Heinävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa (ennen 1. tammikuuta 2021 osa Etelä-Savon maakuntaa). Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on  km², josta  km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km².

pienoiskuva|Heinäveden kartta. Heinävedellä sijaitsevat muun muassa Pohjoismaiden ainoat ortodoksiset luostarit Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari, kalastuskohteet Karvionkoski ja Kermankoski, kaakeliuuneja valmistava Tulikivi sekä kansallismaisemaksi luettu Heinäveden vesireitti, johon sisältyy kuusi sulkukanavaa.

Heinäveden keskus on sen kirkonkylä, jossa sijaitsee Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko. Suurimmat järvet ovat Kermajärvi ja Juojärvi, jotka ovat huomattavan puhdas- ja kirkasvetisiä.

Nimistöstä Nimensä kunta on saanut nykyisen Heinäveden kunnan rajalla sijaitsevalta Heinävedenselältä, jota kautta Rantasalmen emäpitäjäläiset liikkuivat Heinäveden reittiä pohjoiseen Kermajärven suuntaan. Järvi antoi nimensä koko pitäjälle sekä reitille. Kermajärven nimi puolestaan on vanhempaa perua. Alueella vielä aikaisemmin liikkuneiden lappalaisten kielen sanasta juontuva nimi tarkoittaa nuorta peuranvasaa. Kerma-nimi on myös muun muassa samannimisillä kylällä ja koskella. Lappalaisten perua ovat mahdollisesti myös Pilppa, Petruma, Pölläkkä sekä Kolovesi. Hieman myöhemmältä ajalta lienevät Varistaipale ja Juojärvi.

Historia

1744 – Heinävedestä tulee Rantasalmen rukoushuonekunta. 1740-luvun puolivälin jälkeen ensimmäinen kappeli rakennetaan. 1840 – toinen kirkko rakennetaan. 1852 – Heinävedestä tulee itsenäinen seurakunta. 1869 – Heinävedestä tulee kunta. 1887 – toinen kirkko palaa. 1890–1891 – nykyinen, kolmas kirkko rakennetaan, vihitään käyttöön 1892. 1895–1916 – Heinäveden reitti kanavoidaan. 1905–1921 – Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunta liikennöi Heinäveden reittiä. 1921–1968 – Heinäveden Höyrylaiva liikennöi Heinäveden reittiä. 1940 – Valamon luostari ja sen munkit muuttavat Papinniemeen. 1945 – Kivennavalta vuonna 1939 pakoon lähtenyt Lintulan luostari muuttaa Valamon lähelle Palokkiin. 1959 – yhä selvittämätön Tulilahden kaksoismurha. 1976 – Kermansavi aloittaa toimintansa Heinäveden Raaminmäessä. 2021 – Heinävesi siirtyi Pohjois-Karjalan maakuntaan Etelä-Savon maakunnasta.

Merkkejä varhaisimmasta, kivikautisesta asutuksesta Heinävedellä voi nähdä kalliomaalauksista. Heinävedeltä on myös löydetty karhunpään muotoinen vasarakirves, josta on tullut tunnettu. Heinäveden emäpitäjä on Rantasalmi, jonka erämaihin Heinävesi kuului pitkään, kunnes tuli Rantasalmen rukoushuonekunnaksi 1744. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1748. Itsenäinen kunta Heinävedestä tuli 1869. Kuntaan liitettiin alueita Leppävirrasta ja Säämingistä jo 1852, kun Heinävedestä muodostettiin oma seurakunta. Vuonna 1917 kunnasta liitettiin Leivolan ja Pirttimäen kylät aiemmin perustettuun Savonrannan kuntaan.

Maantiede

Heinävesi sijaitsee Pohjois-Karjalan länsirajalla. Kunnan halkoo kahtia Heinäveden reitti, joka käsittää Kermajärven ja muita pienempiä järviä kuten Varisveden ja Ruokoveden. Kunnan läntiselle puoliskolle jäävät osat kuuluvat Soisalon saareen, joka on Suomen suurin saari. Runsas viidesosa kunnan pinta-alasta on veden peitossa. Kunnan sydämessä sijaitseva Kermajärvi kuuluu Natura-alueeseen. Sen rannat ovat hyvin kallioiset. Järven luoteispuoli on saaristoista ja eteläpuolella on laaja selkävesialue Kermanselkä.

Kun merialueita ei oteta huomioon, Heinävesi on pinta-alaltaan Suomen . suurin kunta.

Heinäveden maa-alasta on metsää 84 prosenttia. Heinäveden metsissä kuusen osuus on noin puolet, mikä on enemmän kuin Etelä-Savossa yleisesti. Mäntymetsää on kolmasosa ja loput lehtipuumetsää. Maaperältään kivisessä moreenimaassa viihtyvät mustikkatyypin ja käenkaali-mustikkatyypin tuoreet kangasmetsät, joiden osuus on yhdeksän kymmenestä. Puolukkatyypin metsiä on kymmenesosa ja kanervatyypin sadasosa. Soiden osuus on vain 10 prosenttia, sillä seutu on liian mäkistä isojen soiden kehittymisen kannalta. Suurin suo on Varissuo, pinta-alaltaan 4 km².

Heinäveden alueen kallioperustana on noin 1,8 miljardia vuotta sitten sen yli kulkenut valtava Karjalainen poimuvuoristo. Satoja miljoonia vuosia kestäneen kulutuksen johdosta vuoristo kuitenkin kului ja jätti jälkeensä vain juuriosansa. Kallioperä koostuu suurimmilta osin kiilleliuskeesta ja kiillegneissistä. Kermajärven ja Petrumajärven rannoilla sekä eteläisellä Heinävedellä kallioperä on graniittia. Kiilleliuskeet ja -gneissit ovat liuskesuunnaltaan koilliseen Kermajärven länsipuolella ja lähinnä luoteissuuntaisia järven itäpuolella. Näiden kahden lajin lisäksi esiintyy vähemmissä määrin asbesti- ja serpentiinikiveä.

Korkokuvaltaan Heinäveden luonto on varsin vaihteleva korkeuserojen ollessa suuria. Kermajärvi lainehtii 80 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen rannat ovat jyrkät ja kalliot nousevat jyrkästi järven pinnasta monesti kymmeniä metrejä. Korkeita kallioita on yhtä lailla muillakin järvillä kuten Kolovedellä. Korkeita mäkiä on paljon, esimerkkinä Juojärven saaressa Luutsalossa kohoava Tornimäki (noin 70 metriä järven pinnasta) sekä Kermajärven rantojen Kirkonmäki, Tynnörimäki ja Pääskyvuori yli 90 metrin korkeuseroillaan. Korkein kohta Heinävedellä on Pekkolanmäki Ruokoveden koillispuolella (200 metriä mpy). Muut 190 metriä ylittävät mäet löytyvät kunnan kaakkoisosista. 180 metriä ylittäviä mäkiä on parisenkymmentä. Alin kohta on Kermajärven pohjassa, 56 metriä sen pinnan alla.

Jääkauden jälkiä Viimeisemmän jääkauden jäljiltä kallioperän päällä oleva maapeite on Heinävedellä yleensä paikoin ohut ja koostuu se lähinnä moreenista. Kallioperän päällä ollut irtonainen maa-aines lähti liikkeelle mannerjään mukana. Mannerjää kulutti järville luode-kaakkosuuntaisia koloja. Kulutuksesta aiheutuneista naarmuista on voitu päätellä jään kulkusuunta. Mannerjää muovasi pitkulaisiksi myös mäkiä. Harjumuodostumia Heinävedellä ei sen sijaan juurikaan ole. Lounaisrajalla kulkee kunnan ainut katkonainen harjujakso.

Heinäveden alue alkoi paljastua mannerjäätikön alta noin 10 000 vuotta sitten. Heinäveden alueella jään vetäytyminen kesti noin 300 vuotta. Jäätikön reunalla oli Yoldiameri, jolloin veden pinta oli 120–130 metriä nykyistä korkeammalla. Heinäveden alueella vain korkeimmat mäet Heinäveden olivat merenpinnan yläpuolella. Haukivesi, Kermajärvi ja Juojärvi erottuivat omiksi järvialtaikseen noin 9 000–8 000 vuotta sitten, jonka jälkeen Saimaa alkoi laskea Ancylusjärveen samaa lasku-uomaa kuin Päijänne. Maan kohottua järvet alkoivat saada vähitellen luode-kaakko -suuntaisia muotojaan. Noin 2 500 vuotta sitten syntyi Palokkiin, Karvioon ja Kermaan maa-alueet, jotka erottivat järvet toisistaan niin, että ne saivat nykyiset muotonsa.

Naapurikunnat Heinäveden naapurikuntia ovat Enonkoski (Etelä-Savon maakunta), Savonlinna (Etelä-Savo), Varkaus (Pohjois-Savo), Leppävirta (Pohjois-Savo), Tuusniemi (Pohjois-Savo), Outokumpu (Pohjois-Karjala) ja Liperi (Pohjois-Karjala).

Lähellä Heinäveden kunnan eteläkärkeä sijaitsee kolmen maakunnan (Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan) yhteinen rajapiste.

Aluerakenne Taajamat Vuoden 2017 lopussa Heinävedellä oli 3 455 asukasta, joista 1 476 asui taajamassa, 1 944 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Heinäveden taajama-aste on 43,2 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Heinäveden kirkonkylä.

Väestö

+Heinäveden väestönkehitysVuosiVäestö19238 90919448 645194810 14919619 58219705 78519825 71919964 94019994 84020014 52920024 51420034 45120044 48220054 44620103 91220153 57420203 25120252 987

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hallinto ja politiikka pienoiskuva|Heinäveden kunnanvirasto Heinäveden kunnanjohtaja on ollut 1. toukokuuta 2017 alkaen Maarika Kasonen.

Kunnanvaltuusto Heinäveden kunnanvaltuustossa on kaudella 2025–2029 17 valtuutettua. Keskustan edustajia on seitsemän, SDP:n edustajia neljä, Kokoomuksen edustajia neljä, Perussuomalaisten edustajia yksi ja Heinäveden Sitoutumattomat yhteislistan edustajia yksi. Valtuuston puheenjohtaja on Ilkka Paatero (Kok.), ensimmäinen varapuheenjohtaja Teuvo Kolari (Kesk.) ja toinen varapuheenjohtaja Satu Tuovinen (SDP).

Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä. Kokouksissa myös kunnanvaltuuston puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Kunnanhallituksen tehtäviin kuuluu kunnan toiminnan ja hallinnon johtaminen ja kehittäminen.

Talous ja elinkeinot Heinäveden talous on kokonaisuutena tasapainossa, vaikka viime vuosien talousarviot ovat olleet lievästi alijäämäisiä. Tulot muodostuvat pääosin verotuloista, valtionosuuksista ja osinkotuloista. Heinäveden kunta on merkittävä metsäomistaja. Investoinnit painottuvat infrastruktuurin parantamiseen, ja taloutta kehitetään pitkäjänteisesti yhteistyön, digitalisaation ja uusien toimintatapojen avulla.

Heinävedellä on useita teollisuusyrityksiä. Tunnetuin ja näkyvin yrityksistä on Berner Oy, jolla on laajaa teknokemian tuotantoa. Orkla Care Oy:lla on pakkaamotoimintaa. Tulikivi Oy:n tuotanto keskittyy takkatuotantoon. Leväniemen toimintakeskus harjoittaa asumis- ja kuntoutustoimintaa.

Kunnassa on tarjolla teollisuustontti- ja muuta tonttimaata uutta asuin- ja teollisuusrakentamista varten.

Väkiluvulla mitattuna Heinävesi on Suomen . suurin kunta.

Matkailu Yöpymisiä Heinävedellä (2010) oli yhteensä 40 380. Loma-asuntoja Heinävedellä on (2023) noin 1800 kappaletta.

Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|Heinäveden tärkeimmät tiet. Suomen tärkeimpiin kuuluva poikittaisliikenneväylä valtatie 23 kulkee pohjoisen Heinäveden kautta. Kunnan halki kulkee lähes keskeltä itä–länsi-linjainen seututie 476. Se kulkee valtatie 23:lta Liperiin ja edelleen Joensuuhun päin. Muita merkittäviä teitä Heinävedellä ovat Karviosta Tuusniemelle kulkeva seututie 542, lähes Heinäveden itärajalla valtatieltä 23 seututielle 476 kulkeva seututie 477, Vihtarista Kerimäelle kulkeva seututie 474 sekä Sapusta Savonlinnaan kulkeva seututie 471. Lisäksi Heinävedellä on monia yhdysteitä sekä numeroimattomia pieniä teitä. Lähimmälle lentokentälle, Varkauden lentoasemalle Joroisiin, kertyy matkaa noin 75 kilometriä. Lähimpään kaupunkiin, Varkauteen, on matkaa noin 45 kilometriä.

Heinäveden rautatieasema sijaitsee 43 kilometriä Varkaudesta itään rataosuudella Pieksämäki–Joensuu. Vihtarin asema sijaitsee noin kaksi kilometriä koilliseen Vihtarin kylän keskuksesta ja 20 kilometriä Heinäveden asemalta. Molemmat asemat ovat nykyään miehittämättömiä, liikenteenohjaustoimintoja hoidetaan kaukokäytöllä. Kaikki rataosuudella kulkevat junat pysähtyvät asemilla. Etäisyyksiä Heinävedeltä maanteitse

Helsinkiin

Varkauteen

Kuopioon374 kilometriä

 46 kilometriä

 95 kilometriäJoensuuhun

Savonlinnaan

Mikkeliin 80 kilometriä

 85 kilometriä

134 kilometriäJyväskylään

Lahteen

Ouluun170 kilometriä

260 kilometriä

384 kilometriä

Heinäveden reitti pienoiskuva|Edelleen Heinäveden reitti on veneilijöiden suosiossa kesäisin. Kuvassa Kerman kanava ja sen yli kulkeva kääntösilta.

Kunnan halki virtaava Heinäveden reitti on valittu kansallismaisemaksi. Se kuuluu Vuoksen vesistöön. Heinäveden reitille ovat tyypillisiä kapeat, mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja vanhat kanavat. Vuonna 1926 otettiin käyttöön mainoslause ”Kappale kauneinta Suomea”.