Uurainen () on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Matkaa kirkonkylästä Jyväskylän maakuntakeskukseen on 38 km (33 min). Muut lähimmät kaupungit ovat Saarijärvi ja Äänekoski. Kunnan virallinen väkiluku on (), ja sen pinta-ala on km² josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km².
Historia 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Uuraisten alue oli hämäläisten erämaata. Ensimmäinen uudisasukas Uuraisten alueella oli vuonna 1548 saapunut Paavo Minkkinen, jonka suku oli luultavasti Pellosniemeltä lähtöisin. Hän perusti Salmelan tilan Heinäjoensuun erämaalle, joka oli kuulunut Kulsialan Laitikkalan kylälle. Nykyään Laitikkala on osa Pälkänettä.Kuukan kappelista nykypäivään, sivu 20. Uuraisten alueen ensimmäiset maakirjakylät olivat vuonna 1561 mainitut Kuukkajärvi ja Akonjärvi. Akonjärvi kuitenkin liitettiin Kuukkajärven kylään jo vuonna 1586.Kuukan kappelista nykypäivään, sivu 21.
Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilänä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801, ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856, ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1 058 asukasta. Vuonna 1900 väkiluku oli 3 153. Nykyinen Uuraisten kirkko on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti Alfred Cavénin piirustusten mukaan.
Vuonna 1976 Uuraisten kunnanjohtajaksi valittu Sirpa Rautio oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kunnanjohtaja.
Trombi tai syöksyvirtaus tuhosi vuonna 2010 Uuraisilla matkailuvaunualueen.
Maantiede Uurainen sijaitsee Keski-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Jyväskylä, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi ja Äänekoski. Kuntakeskuksesta Jyväskylään on 38 km (33 min)
Uuraisten suurimmat järvet ovat Kyynämöinen, Sääkspää ja Iso-Uurainen. Kaikkiaan kunnassa on 125 järveä.
Uuraisilla on kolme Natura-kohdetta: keidassuot Oksalan Isosuo ja Miehinkäisensuo, puronvarsisuota edustava Lotakonsuo ja Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki, johon kuuluu Äänekosken ja Uuraisten rajalla sijaitseva Kylmäpuron lähteikkö.
Aluerakenne Kylät Asutuskylät ja kulmakunnat Kotaperä, Linnanperä, Pohjanperä, Kelloperä, Haukimäki, Kyynämöinen, Hepomäki, Höytiä, Tehlo, kirkonkylä, Hiirola, Jokihaara, Vihtaperä, Oikarinperä, Murtoperä, Kummunkylä, Pirttiperä, Myllyperä, Kangashäkki, Sälliperä, Hirvaskylä.Kuukan kappelista nykypäivään, sivut 26-27. Rekisterikylät Kuukkajärvi, Uurainen, Kangashäkki, Höytiä, Nyrölä.
Taajamat Vuoden 2016 lopussa Uuraisilla oli 3 747 asukasta, joista 1 568 asui taajamissa, 2 161 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Uuraisten taajama-aste on 42,0 %. Uuraisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Uuraisten kirkonkylä 1 128 2 Hirvaskangas 440
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Väestö Väestönkehitys Vuonna 2016 Uurainen arvioitiin Keski-Suomen ”muuttovetovoimaisimmaksi kunnaksi”.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka
Uuraisten kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2011 Juha Valkama. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa. Kaudella 2025–2029 paikoista yksitoista on keskustan hallussa, sosiaalidemokraateilla sekä perussuomalaisilla neljä, kristillisdemokraateilla sekä kokoomuksella kummallakin yksi.
Talous ja elinkeinot Vuonna 2015 kunnassa oli 804 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli neljä kertaa niin suuri kuin koko maassa (3 %).
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Ville Silvasti, Rakennusliike Well-Done ja Metallisorvaamo Pitkänen. Suurimpia työllistäjiä ovat betonielementtejä valmistava Parma Oy, puuntyöstöteriä mekaaniselle puuteollisuudelle valmistava Leitz KES Metalli Oy sekä metallilaitteita ja -rakenteita valmistava Jake-Man Oy.
Palvelut ja koulutus Uuraisilla on Hirvasen koulu, Höytiän koulu,Höytiän koulu Uuraisten KoulukeskusKoulukeskus ja Kyynämöisten kouluKyynämöisten koulu
Uuraisten terveysaseman ja sosiaalihuollon palveluista vastaa Keski-Suomen hyvinvointialue. Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen Uuraisten paloaseman toiminnasta.
Kulttuuri Ruokakulttuuri Uuraisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla naudan- ja sianlihapata lihasuolainen, perunasoppa ja litukkarieska.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Uuraisilla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Uuraisten seurakunta
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Uuraisilla toimii Uuraisten helluntaiseurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Uuraisten alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
Kuvia
Katso myös Luettelo Uuraisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Uuraisten kunta Tilastokeskus – Uuraisten avainluvut Luonnollisen kasvun Uurainen Luontopolkuja Uuraisilla
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit