Maalahti () on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.
Maalahden kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km², josta km² on sisävesistöjä ja km² merialueita. Väestötiheys on asukasta/km².
Kunta on kaksikielinen: prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia ja prosenttia suomea.
Nimi ja tunnukset Nimen etymologia Vanhoissa asiakirjoissa mainitaan muodot Malax, Malax by, Madelax by (1491), Maalahti (1864). Nimi palautuu suomenkieliseen paikannimeen Madelaksi, joka sisältää kalannimityksen made. Maalahdesta Pohjanlahteen laskeva joki on nimeltään Maalahdenjoki, ruotsiksi Malax å. Yksi sen latvahaaroista Laihialla on edelleen nimeltään Madesjoki.
Kehitys lienee ollut, että ruotsalaiset asuttajat lainasivat keskiajalla nimen Madelaksi suomalaisilta ennen kuin äänne dh muuttui r:ksi seudun suomalaismurteissa. Ruotsalaismurteessa alkuosan dh putosi pois ja vokaali a piteni: made > maa. Myöhemmin suomalaiset lainasivat sanan takaisin, koska yhteys vanhaan Made-alkuiseen nimiryppääseen oli ehtinyt katketa. Lisäksi vanha muoto laksi, joka on säilynyt ruotsalaisissa lainanimissä muodossa lax, korvattiin myöhemmin kehittyneellä lahti-muodolla.
Maalahden vaakuna pienoiskuva|170px|vasen|Maalahden vaakuna 9.7.1982 asti
Kun Maalahteen oli yhdistetty Bergön ja Petolahden kunnat 1. tammikuuta 1973 ja Pirttikylän pohjoisosa Närpiöstä 1. tammikuuta 1975, Maalahden kunnanvaltuusto totesi 28. toukokuuta 1981 kunnan tarvitsevan itselleen uuden vaakunan. Työryhmän lähes vuoden kestäneen työskentelyn jälkeen sisäasiainministeriölle lähetettiin hyväksyttäväksi Karl-David Långbackan ehdotus, jossa kolme lukkopeltiä kuvaavat säästäväisyyttä sekä Maalahden, Petolahden ja Pohjois-Pirttikylän kunnanosia.
Tyviön aaltokuvio symboloi Bergön saaristoa. Aiheella on myös historiallinen tausta; Kaarle IX:n perustettua Maalahden kunnan 9. lokakuuta 1607, sen sinetti asetettiin kolmen lukon taakse, joiden avaimia säilyttivät eri henkilöt: yhtä maalahtelaiset, toista sulvalaiset ja kolmatta kirkkoherra. Uusi vaakuna otettiin käyttöön 9. heinäkuuta 1982.
Historia Maalahden kunnan alueelta on löytynyt useita rautakautisia muinaisjäännöksiä, mm. röykkiöitä, kuppikiviä ja asuinpaikkoja.
Maalahden seurakunta itsenäistyi Mustasaaresta vuonna seurakunnaksi 1607.
Maalahden kirkko on Charles Bassin piirustusten mukaan 1828-1829 rakennettu puinen tasavartinen ristikirkko.
Maantiede Maalahdesta Vaasaan on 17 kilometriä, Muut naapurikunnat ovat Korsnäs, Kurikka, Laihia, Mustasaari ja Närpiö.
Maalahden Natura-kohteita ovat Merenkurkun saaristo, Petolahdenjokisuisto, jonka laajat hiekkaiset rantaniityt ovat ruovikoitumassa, ja kolme keidassuoaluetta: Kajaneskogen, Sanemossen ja Kackurmossen.
Aluerakenne Kylät Maalahden kyliä ovat Yttermalax, Långåminne, Åminne, Petolahti (Petalax), Pohjois-Pirttikylä (Norra Pörtom), Sorvari (Svarvar), Bergö, Nyby ja Ylimaalahti (Övermalax).
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Maalahdella oli 5 477 asukasta, joista 3 871 asui taajamissa, 1 590 haja-asutusalueilla ja 16:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Maalahden taajama-aste on 70,9 %. Maalahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Maalahden kirkonkylä 2 915 2 Petolahti 571 3 Bergö 385
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Väestö
Maalahden asukasluku on yhteensä asukasta. Nykyisen Maalahden alueen asukasluku nousi 1970-luvun alussa nopeasti ja kasvu jatkui tasaisena 1990-luvun alkuun saakka. Korkeimmillaan Maalahden asukasluku oli vuonna 1990 yli 5 900 asukasta. Maalahden asukasluku laski 2000-luvun puoliväliin mennessä noin 5 500 asukkaan tuntumaan, missä asukasluku on pysytellyt viime vuosiin saakka. Maalahdessa toteutettiin vuonna 1973 kuntaliitos, jolloin Bergö ja Petolahti. Vuonna 1975 toteutettiin vielä osakuntaliitos, jolloin pieni osa Pirttikylästä liittyi Maalahteen. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Maalahden väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Maalahden asukasluku jatkaa maltillista laskua. Väestöennusteen mukaan Maalahden väkiluku olisi vuonna 2030 noin 5 423 asukasta, vuonna 2035 noin 5 402 asukasta, vuonna 2040 noin 5 386 asukasta ja vuonna 2045 noin 5 380 asukasta.
Asuminen
Maalahden suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (82,2 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 15,2 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 2,7 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Maalahden asuntokunnista on 37,5 prosenttia eli noin 930 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 35,4 prosenttia eli noin 875 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 11,9 prosenttia eli noin 290, 4–6 asukkaan asuntokuntia 14,9 prosenttia eli noin 370 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,4 prosenttia eli noin 10.
Kieli ja etnisyys Maalahti on kaksikielinen kunta. Vuoden lopussa Maalahden väestöstä enemmistönä prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja prosenttia puhuu suomea. Vieraskielisten osuus väestöstä on prosenttia. Maalahdessa asuvia ulkomaiden kansalaisia oli vuoden 2024 lopussa 4,7 prosenttia.
Vuoden 2024 lopussa Maalahdessa asui 254 ulkomaan kansalaisista ja yhteensä 374 ulkomaalaistaustaista. Suurin osa ulkomaiden kansalaisista on eurooppalaisia (215), joista suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (64), ruotsalaiset (53) ja bosnialaiset (44).
Hallinto ja politiikka Maalahden kunnanjohtaja on Jenny Malmsten, joka on ollut tehtävässä maaliskuusta 2019 alkaen. Aiemmin tehtävää on hoitanyt muun muassa Mats Brandt, joka valittiin tehtävään kahdesti, vuosina 2008 ja 2014.
Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista 23 on RKP:n hallussa ja loput neljä SDP:llä kaudella 2025–2029.
Valtuutettujen paikkajako
Talous ja elinkeinot
Talousalueena Maalahti kuuluu Vaasan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 47 978 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa korkeampi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 11. suurin.
Maalahdessa oli vuonna 2022 yhteensä 1 779 työpaikkaa ja kunnassa asui 2 476 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 48,0 prosenttia. Maalahden työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 56,9 prosenttia, jalostuksen 32,3 prosenttia ja alkutuotannon 9,5 prosenttia.
Maalahden työpaikkaomavaraisuus on 71,8 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 84,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 4,1 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Maalahdessa on 121,3 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Yritykset Maalahti on suosittu kesämökkikunta ja kunnan väkiluku nousee kesäisin. Maalahden suurimpia työnantajia ovat venevalmistaja Botnia Marin, kuljetusliike Trans Ahlbäck, CNC-työstötoimittaja Nimetech, maanrakennusalan yritys Veljekset Hemming sekä Pohjanmaan Antenni ja Valaistus. Maalahden suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös renkaiden kiinteistöyhtiö LRS Invest ja puutarha Malax Trädgård.
Palvelut ja koulutus Maalahdessa on neljä ruotsinkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta antavaa koulua. Yläkoulu (7.–9. luokat) on Korsnäsin kunnan kanssa yhteinen. Ruotsinkielisessä lukiossa on satakunta oppilasta. Suomenkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta annetaan yhdessä koulussa. Suomenkielinen koulu toimi Kolinan kyläkoululla lähellä Kurikan rajaa, mutta vuodesta 2015 se on toiminut samoissa tiloissa Övermalaxin ruotsinkielisen koulun kanssa.
Sosiaali- ja perusterveyspalvelut järjestää Pohjanmaan hyvinvointialue. Ennen hyvinvointialueiden perustamista Maalahti kuului K5-kuntayhtymään.
Kulttuuri Ruoka Maalahden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla bröllopsrätt (), suolasilakkaa ja perunaa valkokastikkeessa.
Uskonto pienoiskuva|Maalahden kirkko. Maalahden väestö on muiden Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien tavoin kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Maalahden asukkaista 78,3 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on lähellä Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien keskiarvoa (78,8). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 1,5 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 20,2 prosenttia väestöstä.
Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Maalahden seurakunta. Maalahden seurakunta muodostui vuoden 2023 alusta lähtien, jolloin Bergön seurakunta, Petolahden seurakunta ja Maalahden seurakunta yhdistyivät.
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Maalahdessa toimii Bergön Tabor-seurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Maalahdessa toimii Pirttikylä-Petolahden helluntaiseurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Maalahden alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.
Herätysliikkeet Maalahdelle syntyi 1830-luvulla vahva herätyskeskus Jakob Wegeliuksen johtamana. Wegelius oli mukana Pohjanmaan herännäisliikkeessä ja järjesti tavanomaisesta kirkollisesta järjestyksestä poikkeavia kokoontumisia ja levitti samalla Raamattuja raamattuseurojen avulla. Maalahdesta kasvoi yksi herännäisyyden vaikutuskeskus.
Liikunta ja urheilu Maalahdessa toimii viisi urheiluseuraa. Maalahden suurin urheiluseura on vuonna 1946 perustettu yleisseura Malax IF. Muita urheiluseuroja ovat Petalax Skytteförening, Petalax Idrottsklubb, Malax Hästförening sekä Bergö Idrottsförening.
Tunnettuja maalahtelaisia Johannes Klockars (1867–1932), toimittaja, nuorisoseuramies Håkan Malm (1936–2018), maanviljelijä ja kansanedustaja Håkan Nordman (s. 1944), kunnanjohtaja Fredrik Smulter (s. 1983), voimanostaja Johan Staf (1838–1894), maanviljelijä ja valtiopäivämies Mikko Ollikainen (s. 1977), kansanedustaja (RKP), kunnanjohtaja
Katso myös Luettelo Maalahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Maalahden kunnan kotisivu Tilastokeskus – Maalahden avainluvut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit