Kärsämäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Oulun Eteläisessä. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva. Aikaisempi naapurikunta oli Siikalatvan kuntaan vuonna 2009 yhdistetty Piippola.
Kärsämäki on maanteiden risteyspaikka, jossa valtatiet 4 (Helsinki–Oulu–Utsjoki) ja 28 (Kokkola–Kajaani) risteävät ja josta Kangasalalta alkanut kantatie 58 päättyy. Etäisyys maakunnan pääkaupunkiin Ouluun on 123 kilometriä.
Historia Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolivälissä. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.
Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. 5. toukokuuta 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.
Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Saloisen suurpitäjästä vuonna 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta, ja vuonna 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli vuosina 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin vuonna 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla vuonna 1842.
Maantiede Luonto Kärsämäki on Suomenselän vedenjakaja-alueen kunta. Kunnan länsi- ja pohjoispuolella levittäytyy Pohjois-Pohjanmaan lakeus, idässä alkaa Kainuu ja etelässä maisemat muuttuvat verkalleen keskisuomalaisiksi.
Kallioperä on pääasiassa porfyyrigraniittia ja kvartsidioriittia. Kallioperä on lähes kaikkialla irtainten maalajien peitossa. Yleisin maalaji on moreeni, mutta myös turvetta on paljon. Hiekkaa ja hietaa on pohjois-kaakkoisissa. Pyhäjoen laaksossa on paikoin varsin laajoja ja paksuja savi- ja hiesukerroksia. Pinnanmuodoiltaan Kärsämäki on loivapiirteistä lakeutta. Maasto kohoaa kohti kaakkoa. Korkeimmat kohoumat Saviselän kylän seudulla kohoavat aina 180 metriin saakka.
Kunnan halki virtaa runsaskoskinen Pyhäjoki. Huomattavimpia koskia Kärsämäellä ovat 1959 valjastettu Venetpalonkoski, Vitinkoski sekä Mattilankoski. Kunnan alueella Pyhäjokeen liittyy lukuisia sivujokia, joista suurin on idästä virtaava Kärsämäenjoki. Myös Hautajoki on Kärsämäen suurimpia jokia. Kärsämäellä ei ole mainittavia järviä, ainoastaan muutama pieni suolampi.
Yli 60% Kärsämäen maa-alasta on suota. Suurimpia soita Kärsämäellä ovat Kärsämäenneva, Lauttaneva, Onkineva ja Vellihonganneva. Soita on varsinkin kunnan pohjoisosissa ojitettu viime vuosikymmeninä. Pihlajanevalta nostetaan poltto- ja kasvuturvetta.
Aluerakenne Kylät Hautajoki Kirkonkylä Miiluranta Ojalehto Alajoki Porkkala Rannankylä Saviselkä Sydänmaankylä Venetpalo Pyrrönperä Nurmesperä (ulottuu osin myös Pyhäjärven puolelle) Kokonperä Hallanperä
Taajamat Vuoden 2018 lopussa Kärsämäellä oli 2 576 asukasta, joista 1 192 asui taajamassa, 1 359 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kärsämäen taajama-aste on 46,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Kärsämäen kirkonkylä.
Väestö Kärsämäen asukasluku (1.1.2005) oli 3 091. Asukasluvultaan kunta oli suurimmillaan 1950–1960-luvuilla, jolloin kunnassa asui runsaat 4 000 henkeä. Viime vuosina muuttotappiot ovat kuitenkin pienentyneet selvästi ja välillä on koettu jopa pientä kasvua. Asukkaista noin 8 prosenttia on alle 6-vuotiaita, 7–14-vuotiaita on noin 12 prosenttia, 15–64-vuotiaita noin 60 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 18 prosenttia. Nuorten ja lasten osuus asukasluvusta on siis Suomen keskiarvoja hieman korkeammat, samoin kuin yli 64-vuotiaidenkin osuus. Työikäisiä (15–64-vuotiaita) sen sijaan on Suomen keskiarvoja (66 %) vähemmän.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Kunnanvaltuusto Kärsämäen kunnanvaltuustossa on 21 jäsentä. Kunnanvaltuuston kokoonpano on seuraava: keskustalla on 14 paikkaa, perussuomalaisilla 5 paikkaa, sosialidemokraateilla 1 paikka ja kokoomuksella 1 paikka. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Esko Ristinen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana toimii Jaana Kyllönen (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana toimii Mika Autio (kesk.).
Kunnanhallitus Kärsämäen kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Pekka Anttila (kesk.).
Talous ja elinkeinot
Talousalueena Kärsämäki kuuluu Nivala-Haapajärven seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 32 795 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 62. suurin.
Kärsämäellä oli vuonna 2022 yhteensä 971 työpaikkaa ja kunnassa asui 889 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 70,0 prosenttia. Kärsämäen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 53,2 prosenttia, jalostuksen 26,8 prosenttia ja alkutuotannon 19,4 prosenttia.
Kärsämäen työpaikkaomavaraisuus on 109,2 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 73,4 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kärsämäellä on 178,3 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Yritykset Kunnan talous on pitkään perustunut maatalousyrittämiseen, mutta teollisuus on ajamassa rinnalle. Turvesuot ovat kesäisin tärkeä työllistäjä kunnan lukuisilla turvesoilla. Vuonna 2001 Kärsämäen Saviselästä löydettiin toistaiseksi Suomen ainoa hullun lehmän tauti -tapaus.
Teollisuutta ja maataloutta tärkeämpi elinkeino on kuitenkin jo pitkään ollut palvelut, joita tarjotaan paitsi kuntalaisille myös tuhansille päivittäin kunnan läpi kulkeville ohikulkijoille. Vuonna 2007 avattiin uusi liikekeskus, jossa on nykyisin kahvila-ravintola Juustoportti, lahjatavaraliike, kampaamo, tilitoimisto, Alko ja kirjasto. Kärsämäen keskustassa on kaksi ruokakauppaa, kaksi huoltoasemaa ja kaksi kylmäasemaa, pizzeria-ravintola, asiamiesposti, kukkakauppa, digipaino-mainostoimisto, leirintäalue, lentokenttä, pankki, rautakauppa, kirpputoreja, kioski ja kahvila–konditorio ja pub/baari. Kunnassa toimii kyläkauppa Ojalehdon kylässä.
Kunnassa toimii myös Finnsvala, joka valmistaa tekstiilituotteita ja on ainoana suomalaisena yhtiönä hyväksytty FIA:n kansainvälisen autourheiluliiton FIA 8856-2000 standardin mukaan.
Elinkeinorakenne Kunnan suurin työnantaja on Kärsämäen kunta. Eniten työllistävä sektori on kaupan, liikenteen ja palvelujen ala, josta 45 % kuntalaisista hankkii elantonsa. Teollisuuden osuus, joka on huimasti kasvanut viimeisten kymmenien vuosien aikana, on nykyisellään vajaat 30 % ja perinteinen maa- ja metsätalouskin työllistää runsaat 20 %. Työttömyys on seudun keskitasoa eli noin 10 %.
Palvelut ja koulutus Koulutus Kärsämäen kirkonkylällä on keskuskoulu nimeltään Frosteruksen koulu. Koulukeskus sisältää ala- ja yläasteen, lukion ja esikoulun. Keskuskoulun lisäksi kunnassa toimii myös yksi kyläkoulu Saviselässä. Haapaveden kansalaisopisto järjestää kursseja, kerhoja ja piirejä. Jokilaaksojen musiikkiopisto tarjoaa musiikin harrastajille opetusta.
Sosiaali- ja terveyspalvelut Kärsämäen terveyskeskukseen kuuluu laboratorio, hammashoitola, neuvola, fysikaalinen kuntoutus ja vuodeosasto. Terveyskeskuksessa on lääkäri ja hammaslääkäri. Kunnassa on oma vanhainkoti, päiväkoti, sekä toimintakeskus. Lisäksi on panostettu kotihoitoon. Kärsämäen kunta on ulkoistanut sosiaali- ja terveystoimensa seitsemäksi vuodeksi Attendolle.
Kirjastot ja sivistyspalvelut Kirkonkylällä on kirjasto, jolla on lainausasema Saviselän koululla. Kirjastossa järjestetään erilaisia näyttelyitä. Kunnassa on myös kotiseutumuseo ja nuorisotalo, molemmat urheilukentän vieressä, urheiluseura Katajan urheilutalo, joka toimii tanssipaikkana, sekä Saviselän monitoimitalo Saviselässä.
Kulttuuri pienoiskuva|Kärsämäen paanukirkko Kärsämäki on viime vuosina pyrkinyt profiloitumaan kulttuurikuntana. Sitä ovat edesauttaneet muun muassa projektit ja tapahtumat kuten Paanukirkko, Elämäntarinafestivaali, Musiikkia Paanukirkossa - Musiikkijuhla sekä joka kesäinen ARS Kärsämäki –nykytaidenäyttely. Käyntikohteita ovat myös Engelin kirkko, kuvataiteilija Juho Yli-Posson taidekoti Rito-Pirtti Ritomäellä sekä kuvataiteilija-muusikko Pekka Luukkosen Ateljeekoti Villa Havu. Kesäkuun alussa järjestettävät Kärsämäen Markkinat on jokavuotinen tapahtuma.
Ruokakulttuuri Kärsämäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla riisistä, rusinoista ja leipäjuustosta keitetty elsuupa, peruna-sianlihalaatikko läksloota ja rieska.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kärsämäellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Kärsämäen seurakunta
Lestadiolainen herätysliike saavutti Kärsämäen vuonna 1869 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 100 jäsentä, mikä oli noin 3,5 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Kärsämäki kuuluu vanhoillislestadiolaisen haaran yhtenäiseen kannatusalueeseen, jonka piirissä toimii Kärsämäen rauhanyhdistys.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kärsämäen alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.
Liikunta ja urheilu Kärsämäellä toimii urheiluseura Kärsämäen Kataja. Kuntaan oltiin avaamassa 2006 uusi urheilukenttä tartaanipinnoittein ja tekonurmin varustettuna, lisäksi urheilupuiston tarjontaa lisäävät hiekkakenttä, kaukalo, tenniskenttä, skeittipaikka ja välittömässä läheisyydessä sijaitseva keskuskoulun liikuntahalli. Kunnassa toimii uimahalli. Tenniskenttiä kunnassa on urheilupuiston lisäksi myös Suomelan leirintäalueella ja Rannankoululla (kyläyhdistyksen kenttä). Luistelukenttiä ja kaukaloita on talvisin urheilupuiston lisäksi Venetpalon, Rannankylän, Saviselän ja Miilurannan kouluilla. Hiihtolatuja kunnassa on Venetpalossa, missä sijaitsee myös hiihtomaja ja varsinaiset kilpaladut (5, 3 ja 1 km), Suomelassa (1,2 km valaistu ja 12 km pitkä Hatuperän lenkki), Ruhankankaalla (6 km) sekä kaikilta kouluilta.
Kuuluisia kärsämäkisiä
Berndt Leonard Frosterus, laajalti tunnettu Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra, kirjailija ja pitäjän johtomiehiä Kalevi Hemilä, poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja, kotoisin Venetpalosta Asta Hyvärinen, nykysäveltäjä ja muusikko, syntyisin Venetpalosta Jaakko Isola, kullankaivaja, erakko Erkki Järnfors, päätoimittaja ja pakinoitsija Eerikki Markku Koski, entinen kansanedustaja (kesk) ja eduskunnan varapuhemies, Sievin entinen kunnanjohtaja Helena Kuivaniemi, geenitutkijaKuivaniemi, S Helena. (2015). In T. Moy (Ed.), American Men & Women of Science: A Biographical Directory of Today’s Leaders in Physical, Biological and Related Sciences (33rd ed., Vol. 8, p. 4841). Gale. Artikkelin maksullinen verkkoversio, viitattu 28.4.2022. Aappo Luomajoki, 1800-luvun lopun suurhiihtäjä, ensimmäinen suomalainen hiihtokuningas Eero Nurmesniemi, kansanedustaja (ML) Matti Ristinen, näyttelijä Paula Vesala, laulaja, sanoittaja ja näyttelijä Anja Vähäaho, kirjailija, kriitikko ja kirjoittajakouluttaja
Katso myös Luettelo Kärsämäen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Kirjallisuutta
Rentola, Liisa (toim.): Joki virtaa : Rannankylän, Alarannan, Ylärannan, Luonuanojan, Ruhankankaan, Kokonperän, Luonuanperän ja Hallanperän kylälukemisto. Kärsämäen Rannan kyläyhdistys, 1997. .
Aiheesta muualla