Marttila () on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Marttilan naapurikunnat ovat Koski Tl, Lieto, Loimaa, Paimio, Pöytyä ja Salo. Entisiä naapurikuntia ovat Kuusjoki ja Halikko (liitetty Saloon vuonna 2009), Tarvasjoki (liitetty Lietoon vuonna 2015), Karinainen (liitetty Pöytyään vuonna 2005) ja Mellilä (liitetty Loimaaseen vuonna 2009).
Nimen etymologia Nimi Marttila tulee 300-luvulla eläneestä Pyhän Martinuksen suojeluspyhimyksestä. Pyhä Martti esiintyy myös Marttilan vaakunassa, jossa hän leikkaa viittaansa antaakseen siitä palasen köyhälle.
Historia Varhaishistoria Marttilan alueen varhaisimmat ihmiset olivat Paimionjoen varrelle saapuneita asukkaita. Paimionjoen keskijuoksun vaiheilta on löydetty rautakautisia asuinpaikkoja muun muassa Mäntsälän kylän alueelta. Vanhimmat esinelöydöt ovat 5 000 vuoden takaa.
Marttila keskiajalla Keskiajalla Marttilan alue oli vilkas läpikulkupaikka. Marttilan halki kulki Hämeen ja Turun linnat yhdistävä Hämeen härkätie. Keskiajalla Marttilan kunta kuului Uskelan kirkkopitäjään. Marttilan ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi Krouvin pellolla. Tämä jäi pois käytöstä, kun Mäntsälän kylään rakennettiin katolinen kirkko 1300-luvulla. Toinen kirkko tuhoutui maanvyörymän seurauksena 1400-luvulla. Paikkaa kutsutaan nykyisin Kellolammeksi.Oja 1959: 55.Oja 1959: 72–75.
oikea|pienoiskuva|324x324px|Kartta Marttilan kirkkopitäjästä eronneista kunnista. Marttilan pitäjän raja korostettu punaisella. Kirkollisesti Marttila irtaantui Uskelasta 1300-luvulla. Marttilan perustamisvuotena pidetään kuitenkin vuotta 1409, jolloin Marttila on mainittu ensimmäisen kerran itsenäisenä pitäjänä.Oja 1959: 51. Omana hallinto- ja kirkkopitäjänään Marttila on käsittänyt laajimmillaan nykyiset Marttilan, Kosken, Karinaisten, Tarvasjoen ja osin Halikon ja Pöytyän alueet.
Keskiajalla Marttilaan oli suunnitteilla kivikirkko, jonka sakaristo valmistui vuosien 1505–1515 aikana. Sakariston rauniot löytyivät vuonna 1937.Oja 1959: 75-77. Nykyisen kirkon paikalle rakennettiin 1500-luvulla uusi puukirkko. Ennen nykyisen kirkon valmistumista käytössä oli 1640-luvulla valmistunut puinen pitkäkirkko. Nykyinen Marttilan kirkko on rakennettu vuonna 1765.
Nuijasodan päätösvaiheessa vuonna 1599 Mäntsälän kylän tienoilla käytiin Marttilan taistelu, jossa talonpoikien tukemat Kaarle IX:n ruotsalaisjoukot löivät Sigismundin puolesta taistelleet Axel Kurckin joukot. Marttilan taistelu ratkaisi katolisuuden poistumisen Suomesta. Mäntsälän kylässä sijaitsee taistelusta kertova muistomerkki. Paikalta on löydetty myös taistelusta peräisin olevia esineitä.Oja 1959: 255-257.
Maantiede Luonto Marttilan kunnan läpi virtaa Somerolta alkunsa saava ja Paimioon päättyvä Paimionjoki. Sen varrella on kuusi voimalaitospatoa, mutta se on myös suosittu kanoottireitti. Marttilassa on myös noin 30 kilometrin mittainen Heikolan korven eräreitistö, joka on Varsinais-Suomen pisimpiä. Koko kunnan alueella ei ole yhtään järveä.
Aluerakenne Taajamat Vuoden 2017 lopussa Marttilassa oli 1 988 asukasta, joista 872 asui taajamassa, 1 095 haja-asutusalueilla ja 21:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Marttilan taajama-aste on 44,3 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Marttilan kirkonkylä.
Kylät ja kulmakunnat pienoiskuva|Marttilan kylät vuonna 1927:1. Prunkila, 2. Karvela, 3. Vättilä, 4. Juutila, 5. Tiipilä, 6. Pappila, 7. Mäntsälä, 8. Krouvi, 9. Purhala, 10. Huovaristo, 11. Lovi, 12. Ollila, 13. Hirvas, 14. Siutila, 15. Laurila, 16. Rekoinen, 17. Heikola, 18. Palainen, 19. Ruskolainen, 20. Simala, 21. Maunula. Vaaleankeltaisella ulkopuolisten kylien alueet.
Marttilassa on 23 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):
Heikola Hirvas Hongisto Huovaristo Juutila Karvela Krouvi Laurila
Lovi Maunula Mäntsälä Ollila Palainen Pappila Prunkila Purhala
Rekoinen Ruskolainen Simala Siutila Suoniittu Tiipilä Vättilä
Paimionjoki jakaa kylät eteläisiin ja pohjoispuolen kyliin. Vain Prunkilan kylä ulottuu joen kummallekin puolelle.
Väestö Marttilassa asui 31.12.2021 yhteensä 1990 henkeä. Näistä suomenkielisiä oli 1916 eli 96,3 % väestöstä. Ruotsinkielisiä oli 19 eli 1,0 %. Vieraskielisiä oli kunnassa 55 eli 2,8 %. Vieraskielisistä ryhmistä tärkeimmät olivat ukraina (18 puhujaa) ja viro (11 puhujaa).
Väestöstä 73,8 % kuului vuonna 2023 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 1,5 % muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. 24,7 % ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Päätöksenteko Marttilan kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2023 lähtien Anne Ahtiainen. Ylintä päätösvaltaa Marttilan kunnasssa käyttää 17-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Jenni Nurminen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Aleksi Nikkanen (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Janne Gustafsson (ps).
Kunnan hallintoa johtaa 8-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Pasi Björk (kok.) ja varapuheenjohtajana Merja Tuominen (kesk.). Marttilan kunnassa toimivia lautakuntia ovat hyvinvointilautakunta, sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.
Vaalit Marttila kuuluu kansallisissa vaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiiriin. Kansanedustajaksi Marttilasta on valittu Lauri Heikkilä, joka toimi perusuomalaisten kansanedustajana vaalikaudella 2011–2015.
Marttilan kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa.
Kunnanjohtajat 19XX–1974: Leo Iivanainen 1974–2012: Juhani Tynjälä 2012–2023: Carita Maisila 2023–: Anne Ahtiainen
Liikenne ja infrastruktuuri Marttilan kautta kulkevat Turusta Hämeenlinnaan vievä valtatie 10 ja sen kanssa risteävä, Aurasta Saloon johtava seututie 224. Paimionjokea sen pohjoisrannalla noudattelevat valtatien 10 eteläpuolella vanhaan Hämeen härkätiehen kuuluvat yhdystiet 12307 ja 2264, joista jälkimmäinen kulkee Marttilan keskustaajaman läpi. Valtatieltä 10 Ollilan luona Karinaisten Kyröön johtaa yhdystie 2253.
Kulttuuri Nähtävyydet pienoiskuva|vasen|Marttilan kirkon kellotorni pienoiskuva|Marttilan kotiseutumuseo vanhoissa lainamakasiineissa Hämeen Härkätien varrella pienoiskuva|Hämeen Härkätie ja Paimionjoki Marttilan Prunkilassa Marttilan halki kulkee Paimionjokea seuraillen Turusta Hämeenlinnaan johtava Hämeen Härkätie. Sen varrella sijaitsee Antti Piimäsen suunnittelema, vuonna 1765 valmistunut Marttilan Pyhän Martin kirkko.
Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa Hämeen Härkätien varressa sijaitsevat Marttilan taistelun muistomerkki, Kirkkomuseo ja Kotiseutumuseo. Kotiseutumuseon takana sijaitsee myös Suomen viimeisen, vuonna 1824 tapahtuneen mestauksen muistomerkki.
Eräreitistön varrella on mm. Haapasuo, yksi Marttilan komeimmista soista, sekä August Canthin muistokivi Simalassa, ja Juomakivenrahka sekä Lotikon Kellari Ruskolaisten kylässä. Lapinojassa Simalassa on ollut kaksi myllyä. Haapasuon ja kunnanrajan välissä Maunulan kylässä on Marttilan korkein kohta Meijerinmäki, joka on 110,3 metriä korkea. Pohjoisessa Parravahan suuri rajakivi on suojeltu. Palaisissa on kunnan tekemä uintipaikka. Hirvaksen entisestä kyläkeskuksesta, joka paloi vuonna 1827, on löytynyt runsaasti vanhoja ruotsalaisia ja venäläisiä kolikoita ja muita metalliesineitä. Kyröntien varrella Ollilassa on Arto Alieskolan patsaspuisto.
Murre Marttilan alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Marttilan murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaation ja yleisgeminaation välinen tyyppi p-, t-, k- ja s-konsonanteissa.
Ruokakulttuuri Marttilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sile eli aladobi, sekä ässän- tai rinkilänmuotoiset pikkuleivät.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 24. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Marttila on kesällä 2025 julkaistun selvityksen mukaan yksi Suomen neljästä kunnasta, joissa ei ole anniskeluravintolaa.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Marttilassa olivat seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Marttilan seurakunta Vuoden 2019 alusta Koski Tl ja Marttila muodostavat yhteisen Martinkosken seurakunnan. Nykyisin Marttila kuuluu Salon seurakuntaan.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Marttilan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus. Evankelisuus tuli paikkakunnalle Kaarle Isak Nordlundin ollessa siellä pitäjänapulaisena 1841–1853 ja sillä oli huomattava vaikutus paikkakunnan uskonnolliseen elämään. Vuonna 1908 perustettiin liikkeen paikallisosasto Marttilan nuorisoliitto ja sen rinnalle vuonna 1924 Marttilan yläpään nuorisoliitto. Kummankin toiminta oli niin aktiivista, että ne rakennuttivat omat rukoushuoneensa, yläpään nuorisoliitto 1929 Loven kylään ja alapään nuorisoliitto Vättilän kylään 1933.Oja 1959: 385.
Muita luterilaisia kirkkokuntia edustaa Suomen vapaan evankelisluterilaisen seurakuntaliiton Marttilan vapaa evankelisluterilainen seurakunta.
Tunnettuja asukkaita Arto Ali-Eskola (s. 1948), kansantaiteilija Sirkka-Liisa Anttila (s. 1943), kansanedustaja ja ministeri Lauri Heikkilä (1957–2024), kansanedustaja Toivo Kerko (1915–1969), kauppaneuvos Simo Laaksonen (s. 1998), autourheilija Kleofas Immanuel Nordlund (1849–1883), pappi ja virsirunoilija
Katso myös Marttilan kunnankirjasto Luettelo Marttilan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Marttilan kunnan kotisivut Tilastokeskus: Marttilan avainluvut
Karttoja
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit