Kärkölä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2. Kärkölän kuntakeskus on Järvelä.
Kärkölän naapurikuntia ovat Hausjärvi, Hollola, Mäntsälä ja Orimattila.
Historia Alkuaan Kärkölän ja Kosken pitäjät kuuluivat Tennilän hallintopitäjään, joka mainitaan ainakin jo 1458. Kärkölässä sijaitsi Hollolan emäseurakuntaan kuulunut Tennilän kappeli, joka mainitaan autiona 1547. Aluksi Hollolan papisto piti kappelissa jumalanpalveluksia, kunnes oma kappalainen sijoitettiin seurakuntaan 1711. Kärkölä erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 4.11.1867. Tiedot ensimmäisestä kirkosta ovat puutteellisia koska Hollolan pappilan tulipalossa tuhoutui Kärkölää koskevia tietoja. Kärkölän toinen kirkko valmistui vuonna 1754, joka purettiin vuonna 1901. Kirkon hirsistä rakennettiin Järvelän ensimmäinen kansakoulu eli sininen koulu. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1889.
Kärkölän kunta perustettiin vuonna 1867. Kärkölä on myös tunnettu nimellä Kärkkylä, jonka näkee useissa Ruotsin Imperiumin ajan kartoissa. Nimen muutoksen tarkkaa aikaa on vaikea tulkita, mutta suurimassa osassa 1800-luvun kartoissa käytetään jo Kärkölä-nimeä.
Järvelä korvasi Kärkölän Kirkonkylän Kärkölän hallinnollisena keskuksena 12. helmikuuta 1974. Muutos johtui Järvelän rautatieasemasta, joka toi mukanaan paremman liikenneyhteyden ja kasvun mahdollisuudet. Tämän siirron takia, Kärkölän kirkonkylä menetti asemansa kunnan keskuksena, ja sen kehitys laantui huomattavasti.
Nykyään Kärkölän kirkonkylä toimii pääasiassa asuinalueena, ja monet palvelut ovat siirtyneet Järvelään. Vanhoja palveluita jota lakkautettiin kirkonkylältä ovat mm. Kärkölän osuuskauppa ja -kassa, postitoimisto, kunnanvaltuusto, ja Kirkonkylän koulu joka myytiin yksityiskäyttöön vuonna 2015. Erilliseksi taajamaksikaan Kärkölän kirkonkylää ei enää luokitella, vaan se on kasvanut Järvelän kanssa yhteen.
Vuonna 1987 Kärkölä nousi julkisuuteen, kun pohjavedestä löytyi puun sinistymisen estoaineina käytettyjä kloorifenoleita. Pilaantunut vedenottamo suljettiin välittömästi ja pohjavesi kunnan vesijohtoverkostoon ryhdyttiin johtamaan puhtailta vedenottamoilta. Pilaantunutta vedenottamoa ei ole otettu uudelleen käyttöön.
Maantiede pienoiskuva|Rapsipelto kirkonkylän pohjoispuolella. Kärkölässä on järviä ja lampia, jotka laskevat kunnan läpi virtaavaan Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaan Teuronjokeen. Osa kunnasta on Porvoonjoen valuma-aluetta.
Kärkölässä on yksi Natura 2000 -luonnonsuojelualue, Koivumäki-Luutasuon alue, josta osa kuuluu Mäntsälään.
Aluerakenne Kylät Järvelä, Nummenkulma, Hevonoja, Hongisto, Hähkäniemi, Iso-Sattiala, Karvala, Kärkölän kylä (kirkonkylä), Lappila, Maavehmaa, Marttila, Uusikylä, Vähä-Sattiala.
Taajamat Kärkölän keskustaajama on Järvelä. Kunnan toinen tilastollinen taajama on Lappila. Taajamien väkiluvut ja kunnan taajama-aste julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen taajamatilastoissa.
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Järvelä 2 675 2 Lappila 279
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Väestö Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa. Vuoden 2025 kuntavaalien jälkeen paikkajako on seuraava: Kärkölä-Ryhmä 10 paikkaa, SDP 5 paikkaa, kokoomus 3 paikkaa, keskusta 3 paikkaa, vasemmistoliitto 1 paikka ja perussuomalaiset 1 paikka.
Kärkölä-ryhmä on syntynyt paikkakunnan suurimman työllistäjän, puunjalostusyritys Koskisen entisen toimitusjohtajan Markku Koskisen ympärille vuonna 2017, ja hän oli myös vaalien ääniharava.
Pormestarimalli Kärkölän kunnanvaltuusto päätti 8. tammikuuta 2018 hallintosäännön muutoksesta, jolla kunnan hallinnossa siirryttiin pormestarimalliin. Kärkölän ensimmäiseksi pormestariksi valittiin Markku Koskinen (sit. Kärkölä-ryhmä).
Kärkölän kunnanvaltuusto päätti pormestarimallista luopumisesta vuoden 2024 alussa. Kärkölän kunta siirtyi kunnanjohtajamalliin uuden valtuustokauden alkaessa 1. kesäkuuta 2025. Kunnanjohtajan virassa toimii 10. kesäkuuta 2025 alkaen kasvatustieteiden maisteri Eija Liikamaa..
Talous ja elinkeinot Kuntalehden vuoden 2015 tilastoihin perustuvan selvityksen mukaan Kärkölä on Suomen kolmanneksi teollistunein kunta Pyhännän ja Sievin jälkeen: 41,7 prosenttia kärköläläisistä on työssä teollisuudessa. Kärkölän suurimmat työllistäjät ovat mekaanisen puunjalostuksen alalla toimiva Koskisen Oy ja Kärkölän kunta. Lisäksi muun muassa Sampolan, Kivisojan ja Järvelän teollisuusalueilla toimii useita pienempiä teollisuusyrityksiä. Työpaikkaomavaraisuus vuonna 2019 oli 87,5 prosenttia. Vuonna 2019 työssä olevasta työvoimasta alkutuotannossa työskenteli 8,0 prosenttia, jalostuksessa 42,9 prosenttia ja palveluissa 46,9 prosenttia.
Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|Kärkölän ja Mäntsälän välinen kunnanraja yhdystie 1431:llä. Kaikki Riihimäki–Lahti-välin taajamajunat pysähtyvät Järvelässä ja Lappilassa. Matka-aika Järvelästä junalla Lahteen 17 minuuttia ja Riihimäelle 23 minuuttia.
Järvelässä risteävät kantatie 54 ja seututie 295.
Palvelut ja koulutus
Kärkölän hallinnollinen keskus ja suurin taajama on Järvelä. Kunnanvirasto sijaitsee Järvelässä.
Järvelässä sijaitseva Kärkölän yhtenäiskoulu valmistui vuonna 2022. Koulussa järjestetään kunnan perusopetus. Järvelässä toimivat myös kunnan kirjasto, uimahalli ja elokuvateatteri sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteitä.
Kulttuuri Murre Kärkölän alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Kärkölän murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.
Ruokakulttuuri Kärkölän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihapullat, imelletty perunalaatikko, piimäjuusto ja sahti sekä 1900-luvun alun pitopöytä, johon kuuluvat suolakala, salaatti ja etikkavesi, piimäjuusto olkimatolla, suolaliha, perunalaatikko ja ruislimppu.
Tapahtumat Kärkölässä järjestettiin 22.–31. elokuuta 2025 Suomen ensimmäiset Minitalo maalle -messut.
Huovilan puisto Huovilan puiston on insinööri Carl Constantin Collinin perustama ainutlaatuinen englantilaistyylinen mannermainen maisemapuutarha, joka on restauroitu 1900-luvun alun asuunsa.
Uskonto pienoiskuva|Kärkölän kirkko Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kärkölässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Hollolan seurakunta Kärkölän kappeliseurakunta Seurakunta toimii myös Hollolan, Kuhmoisten ja Padasjoen kuntien alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kärkölän alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
Kärkölä kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Entiset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kärkölän kunnan nykyisellä alueella. Kärkölän evankelis-luterilainen seurakunta (liitetty Hollolan seurakuntaan 2017 kappeliseurakuntana)
Liikunta ja urheilu Kärkölässä on kymmeniä urheilupaikkoja muun muassa ulkoilu-, retkeily- ja latureittejä, urheilu- ja pallokenttiä, jääkiekkokaukaloita, suunnistusalueita, liikuntasaleja, kuntosaleja, uimarantoja, uimahalli, kuntoportaat, kunto- ja liikuntapuistoja, motocrossrata, ampumarata ja ampumahiihtostadion. Kunnassa toimii useita aktiivisia urheiluseuroja kuten Teuronjoen Latu ry, Kärkölän Voimailijat, Järvelän Jäppärä, Kärkölän Kisaveikot, Järvelän Jänne ja Kärkölän Riemukaari.
Virkistys Kärkölän alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Kärkölän alueella sijaitsee muun muassa Huovilan puisto. Kärkölän alueen luontoreittejä ovat Teuronjoen melontareitti sekä Hiidenmäen metsäpolku.
Tunnettuja kärköläläisiä Kalle Koskinen (1891–1976), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos Pekka Liljendahl (1921–2002), yritysjohtaja, maanviljelysneuvos Eino Mattila (1921–1993), ostokorttien väärentäjä, "Kärkölän nero" Erik Gabriel Melartin (1780–1847), koulumies, Turun arkkipiispa (1833–1847), mukana Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa Pentti Mäkelä (1919–1997), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos Kaarlo Nieminen (1915–1997), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos Valo Nihtilä (1896–1973), eversti, Päämajan operatiivisen osaston päällikkö (1942–1944) Alli Paasikivi (1879–1960), Suomen tasavallan presidentin puoliso Antti Rauhamaa (s. 1952), maanviljelijä, osuustoimintavaikuttaja, maanviljelysneuvos Helvi Sipilä (1915–2009), virkamies, varatuomari ja ministeri Jalo Syvähuoko (1886–1963), yritysjohtaja, rakennusneuvos Emil Väre (1885–1974), painin kultamitalisti Tapani Mörttinen (s. 1943), kansanedustaja
Katso myös Luettelo Kärkölän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista Hämeen ympäristökeskus Kärkölän Natura-alueet
Viitteet
Aiheesta muualla
Kärkölän kunnan kotisivut Kärkölä Ylen Elävässä arkistossa Tilastokeskus – Kärkölän avainluvut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit