Luopioinen (aik. Vesikansa, ) on Pirkanmaalla sijaitseva entinen Suomen kunta, joka yhdistettiin Pälkäneeseen vuoden 2007 alussa. Luopioisten kirkonkylä on Onkkaalan ja Aitoon ohella yksi Pälkäneen kunnan kolmesta taajamasta.

Luopioinen, Kuhmalahti ja Pälkäne, aiemmin myös Sahalahti, muodostivat yhdessä Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan.

Maantiede Entinen Luopioisten kunta sijaitsee Pirkanmaan maakunnan kaakkoiskulmassa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien rajalla. Luopioisista on Tampereelle matkaa 60 kilometriä, Hämeenlinnaan 60 kilometriä ja Helsinkiin 160 kilometriä. Sen naapurikunnat olivat Hauho, Kuhmalahti, Lammi, Padasjoki ja Pälkäne.

Asutus on sijoittunut Kukkian, Luopioisten suurimman järven, ympärille. Entisen kunnan alueella sijaitsee myös osa Laipanmaan erämaisesta metsäalueesta.

Historia Luopioinen muodostettiin Hauhon kappeliseurakunnaksi vuonna 1693, ja se itsenäistyi vuonna 1880. Vuodelta 1813 olevan puukirkon suunnitteli Anton Wilhelm Arppe ja rakensi Matti Åkergren.

Kirkonkylä muodostui 1800-luvulta alkaen Luopioisten kunnan keskukseksi. Kunta hankki 1860-luvulla omistukseensa Rajalan tilan, jonne sijoitettiin kansakoulu. Kunnantalo sijoitettiin kunnan omistukseensa hankkiman Mikkolan tilan päärakennukseen 1920-luvulla. Palvelut, kuten kauppaliikkeet, posti ja apteekki, sijoittuivat kirkonkylän läpi kulkevan kylänraitin, Keskitien, varrelle. Nykyinen Luopioistentie rakennettiin vuonna 1958 ohittamaan kirkonkylä sen pohjoispuolelta, minkä vuoksi Keskitie on säilynyt mutkittelevana ja mäkisenä vanhassa linjauksessaan noin 200 vuoden ajan. Luopioisten keskustassa sijaitsee rakennushistoriallisesti tärkeä Susimäen mäkitupalais- ja käsityöläisalue, joka muodostui 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Keskitien ja Nahkurinkujan väliselle harjanteelle. Alueen vaatimattomat rakennukset kuuluivat pääasiassa Mikkolan ja Rajalan tiloilla töissä käyneille ihmisille, eikä niihin kuulu viljelyksiä. Susimäellä toimi nahkurinverstas Nahkurinkujan varrella. Nykyisin moni Susimäen rakennuksista on muutettu loma-asunnoksi. Luopioisten kirkonkylä kuuluu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Luopioisten kirkon vieressä sijaitseva pitäjänmakasiini on rakennettu vuonna 1854, ja siinä on toiminut 1950-luvulta lähtien Luopioisten kotiseutumuseo.

Luopioinen oli yksi Suomen ensimmäisistä kunnista, joissa aloitettiin vuonna 1968 peruskoulun kokeilu.

Luopioisten seurakuntakeskus valmistui vuonna 1986 kirkonkylälle terveysaseman viereen. Regionalistista tyylisuuntaa edustavan seurakuntakeskuksen on suunnitellut Luopioisista kotoisin oleva arkkitehti Veikko Nurmi. Luopioisten seurakunta rakennutti uuden seurakuntakeskuksen samalla tontilla aiemmin sijainneen, alun perin rukoushuoneeksi 1900-luvun alkupuolella rakennetun, vanhan seurakuntatalon tilalle. Seurakuntakeskus kuuluu nykyisin Pälkäneen seurakunnalle.

Luopioinen valittiin vuonna 2005 Suomen luovimmaksi kunnaksi.Kunnat.net

Luopioinen ja Pälkäne yhdistyivät kuntaliitoksessa 1. tammikuuta 2007. Yhdistyneen kunnan nimeksi tuli Pälkäne ja vaakunaksi Gustaf von Numersin suunnittelema ja vuonna 1960 vahvistettu Luopioisten vaakuna. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165 Kunnassa asui lakkautushetkellä 2 395 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 392,12 km², josta 70,47 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 7,4 asukasta/km².

Palvelut Luopioisten kirkonkylästä on saatavissa pankin, apteekin, ravintolan ja päivittäistavarakaupan palveluita sekä muiden palveluyrittäjien palveluita. Kirkonkylässä toimivat koulu, liikuntahalli, ja kirjasto, terveysasema sekä Luopioisten kappeliseurakunta. Kirkonkylässä on kaksi museota, kotiseutumuseo ja Mikkelinmäen torpparimuseo. Keskustassa on tori. Liikuntapuistossa on urheilukenttä, kuntolaitteet, valaistu pururata/hiihtolatu, frisbeegolfrata, kiintorastit, maastopyöräpolut, parkour-rata sekä metsäpolkuverkosto ja laavu. Kunnan vuokratilapalveluja ovat seuratalo, Vohlisaaren juhlatila ja rantasauna Haltianselän rannalla sekä Rajalansaaren savusauna-alue Kukkialla. Rajalansaaressa on myös luontopolku. Kirkonkylän koulun yhteydessä on Koulunmäen perhepuisto, tenniskenttä ja jääkiekkokaukalo. Entisessä kunnantalossa Pytingissä on kuntainfo ja kahvila, ja sen pihapiirissä kulttuuritalo Mikkolan navetta. Kirkonkylän eteläpuolella on Kukkia-järvelle avautuva Talasniemi, jossa on 50-paikkainen vuokravenelaituri, 12-aisainen vierasvenelaituri sekä veneenlaskupaikka. Talasniemen vieressä on uimaranta ja rantalentopallokenttä. Keskustan välittömässä läheisyydessä on Karvianlahdella Pyykkisaaren retkialue, jossa on laavu ja lintutorni. Pirkanmaan hyvinvointialue ylläpitää Kukkiakodon palveluasuntolaa.

Luopioisten kirkonkylässä järjestetään vuosittain Kukkia Triathlon -kilpailu heinäkuussa.

Luopioisten koulukeskus on Aitoo, jossa toimivat yksityinen sisäoppilaitos Anna Tapion koulu ja ammatillinen erityisoppilaitos Aitoon koulutuskeskus.

Aitoossa järjestetään vuosittain musiikkifestivaali Aitoon kirkastusjuhlat, joita on vietetty vuodesta 1882 alkaen.

Kulttuuri Kirjailija Hella Wuolijoki on kuvannut muistelmateoksessaan Kummituksia ja kajavia Kukkialla viettämiään kesiä. Myös runoilija Eino Leino vietti siellä Wuolijoen vieraana yhden kesän.

Murre Luopioisten alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.

Ruokakulttuuri Luopioisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla paperikääreessä paistettu pesälahna sekä rakkauspuuro tai kynttelipuuro eli maitokiisseli vadelmamehun kera.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Luopioisten kylät Haltia Luopioinen (Kirkonkylä) Kuohijoki Kyynärö Padankoski Puutikkala Rautajärvi Ämmätsä

Muita kyliä: Evinsalo, Kajantila, Kantola, Karviala, Kaukkala, Kouvala, Lemmettylä, Miemola, Mustilahti, Okerla, Sairiala, Säynäjärvi, Vahdermetsä

Aitoon taajama muodostuu useista entisen Luopioisen kunnan alueella sijaitsevista kylistä.

Katso myös Pälkänevesi Sydän-Hämeen Lehti

Lähteet

Aiheesta muualla Suomenmaa 5 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1973, Porvoo (ss. 100-105)

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit