Hämeenkoski (vuoteen 1995 Koski Hl.) on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Päijät-Hämeen maakunnassa. Hämeenkoskella asui vuoden 2015 lopussa ihmistä ja sen pinta-ala oli km², josta km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli asukasta/km². Hämeenkosken naapurikuntia olivat Asikkala, Hausjärvi, Hollola, Hämeenlinna ja Kärkölä.
Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016.
Historia Koski oli itsenäinen katolinen ja uskonpuhdistuksen jälkeen evankelis-luterilainen seurakunta vuosina 1410–1540, minkä jälkeen se liittyi kappeliseurakunnaksi Lammin seurakuntaan. Kosken ja Kärkölän alueet muodostivat alkuaan Tennilän hallintopitäjän. Kunnallishallinnon erotessa evankelis-luterilaisista seurakunnista vuonna 1865 perustettiin Kosken kunta ja Kosken seurakunta jäi Lammin seurakunnan kappeliseurakunnaksi. Kosken seurakunta itsenäistyi Lammin seurakunnasta myöhemmin, vuonna 1870. Taloudellisen tilanteen vuoksi Hämeenkosken seurakunta liittyi kappeliseurakunnaksi Hollolan seurakuntaan vuonna 2007. Kunnallisesti Hämeenkoski jatkoi itsenäisenä vielä yhdeksän vuotta, kunnes sekin liitettiin Hollolaan vuoden 2016 alusta.
Etolasta Koskeksi Hl ja edelleen Hämeenkoskeksi
Vielä 1700-luvulla Hämeenkoski tunnettiin Etolan pitäjänä. Sittemmin kunnan nimi oli Koski Hl; erisnimen perässä käytettiin Hämeen lääniä tarkoittavaa lyhennettä Hl erotukseksi entisessä Turun ja Porin läänissä olevasta Kosken Tl kunnasta. Nimi Hämeenkoski otettiin käyttöön kunnassa vuonna 1995. Se valittiin kuntalaisten kesken järjestetyn äänestyksen perusteella.
Koskella on sijainnut Kosken verkatehdas.
Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Taajamat Vuoden 2014 lopussa Hämeenkoskella oli 2 104 asukasta, joista 1 074 asui taajamissa, 1 005 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hämeenkosken taajama-aste oli 51,0 %. Kunnassa oli vain yksi taajama, Hämeenkoski.
Hämeenkosken kylät
Etola, Hankala, Huhti, Huljala, Hyrkkälä, Hyväneula, Ilola, Järvenpää, Kaunkorpi, Koski (Koskenkylä), Kurjala, Käikälä, Leiniälä, Meikkala, Miehola, Padonmaa (Palomaa), Porvola, Putula, Pätilä, Raijankorpi, Saapas, Tenhiälä, Toijala, Töykkylä.
Numero Maarekisterikylä Kylän osia 283-401 Etola 283-402 Hankala 283-403 Huhti 283-404 Huljala 283-405 Hyrkkälä 283-406 Raijankorpi 283-407 Ilola 283-408 Järvenpää 283-409 Kaunkorpi 283-410 Koski (Koskenkylä) 283-411 Kurjala 283-412 Käikälä 283-413 Leinelä 283-414 283-415 Miehola 283-416 283-417 Porvola Pihkasalmi 283-418 Putula 283-419 Pätilä 283-420 Saapaskylä 283-421 283-422 Toijala 283-423 Töykkylä
Tunnustettua kylätoimintaa
Hyrkkälän, Järvenpään ja Putulan muodostama Putulankulma valittiin vuonna 2003 Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.
Tunnettuja henkilöitä Tunnetuimpia Hämeenkoskella syntyneitä suomalaisia ovat presidentiksi myöhemmin tullut J. K. Paasikivi ja kenraalimajuriksi ylennetty Ruben Lagus. Paasikiven muistomerkki sijaitsee Hämeenkosken Huljalan kylässä.
Muita tunnettuja Markus Ahonen, kirjailija Paavo Heinonen, kauppaneuvos Tea Hiilloste, laulaja ja tv-persoona Tapio Ilomäki, elokuvasäveltäjä Huugo Jalkanen, runoilija, kriitikko, kääntäjä ja toimittaja Aura Jurva, kirjailija Antti Salmenlinna, sisustusarkkitehti, taiteilija Sirkka Selja, runoilija Jemina Sillanpää, näyttelijä, muusikko ja ohjaaja Väinö Kustaa Siltala, voimamies Aleksanteri (Aleksander) Tuloisela, Hollolan kihlakunnan talonpoikaissäädyn valtiomies 1863-1864
Tapahtumia Putulassa järjestetään vuosittain toukokuun lopussa ja syyskuun puolessa välissä kaksipäiväiset Kirjanpäivät yksityisen yhdistyksen pitämällä kirjastolla. Heinäkuun kolmella ensimmäisellä viikolla Hämeenkosken taideyhdistys järjestää lisäksi Putulan Taide- ja kulttuuriviikot kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, Kevarin galleriassa. Kesä-heinäkuussa järjestetään iltaisin maatilatoreja Tulimäen Riihessä. Perinteiset palokunnanjuhlat järjestetään heinäkuussa.
Hämeenkosken vaakuna Antti Salmenlinnan suunnittelemassa Hämeenkosken vaakunassa on punaisella pohjalla kaksi ylhäältä vasemmalta alas oikealle johtavaa samansuuntaista hopeasauvaa, joissa kummassakin on kaksi polvihirttä niiden sauman osoittaessa viistosti alaspäin. Polvihirret kuvaavat sitä, että Hämeen läänin Koskella, myöhemmällä Hämeenkoskella, on koskia. Hopeisten sauvojen keskellä on kolme hopeista kolmilehtistä apilaa kuvaamassa maataloutta.
Liikenne
Linja-autojen vakiovuoroja liikennöi Hämeenkosken keskustaajaman kautta Lahteen, Hämeenlinnaan, Lammille, Tampereelle ja Forssaan. Pikavuorot pysähtyvät Hämeenkosken tienhaarassa valtatie 12:n varrella.
Keskustaajaman lähin rautatieasema sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Kärkölän Järvelässä. Lahden rautatieasemalle on matkaa noin 30 kilometriä.
Lähimmät lentoasemat sijaitsevat noin 95 kilometrin päässä Vantaalla ja noin 105 kilometrin päässä Pirkkalassa.
Nähtävyyksiä
Ruben Laguksen muistomerkki Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 294, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, J. K. Paasikiven syntymäpaikan muistokivi
Hämeenkoski kirjallisuudessa Hämeenkoski ja Hyväneulan kylä ovat keskeisenä tapahtumapaikkana Isaksson-sarjan romaanissa Sieluttomat, jonka on kirjoittanut kirjailija Markus Ahonen.
Kulttuuri Murre Hämeenkosken alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Hämeenkosken murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.
Ruokakulttuuri Koski Hl:n pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla näkkileipä, koskelainen sahti sekä yrteillä maustettu piimäjuusto.
Katso myös Luettelo Hollolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet Kuntien asukasluvut kuukausittain Tietoja seurakunnista
Viitteet
Kirjallisuutta Teerijoki, Ilkka: Hämeenkosken historia 1945–2015. Hollolan kunta 2020.
Aiheesta muualla
Hämeenkosken kunnan kotisivut (arkistoitu) Tilastokeskus – Hämeenkosken avainluvut Pro Agria: Hämeenkoski-raportti 2013 (pdf)
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit