pienoiskuva|oikea|Himangan kirkko pienoiskuva|Entinen Himangan kunnanvirasto. Himanka (,https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Himango entinen nimi Rauma) on entinen Suomen kunta ja nykyään osa Kalajoen kaupunkia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Ennen vuoden 2010 alussa tapahtunutta kuntaliitosta Himangan kunta oli osa Keski-Pohjanmaan maakuntaa ja Länsi-Suomen lääniä. Kunnan väkiluku oli ihmistä, ja sen pinta-ala oli km2, josta km2 oli sisävesistöjä. Väestötiheys oli asukasta/km2. Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alussa ja tuli samalla osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa.
Himangan naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Kalajoki, Kannus ja Kokkola (vuoteen 2008 asti Lohtaja).
Nimen alkuperä Himanka on saanut nimensä joen alajuoksulla sijainneen talon mukaisesti. Paikkakunnasta on käytetty myös nimeä Rauma.Rikkinen & Sihvo 1986, s. 50 Kirkonkylän vanhin alue on nimeltään Raumankari, joka oli myös vanha markkinapaikka.
Historia Esihistoria ja asutuksen syntyminen Himangan seudulta on vähän historiallisia löytöjä, sillä alue oli pitkään meren alla. Muutamat hautaröykkiöt ovat peräisin pronssikaudelta, useimmat rautakaudelta. Keskiajalla Himangalle saapui Ylä-Satakunnasta erämiehiä, jotka jäivät seudulle pysyvästi asumaan, etenkin jokisuistoihin.
Ensimmäiset himankalaiset saivat elantonsa metsästyksestä, kalastuksesta ja maanviljelystä. Merikalastus oli niin tärkeää, että jopa käräjät pidettiin usein kiireisimpinä aikoina saaressa, ns. Käräjäluodossa. Talvisin harjoitettiin hylkeenpyyntiä jäällä.
1600-luvulla tervanpoltosta muodostui merkittävä tulonlähde talonpojille. Lestijoen suulla sijainneesta Rauman satamasta kehittyi tärkeä kauppapaikka, jossa Kokkolan porvarit ostivat sisämaasta jokea pitkin kuljetettua tervaa. Sataman kautta kuljetettiin myös sahatavaraa ja turkiksia ulkomaille. Satamassa veistettiin myös aluksia talollisille sekä rannikkokaupunkien porvareille. Ensimmäisen ison sahan Raumankoskeen perusti Anders Roos vuonna 1797.Rikkinen & Sihvo 1986, s. 51 Sahasta on edelleen jäljellä kookas punatiilinen piippu ja tulipesä. Paikkaa kutsutaan vieläkin Sahanmäeksi.
Himanka kuului aluksi Pietarsaaren suurpitäjään, mutta siirtyi keskiajan lopulla osaksi Lohtajan pitäjää. Vuonna 1794 himankalaiset rakensivat oman, yhä käytössä olevan, kirkon Lestijoen rannalle.
Kehittyminen kuntana (1846–2010) Himangasta tuli oma kappeliseurakuntansa vuonna 1846 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1898.
Kalajoen kaupungin osana (2010–) Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alussa ja tuli samalla osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa.
Maantiede Saaristo Himangan saaristoon kuuluvat muun muassa Iso- ja Pikku-Mansikka, Somero sekä Laitapauha. Rautilan kylällä on Kuninkaankivi muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas pysähtyi paikalla matkalla pohjoiseen.
Aluerakenne Kylät Ainali Hillilä Himankakylä Kekolahti Lahdensuu Pahkala Pernu Pöntiö Rautila Saarenpää Tomujoki Torvenkylä Kannuskylä
Talous ja elinkeinot Pääelinkeinot Himangan alueen pääelinkeinoja ovat maatalous, turkistuotanto, metalliteollisuus, mekaaninen puunjalostus sekä historiallisesti veneenrakennus. Suurin yksityinen työnantaja on Kensapuu Oy.
Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottaja-alueista..
Liikenne ja infrastruktuuri Välimatkoja Kalajoen hiekkasärkät 25 km Kannus 24 km Kokkola 38 km Kruunupyyn lentoasema 60 km Oulu 158 km Vaasa 160 km Rautio 33 km
Kulttuuri Himangan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lakslooja eli lohilaatikko ja ohrarieska.
Tapahtumat Sahanmäellä sijaitsee Sautinkarin leirintäalue, missä järjestettiin vuosittain kansainvälinen moottoripyöräilijöiden Kokko-Treffen -kokoontumisajo aina vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen tapahtuma siirrettiin Alaveteliin.
Kesäisin Himangan keskustassa järjestetään perinteikkäät Raumankarin markkinat, joissa vierailee vuosittain kävijöitä myös kaikista lähikunnista.
Vuodesta 2023 Himangalla on järjestetty myös Satamarock-musiikkifestivaali, joka on saanut merkittävää huomiota paikallisesti, mutta erityisesti myös valtakunnallisesti sosiaalisessa mediassa.
Uskonto Himanka kuuluu luterilaisten herätysliikkeiden perinteiseen kohtaamisalueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Himangan vuonna 1860-luvulla ja sai alueella merkittävän kannatuksen. Oma toimitalo perustettiin vuonna 1893 ja rauhanyhdistys vuonna 1894. Himangan kirkonkylästä muodostui lestadiolaisen yhtenäisen kannatusalueen eteläraja. Laajempi lestadiolaisherätys alkoi Himangalla vuonna 1925. Merkittävin tuon ajan lestadiolainen oli 1900-vuosikymmenen lopulla saarnajan toimen aloittanut Sakari Ainali. Pikkuesikoisten haaran erotessa vanhoillisesta suunnasta 1930-luvulla pääosa Himangan lestadiolaisista siirtyi uuteen haaraan. Nykyisin rauhansanalaisen haaran piirissä vuonna 1992 uudelleennimetty Himangan Rauhan Sana.
Liikunta ja urheilu Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat, Himangan Roima sekä Himangan Pallo.
Lähteet
Ahti Pöyhtäri ja Olavi Himanka: "Ratkaisun vuodet : Himanka 1917-1918, 1939-1940, 1941-1945; Risto Tuorila: Himanka; omakustanne: Pekka Tuorila, 2000; Ari-Veikko Anttiroiko: "Himangan sataman historia"; Himangan kunta 1984; Anni Kohtala, Maija Märsylä, Sakari Pöyhtäri: Himanka - kotiseutumme : lastuja ja sirpaleita, kuvia ja kipinöitä menneiltä ajoilta Himangalla; Himangan Kotiseutuyhdistys 1979; Teuvo Tuorila Himankalaiset opintiellä 1876-2001 : koululaitoksen historia; Himangan kunta 2001; Ahti Pöyhtäri: Himangan rauhanyhdistyksen historiaa 100-vuotiselta taipaleelta; Himangan rauhan sana, 1994; Pekka Tuorila: Kotiseudun Kaikuja, omakustanne: Pekka Tuorila, 2004;
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Himangan kunnan kotisivut Keskipohjalaisia museoita ja kulttuuriperintöä: Himanka Laitapauha Keskipohjalaiset kylät Ainali Himankakylä Pöntiö Tomujoki Torvenkylä Lestijoki-lehti Keskipohjanmaa-lehti Himangan Roima Himangan Urheilijat Himangan Pallo, HiPa Himanka DC Sautinkari Kokko-treffen Kaarlo Levón : Kansanmuistoja Himangalta, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 29.3.1931, nro 13, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit