajärven kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.
Utajärvellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Tunnettuja kivikautisia asuinpaikkoja ovat mm. Kokkosaari, Honkalansaari, Niemelä ja Roinila. Ennen seudulle saapuvia suomalaisia erämiehiä seudulla asuivat lappalaiset. Muistoksi heistä on paikannimistöön jäänyt monia sanoja esimerkiksi Utajärvi ja Rokua. Aluksi asutus keskittyi jokivarteen. Todennäköisesti jo 1500-luvun puolivälissä asutus alkoi muuttua vakinaiseksi savolaisten ja pohjalaisten uudisasukkaiden ansiosta. Vuosisadan lopulla venäläiset hävittivät lähes koko asutuksen. Täyssinän rauhan jälkeen 1595 alkoi asutuksen laajentumisen kausi, jonka katkaisivat 1600-luvun suuret kuolonvuodet sekä isoviha.
Utajärvi kuului seurakunnallisesti aluksi Liminkaan, mutta liitettiin 1610 Oulun seurakunnan Muhoksen kappeliin. Vuonna 1766 Utajärvestä muodostettiin Muhoksen kappeli. Kunnan perustamisvuodeksi katsotaan vuosi 1865 ja omaksi seurakunnaksi Utajärvi erotettiin 1886.
Oulun ja Utajärven välistä ratayhteyttä ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 1918. Rataa alettiin rakentaa vuonna 1926 ja junaliikenne Oulusta Muhokselle alkoi vuonna 1927 sekä Utajärvelle vuonna 1928. Vaalaan saakka liikennöinti alkoi 1929. Toiseen maailmansotaan asti Utajärvi oli maatalousvaltainen pitäjä. Oulujoen valjastamisen myötä elinkeino muuttui, nykyisin yli puolet utajärvisistä saavat elantonsa pääasiassa palveluammateissa. Utajärvelle on rakennettu kaksi vesivoimalaitosta. Ne ovat Utasen vesivoimalaitos, joka valmistui 1956 ja Ala-Utoksen voimalaitoksella energiantuotanto alkoi 1957.
Utajärven asukasluku oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin Oulujoen koskien rakentaminen oli käynnissä. Vuonna 1952 kunnassa oli jo 8627 asukasta. Tämän jälkeen asukasluku alkoi vähentyä, sillä 1954 Vaalan ja Yli-Niskan alueet liitettiin silloiseen Säräisniemen kuntaan (nykyiseen Vaalaan), ja vuosikymmenen lopulla alkoi voimakas poismuutto. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa, jolloin asukkaita oli vajaat 3800. Pikkuhiljaa asukasmäärä alkoi uudelleen laskea ja nykyisin Utajärvellä on reilut 2 500 asukasta.
Ennen vanhaan Utajärven kuntaa halkova Oulujoki oli tärkeä kulkureitti matkustavaisille, tervalle ja muulle kauppatavaralle, se tarjosi myös kalaa pöytään sekä elannon koskenlaskijoiden ammattikunnalle. Joki on valjastettu 1940- ja 1950-luvuilla. Vuoteen 1949 saakka joki ylitettiin ”roomulla” tai lossilla, jota kuljetti roomari. Nykyisin roomun paikalla on silta. Vielä tänäänkin Oulujoki on komea ja ylväs joki, joka tarjoaa mahdollisuuksia kalastukseen ja monenlaiseen virkistyskäyttöön. Kiiminkijoki kunnan pohjoisosassa sen sijaan on edelleen vapaa joki koskineen.
Maantiede pienoiskuva|Kiiminkijoen Kurimonkoskea, entisen rautaruukin kohdalta alavirran suuntaan katsottuna. Utajärvi jakautuu luonnonmaisemiltaan kahteen osaan. Kunnan eteläosaa hallitsevat Oulujoen laakso, Rokuan mahtava muodostuma ja laajat suot. Pohjoisosat ovat ns. Kainuun nevalakeuteen kuuluvaa lampien elävöittämää metsä- ja suoseutua, jota halkovat Kiiminkijoen latvareitit.
Maasto Kallioperä on pääasiassa graniittia sekä kiillegneissiä ja -liuskeita. Naamajoen tienoilla on kalkkikiviesiintymiä ja pohjoisosassa myös migmatiittia ja graniittigneissiä. Maaperä on pohjoista moreenia. Etelässä Oulujoen varsilla on laajoja hiekka- ja hietakerrostumia. Paikoin hiekka on niin hienoa, että tuuli pystyy sitä kuljettamaan. Komeimmillaan muodostumat ovat Rokuan alueella, jossa on suuria dyynejä, rantavalleja, hiekkakankaita ja syviä suppakuoppia. Maasto on varsin tasaista lukuun ottamatta Rokuan aluetta, Rokuan korkein kohouman Pookivaara kohoaa yli 70 metriä ympäröivältä suolakeudelta. Oulujoen koillispuolella maasto nousee loivasti kohti pohjoista ja itää. Korkeimpia vaaroja ovat Iso Palovaara ja Hevosvaara. Utajärvi on runsassoista seutua. Niittysuon, Tolkansuon, Säippäsuon ja Kivisuon alueille on muodostettu soidensuojelualue.
Vesistöt Oulujoen ja Kiiminkijoen lisäksi kuntaa halkovat useat pienemmät joet, kuten Naamanjoki, Piltunginjoki, Potkunjoki, Sanginjoki ja Utosjoki. Kunnan alueella on useita järviä, muun muassa Ahmasjärvi, Iso Olvasjärvi, Piltunginjärvi, Puokiojärvi, Saari-Sorsua, Sanginjärvi sekä Särkijärvi, joka tuli kuuluisaksi tilapäisestä kuivattamisestaan. Utajärvi -niminen järvi, jonka Oulujokeen rakennetun Utasen voimalaitoksen alakanava halkaisi 1956, on kuntataajamasta hieman kaakkoon. pienoiskuva|Utajärven keskustaa länteen päin nähtynä.
Aluerakenne Kyliä Ahmas, Alakylä, Ala-Naama, Ala-Niska, Autio, Juorkuna, Järvikylä, Kangaskylä, Kemilä, Kivijärvi, Kormunkylä, Marttisjärvi, Murronkylä, Naamankylä, Niska, Ojakylä, Potku, Sanginkylä, Sipolankylä, Sotka (Sotkankylä), Särkijärvi, Tervolankylä, Utanen, Ylisuvanto, Yli-Utos.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Utajärvellä oli 2 768 asukasta, joista 1 312 asui taajamassa, 1 439 haja-asutusalueilla ja 17:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Utajärven taajama-aste on 47,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Utajärven kirkonkylä.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Ikä- ja sukupuolijakauma Utajärven asukkaista vuonna 2025 324 on alle 15-vuotiaita, 1 234 on 15–64-vuotiaita ja 841 on 65 vuotta täyttäneitä. Suhteellisesti kunnassa oli huomattavasti enemmän 65 vuotta täyttäneitä kuin muualla maassa: kun Utajärvellä heitä oli noin 35 prosenttia väestöstä, koko maan vastaava luku oli 23,8 prosenttia. Työikäisten osuus Utajärvellä oli 51,4 prosenttia ja koko maassa 61,9 prosenttia. Alle 15-vuotiaiden suhteellinen osuus oli lähes koko maan tasolla.
Postinumeroalueittain Utajärven nuorin alue on keskusta, jonka keski-ikä on 47 vuotta. Keski-ikä ylittää 60 vuotta kahdella Utajärven postinumeroalueella: Juorkunassa (67) ja Särkijärvellä (63).
Utajärvellä syntyi vuonna 2025 kahdeksan lasta. Syntyvyys toisaalta vaihtelee merkittävästi joka vuosi: esimerkiksi vuonna 2022 syntyi 23 lasta. Syntyvyys on kuitenkin laskenut, sillä vielä 2010-luvun alkupuolella lapsia syntyi vuosittain keskimäärin noin 30 ja 1990-luvun alussa noin 50. Utajärvellä on keskimääräistä korkeampi hedelmällisyysluku: vuonna 2022–2025 hedelmällisyysluku oli 1,73, kun koko maassa se oli 1,29.
Kieli ja kansalaisuus Vuonna 2025 Utajärvellä asui 2 399 asukasta, joista suomenkielisiä oli 2 351 ja vieraskielisiä 48. Asukkaista 2 369 oli Suomen kansalaisia ja 38 ulkomaiden kansalaisia, joista 22 eurooppalaisia, 11 afrikkalaisia ja viisi aasialaisia. Suomen jälkeen eniten kansalaisia oli Turkista (12). Myös puhutuin vieras kieli oli turkki, jolla oli kunnassa 17 puhujaa.
Liikenne ja infrastruktuuri Valtatie 22 ja Oulu–Kontiomäki -rautatie sivuavat Utajärven kuntakeskusta. VR:n henkilöjunat pysähtyvät Utajärven asemalla. Seututie 837 johtaa Utajärven keskustasta Puolangalle. Yhdystie 8300 alkaa Oulusta ja tulee Oulujoen pohjoispuolta Utajärvelle, jatkuu Keski-Niskaan, missä yhtyy Valtatie 22:een. Lähin lentokenttä on Oulunsalossa. Paikallisliikenteestä vastaa kunnan järjestämä paikallislinja, jota ajetaan yhdellä bussilla. Bussipysäkkien lisäksi kyytiin pääsee muualtakin reitin varrelta ja liikuntaesteiset bussi hakee kotiovelta, kun sen tilaa puhelimitse edellisenä päivänä. Kirkonkylällä on Matkahuollon palvelupiste. Rokuan matkailukeskukseen pääsee matkailuyrittäjien omilla kuljetuksilla - julkishallinnon järjestämää kuljetusta ei ole.
Utajärven keskustan länsipuolelta kulkee Valtatie 22, sen länsipuolella sijaitsee Utajärven rautatieasema, jossa pysähtyvät kaikki Oulun ja Kajaanin suuntiin kulkevat matkustajajunat. Lisäksi Utajärvelle kulkee Oulun joukkoliikenteen bussilinja 49.
Palvelut ja koulutus Utajärven kuntapalveluihin kuuluvat peruspalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut. Eri palvelualat on jaettu tiimeihin, jotka järjestävät oman vastuualueensa palvelut.
Hallintotiimi tuottaa kuntalaisten ja kuntaorganisaation tarvitsemia yleis- ja taloushallintoon liittyviä toimistopalveluja. Tiimiin kuuluvat palvelusolu, taloussolu, henkilöstösolu ja atk-solu. Kuntaa pitkään johtanut maakuntaneuvos Kyösti Juujärvi eläköityi 2018.
Peruspalvelut Sosiaali- ja perhetyönpalveluista vastaa Oulunkaaren kuntayhtymä. Tiimiin kuuluu kehitysvammapalvelujen tiimi, päivähoitopalvelujen tiimi ja sosiaalityön solu. Terveyspalveluista vastaa terveyskeskus. Ruokapalveluista vastaa ruokapalvelutiimi, joka tuottaa ruokapalveluja kunnan eri toimipisteille ja tarjoaa mahdollisuuden työpaikkaruokailuun. Vanhuspalvelujen tiimi vastaa vanhus- ja kotihoitopalveluista. Asuin- ja elinoloista vastaa ympäristönvalvontapalvelujen tiimi, johon kuuluvat eläinlääkäri, terveystarkastaja ja ympäristösihteeri. Tehtäviin kuuluvat eläinlääkintähuolto, terveysvalvonta ja ympäristönsuojelu.
Sivistyspalvelut Utajärven kunnan sivistyspalveluista vastaa sivistyslautakunta, jonka toimialaan kuuluvat opetuspalvelut, kirjasto, kulttuuripalvelut ja vapaa-aikapalvelut sekä erilainen sivistystoimen alainen projektitoiminta.
Opetustoimen palvelut Utajärvellä on yksi peruskoulu 0-9 vuosiluokille ja yksi lukio. Lisäksi kunta on järjestänyt kansalaisopistopalveluita ostopalveluina Muhokselta. Vuodesta 1987 alkaen kunnalla on ollut oma lasten ja nuorten kuvataidekoulu, jonka palvelut ovat maksullisia.
Utajärven lukion oppilasmäärä väheni 2010-luvun alussa uhkaavasti, mutta erilaisin markkinointitoimin sinne on saatu houkuteltua opiskelijoita myös naapuripaikkakunnilta.
Vapaan sivistystyön ja vapaa-ajanpalvelut Vuonna 2000 perustettiin vasite-tiimi, johon kuuluvat kirjaston, nuorisopalveluiden, liikuntapalveluiden ja kulttuuripalveluiden henkilökunta. Tiimi vastaa vapaan sivistystyön ja vapaa-ajanpalveluista.
Tekniset palvelut Tekniset palvelut vastaa kunnan teknisistä palveluista ja ympäristön viihtyisyydestä Utajärvellä. Palveluihin kuuluu: kunnan yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja kaavoitus toimitilojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito rakennus- ja maa-aineslupien käsittely sekä niihin liittyvä valvonta ja opastus katujen ja teiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito lämpö-, vesi- ja viemäriverkoston suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito sekä vedenhankinta ja jäteveden latujen ylläpito Rokualla puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito sekä uusien puistojen suunnittelu ja rakentaminen kuntalaisten turvallisuudesta huolehtiminen palo- ja pelastustoimen valmiutta ylläpitämällä
Kulttuuri
Kulttuuriympäristö Kurimon ruukki Utajärven kirkko
Vuosittaisia tapahtumia Tervasoutu Rokua MTB Rokua Trail Run Rokua Blues
Nähtävyyksiä Ahmaksen kalevalainen perinnekylä Ahmaskosken riippusilta Kiiminkijoki Olvassuon luonnonpuisto Rokuan kansallispuisto Valkeisen virkistysalue
Muistomerkkejä