pienoiskuva|Ohtakarin kalastajakylä pienoiskuva|Lohtajan kirkko Lohtaja () on Lohtajan kirkonkylän ja lähikylien muodostama alue Kokkolan kaupungin pohjoisosassa ja entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Keski-Pohjanmaahan kuuluvassa Kokkolan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Lohtajan, Kälviän ja Ullavan valtuustot päättivät kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa 3.12.2007, ja liitos astui voimaan 1.1.2009. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola, ja sillä oli tuolloin yli 45 000 asukasta.http://www.kuntaliitosselvitys.kokkola.fi/ Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen ja siellä asui ennen lakkautusta ihmistä, ja sen pinta-ala oli km2, josta km2 oli merialueita ja km2 sisävesiä. Väestötiheys oli asukasta/km2. Lohtajan naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Himanka, Kannus ja Kälviä.
Lohtaja tunnetaan erityisesti Vattajanniemellä sijaitsevasta laajasta lentohiekka-alueesta ja sen hiekkarannasta, josta tosin suurin osa on puolustusvoimien käytössä harjoitus- ja ampuma-alueena. Alueen säilyttämiseksi siviilikäytössä on perustettu Pro Vattaja -yhdistys. Niemen kärjessä lyhyen pengertien päässä on Ohtakarin saari, missä sijaitsee vanha kalastajakylä kalastusmuseoineen, kalasatama, nykyään näkötornina toimiva pooki, vanha jatulintarha sekä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ylläpitämä leirikeskus. Saaressa kävijöiden rituaaleihin kuuluu kiven heittäminen leirikeskuksen alueella sijaitsevaan kivikasaan.
Lohtajan merkittävimpiä tapahtumia ovat jokakesäiset Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat sekä kalajuhlat, joista merkittävimmät pidetään Ohtakarissa. Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat järjestettiin 40. kerran vuonna 2018.
Lohtajan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla Ohtakarin siikavelli.
Nimen alkuperä Lohtaja-nimellä on saamelaisperäinen, lahtea merkitsevä tausta (vrt. lahtea merkitsevät pohjoissaamen luokta, inarinsaamen luohtâ, koltansaamen luõhtt). Nimen loppuosan -ja tausta on epäselvä.
Historia pienoiskuva|Lohtajan pitäjän vanha sinetti Lohtajan Viirrejoelta, Alaviirteeltä löytyi vuonna 1930 noin 70 cm pitkä mammutin reisiluun pala, joka on arvioitu yli 24 000 vuoden ikäiseksi.
Lohtajan alue oli kivikaudella vielä meren alla. Vanhimpia asutukseen viittaavia löytöjä on joukko rautakautisia kiviröykkiöhautoja, joista osan arvellaan olevan peräisin pronssikaudelta. Silloisten asukkaiden on arveltu saaneen elantonsa kalastuksella. Pysyvä asutus Lohtajalle syntyi keskiajalla, jolloin rannikkoa pitkin suuntautui eränkäyntiä pohjoiseen. Paikannimistöstä päätellen Lohtajan ensimmäiset asukkaat olivat kotoisin Satakunnasta. Uuden ajan alussa Lohtajalla oli jo vankka asutus.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 47–52. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. .
Lohtaja kuului alkujaan Pietarsaaren suurpitäjään ja vuodesta 1467 silloin syntyneen Kokkolan yhteyteen. Lohtajasta muodostettiin kappeli vuonna 1517 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1578. Lohtajan hallintopitäjä muodostettiin vuonna 1546, ja alun perin siihen kuuluivat myös Rahjan kylä Kalajoelta, muutama talo Evijärveltä sekä Reisjärvi kokonaisuudessaan. Lohtajan kappeliseurakunniksi perustettiin Lestijärvi 1500-luvun lopulla ja Toholampi vuonna 1775. Toholampi erotettiin Lohtajasta itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1859, ja Lestijärvi itsenäistyi Toholammista vuonna 1906. Lohtajan kappeleina ovat olleet myös Kannus ja Himanka, joista edellinen itsenäistyi vuonna 1859 ja jälkimmäinen vuonna 1898.Otavan iso tietosanakirja, osa 5, palsta 546. Helsinki: Otava, 1963.
Suomen sodan aikana ruotsalais-suomalainen pääarmeija vetäytyi Oravaisten taistelun jälkeen Lohtajalle, jonka pappilaan ylipäällikkö Wilhelm Mauritz Klingspor asettui esikuntineen syyskuun lopulla 1808. Täällä hän allekirjoitti venäläisten kanssa Lohtajan aselevon 29. syyskuuta 1808. Samalla Klingspor kuitenkin sai pyytämättään eron ylipäällikön tehtävästä, venäläiset sanoivat aselevon irti ja vihollisuudet alkoivat jälleen 27. lokakuuta.
Valtio pakkolunasti pääosan Vattajanniemestä vuonna 1946 puolustusvoimille ilmatorjuntajoukkojen harjoitus- ja leirialueeksi. Ensimmäiset ilmatorjuntajoukkojen harjoitukset Vattajanniemellä järjestettiin vuonna 1952.
Lohtajan, Kälviän ja Ullavan valtuustot päättivät kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa 3. joulukuuta 2007, ja liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola, ja sillä oli tuolloin yli 45 000 asukasta.
Lohtajan museomäelle rakennettiin vuonna 2009 vanhan mallin mukainen harkkohytti, joka otettiin käyttöön ensi kerran vuonna 2013.Lohtajalaiset herättivät harkkohytin henkiin yle.fi 10.9.2013
Aluerakenne Kylät ja kulmakunnat Lohtajalla on viisi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):
Alaviirre Karhi Lohtaja Marinkainen Väliviirre
Kulmakuntia Lohtajalla ovat Koskenkylä, Sorto ja Uusikylä.
Liikenneyhteydet Lohtajan läpi kulkee valtatie 8, pohjoiseen päin Kalajoelle ja Ouluun, etelään päin Kokkolaan. Yhdystie 7715 on Lohtajan alueella kulkeva yhdystie, jonka pituus on noin 15 kilometriä. Tie palvelee lähinnä paikallista liikennettä ja yhdistää Lohtajan kyliä toisiinsa ja valtatieverkkoon. Tien ympäristö on määritelty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi.
Etäisyyksiä Lohtajalta Kokkola 30 km Kalajoki 40 km Oulu 170 km Vaasa 150 km Ylivieska 70 km
Palvelut ja koulutus Lohtajan kirkonkylässä on muun muassa Sale-myymälä, apteekki, parturi-kampaamo, kirpputori ja rautakauppa. Kylän pinnassa on myös ravintola-baari Casa.
Kunnallisia palveluita löytyy terveysasema, kirjasto ja monitoimihalli. Lohtajan kirkonkylän koulu on suomenkielinen koulu, joka tarjoaa perusopetusta luokilla 1–6 sekä Lohtajan yläkoulu joka tarjoaa perusopetusta luokille 7-9. Kirkonkylän koulussa toimii myös esiopetuksen ryhmä.
Kulttuuri Nähtävyyksiä Lohtajan kirkko Lohtajan pappila Lohtajan kotiseutumuseo Ohtakari ja Vattajanniemi Ohtakarin kalastusmuseo Alaviirteen meripaviljonki Rahjan saaristo
Tapahtumia
Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat Ohtakarin kalajuhlat
Evankelisuuden evankeliumijuhla on järjestetty Lohtajalla vuosina 1981 ja 2013.
Uskonto Lohtajan seurakunnalla on toimintaa Lohtaja-talossa ja kirkkoherranvirasto Lohtajan pappilassa. Sen kirkkona toimii Lohtajan kirkko.
Lohtajalla toimii myös Lohtajan helluntaiseurakunta.
Herätysliikkeet Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Lohtaja kuuluu evankelisen herätysliikkeen vahvaan kannatusalueeseen. Evankelisuus saavutti kunnan jo 1840-luvulla ja itse Fredrik Gabriel Hedberg järjesti paikkakunnalla seuroja. Evankelinen liike järjestäytyi 1900-luvun alussa lähetysompeluseuran (1903) ja nuorisoliitto-osaston perustamisella (1908). Evankelisuudesta tuli 1920-luvun alussa kunnan valtaherätysliike. Keskuspaikkana oli kirkonkylä ja levisi sieltä käsin Alaviirteelle ja Väliviirteelle. Kannatus vakiintui myös Marinkaisissa. Lohtajalla vaikutti näihin aikoihin vahvasti myös vapaat maallikot.
Lestadiolainen herätysliike saavutti Lohtajan mahdollisesti jo 1860-luvun lopulla Kallankarin kalastajakunnan yhteyksien kautta. 1870-luvulla alueella vaikutti pohjoisesta saapuneita saarnaajia, joiden kautta syntyi kyläkunnittaisia lestadiolaisherätyksiä. Liike kuitenkin kirkollistui ja vuosisadan vaihteeseen mennessä lestadiolaisten määrä pysytteli enintään muutamassa kymmenessä.
Liikunta ja urheilu Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Lohtajalla 1910-luvulla. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Lohtajan Säkene (1910), Lohtajan Uljas (1912), Lohtajan Reipas (1913), Lohtajan Urheiluveikot (1915), Marinkaisten Urheiluveikot (1915) sekä Lohtajan Yritys. Lohtaja kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kokkolan piirikuntaan.
Tunnettuja lohtajalaisia Eero Erkkilä, tenori ja säveltäjä Frans Hanhisalo, maanviljelijä ja kansanedustaja Seppo Jukkola, suunnistaja, metsänhoitaja ja yritysjohtaja, metsäneuvos Jaakko Kolppanen, sotilas ja Mannerheim-ristin ritari Harri Niemelä, yrittäjä yritysjohtaja, teollisuusneuvos Sebastian Tynkkynen, poliitikko, kansanedustaja, Euroopan parlamentin jäsen
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Kirkkomusiikkijuhlien kotisivut Vattajanniemi ja Ohtakari Meripaviljongin kotisivut
Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit