thumb|Pienoismalli Tylypahkasta Tylypahkan noitien ja velhojen koulu () on kuvitteellinen taikuuden sisäoppilaitos, joka on keskeinen tapahtumapaikka J. K. Rowlingin luomassa Harry Potter -fantasiakirjasarjassa. Tylypahka on tarkoitettu 11—17-vuotiaille Isossa-Britanniassa ja Irlannissa asuville noidille ja velhoille. Noin tuhat vuotta vanha koulu toimii suuressa linnassa jossakin päin Skotlantia.

Tylypahkan motto on ”Draco dormiens nunquam titillandus”, joka on latinaa ja tarkoittaa ”Älä kutita nukkuvaa lohikäärmettä”. Rowling on kertonut halunneensa Tylypahkan moton olevan sisällöltään hyvä, käytännöllinen ohjenuora.

Harry Potter -kirjasarjan kuusi ensimmäistä kirjaa sijoittuvat pääosin kouluun ja kukin osa kattaa suunnilleen yhden kouluvuoden tapahtumat. Harry Potter ja kuoleman varjelukset -kirjassa suurin osa tapahtumista sijoittuu Tylypahkan ulkopuolelle Harry Potterin, Ron Weasleyn ja Hermione Grangerin päätettyä jättää viimeinen kouluvuotensa suorittamatta. Kirjan viimeinen taistelu käydään kuitenkin Tylypahkassa.

Kirjasarjan mukaan muita Euroopan suuria noitakouluja ovat ainakin Beauxbatons ja Durmstrang.

Koulun sijainti

J. K. Rowling sanoo, että hän kuvitteli Tylypahkan kokonaisuudessaan tällaiseksi: valtava, laaja, melko pelottavan näköinen linna, jossa on sekamelska torneja. Kuten Weasleyn talo, se ei ole rakennus, jonka jästit voisivat rakentaa, koska se on tuettu taioilla.

Tylypahkaan pääsee Tylypahkan pikajunalla, joka lähtee Lontoon King’s Crossin rautatieaseman laiturilta 9 ¾, joka vuosi 1. syyskuuta tasan kello 11. Ilmiintyminen ei ole Tylypahkan koulun alueella mahdollista, vaikka aikuiset velhot ja noidat saapuvatkin Tylypahkaan myös muilla keinoilla kuin junalla. Koululla on vahvat taikasuojaukset ympärillään, jotta jästit, eli ei-taikovat ihmiset, pysyisivät poissa: jästit näkevät koulun paikalla vain vanhan ja homeisen linnanraunion, jossa on vaarasta varoittava kyltti.

Linnalla on laajat tilukset, joihin kuuluu nurmikenttiä, kukkaistutuksia ja viljelyksiä, järvi (jota kutsutaan neljännessä elokuvassa Mustajärveksi), laaja sankka metsä (jota kutsutaan Kielletyksi metsäksi), lukuisia kasvihuoneita ja muita ulkorakennuksia sekä täysikokoinen huispauskenttä. Linnassa on myös pöllölä, joka toimii kaikkien koulun oppilaiden pöllöjen eli viestinviejien kotina.

Joillakin koulun huoneilla on tapana ”liikuskella”, kuten myös koulun pääportaikoilla. Noidat ja velhot eivät pysty ilmiintymään eivätkä kaikkoontumaan Tylypahkan mailla, paitsi silloin, kun rehtori poistaa lumouksen väliaikaisesti, joko osalta koulun alueista tai koko koululta. Tietokoneita, televisioita, puhelimia ja muita sähkölaitteita Tylypahkassa ei ole. Kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari Hermione kertoo linnassa ja sen ympärillä olevan liikaa taikaa, jotta ”koneet, joita jästit käyttävät” pystyisivät toimimaan. Radiot ovat kuitenkin poikkeus. Rowling selittää tämän sanomalla radioiden toimivan taialla eikä sähköllä.

Tylypahka on sisäoppilaitos, jossa koulua käyvät 11—17-vuotiaat oppilaat. Opetus Tylypahkassa on vaihtoehtoista: joitain oppilaita opetetaan kotonaan, kuten seitsemännessä kirjassa mainitaan. Rowling on sanonut, että Tylypahkassa on noin tuhat oppilasta. Myöhemmin hän kertoi heitä olevan noin 600, mikä on sopivampi luku ottaen huomioon Harryn luokkalaisten pienen määrän. Rowling selitti lisäksi, että Harryn vuosiluokalla olevien pieni määrä johtuu siitä, ettei hän ole luonut kuin 40 Harryn ikäistä hahmoa.

Rehtori, jota vararehtori avustaa, on koulun johtaja, ja hän on vastuussa koulun asioista kahdelletoista johtokunnan jäsenelle.

On epäselvää, miten Tylypahka rahoitetaan; on viitattu siihen, että perheet maksaisivat koulusta vain osittain silloin, kun perheillä ei ole varaa täyteen maksuun. Kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi Tom Valedro sanoo, ettei hänellä ole varaa Tylypahkaan, johon Albus Dumbledore vastaa, että Tylypahkassa on rahasto niitä varten, jotka tarvitsevat apua kirjojen ja kaapujen ostamiseen, sillä oppilaiden täytyy ostaa omat oppikirjansa, kaapunsa ja muut tarvikkeet. Taikaministeriön tekemä koulun haltuunotto kirjassa Harry Potter ja Feeniksin kilta viittaa siihen, että valtio rahoittaa koulua.

Rowling on sanonut Tylypahkan olevan moniuskontoinen koulu.

Tylypahkaan sisäänpääsy Tylypahkaan sisäänpääsy on valikoivaa: lapset, jotka pystyvät taikomaan, saavat opiskelupaikan automaattisesti; surkit eivät pääse koulun oppilaiksi, mutta he voivat toimia siellä muissa tehtävissä, kuten vahtimestari Argus Voro.

Tylypahkan taikasulkakynä saa selville taikamaailmaan syntyneiden lasten nimet ja kirjoittaa ne valtavaan pergamenttikirjaan. Kouluun ei ole pääsykoetta, koska lapsi joko on velho tai noita tai sitten ei. Joka vuosi opettaja katsoo kirjan läpi ja lähettää kirjeet niille lapsille, jotka ovat täyttäneet tai täyttävät sinä vuonna 11 vuotta viimeistään syyskuun 1. päivä. Suostumus ottaa koulupaikka vastaan pitää postittaa takaisin Tylypahkaan 31. heinäkuuta mennessä.

Hyväksymiskirjeen mukana ensiluokkalaisille lähetetään lista tarvittavista välineistä, joita ovat muun muassa taikasauva, normaali 2 koon tinakattila, messinkinen punnussarja, lasi- tai kristallikoeputkisarja, taikajuomien perustarvikkeet (liemitunteja varten) ja messinkinen kaukoputki (tähtitieteen tunteja varten). Jokainen oppilas saa tuoda kouluun kissan, sammakon tai pöllön. Ron Weasleyn rotta Kutka on Tylypahkassa erityisluvalla.

Uuden oppilaan oletetaan ostavan kaiken tarvittavan materiaalin tavallisesti Viistokujalta, joka on Vuotava noidankattila -nimisen pubin taakse piilotettu katu lähellä Charing Cross Roadia Lontoossa. Oppilaat, joilla ei ole varaa tarvikkeisiin, saavat rahallista avustusta koululta, kuten nuori Tom Valedro.

Jästisyntyisille velhoille ja noidille, jotka eivät välttämättä tiedä voimistaan tai velhomaailmasta, kirjeet toimittavat henkilökohtaisesti Tylypahkan henkilökunnan jäsenet, jotka kertovat vanhemmille tai huoltajille velhoyhteisöstä ja saavat heidät vakuuttuneiksi tästä hyvästä uutisesta. He myös avustavat perhettä pääsemään tarvikeostoksille Viistokujalle.

Tylypahkan koulupuku koostuu tavallisesta mustasta työkaavusta, valkoisesta kauluspaidasta ja tavallisesta mustasta suippohatusta, parista suojakäsineitä sekä mustasta talviviitasta hopeasoljilla Pojilla on mustat housut ja tytöillä mustat hameet. Jokainen vaatekappale on nimikoitava. Ensiluokkalaiset eivät saa tuoda omaa varsiluutaa, vaikka Harrysta tuleekin sääntöön poikkeus erinomaisten huispauskykyjensä ansiosta – tosin hän saa luudan lahjaksi.

Lukuvuosien välissä on noin kahden kuukauden kesäloma, ja joka lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen. Joulun aikaan on lyhyempi loma.

Tylypahkaan saapuminen thumb|200px|Maisema Lontoo–Tylyaho välillä. Tylypahkaan saavutaan Tylypahkan pikajunalla 1. syyskuuta. Oppilaat nousevat junaan laiturilta 9 ¾, joka sijaitsee Lontoossa King's Crossin rautatieasemalla, laitureiden 9 ja 10 välissä. Juna lähtee tasan kello yksitoista ja saapuu Tylyahon asemalle, lähelle Tylypahkaa, pimeän tulon jälkeen.

Perillä ensiluokkalaiset menevät avainten ja tilusten vartijan – tai jonkun muun opettajan – kanssa pieniin veneisiin, jotka purjehtivat taian avulla järven poikki lähelle Tylypahkan sisäänkäyntiä. Vanhemmat oppilaat matkustavat linnaan thestralien vetämillä vaunuilla. Kun ensiluokkalaiset ovat saapuneet linnaan, he odottavat pienessä huoneessa eteishallin lähettyvillä siihen saakka, että vanhemmat oppilaat ovat päässeet paikoilleen, ja astuvat lopulta Suureen saliin Lajitteluhatun lajiteltaviksi. Kuten Minerva McGarmiwa sanoi kirjassa Harry Potter ja viisasten kivi:

”Lajittelu on erittäin merkityksellinen seremonia, koska koko sen ajan minkä te opiskelette täällä Tylypahkassa, teidän tupanne tulee olemaan ikään kuin perheenne. Te käytte tunneilla oman tupanne kanssa, nukutte oman tupanne makuusaleissa ja vietätte vapaa-aikanne oman tupanne oleskeluhuoneessa.”

Lajitteluhatun laulettua laulunsa kukin oppilas istuu vuorollaan tuolille toisten koululaisten eteen. Hattu asetetaan oppilaan päähän, jossa se tarkastelee hänen ajatuksiaan ja lajittelee hänet yhteen neljästä tuvasta kykyjen, persoonallisuuden ja mieltymyksien mukaan. Lajitteluseremonian jälkeen oppilaat ja opettajat nauttivat illallisen, jonka Tylypahkan kotitontut ovat valmistaneet. Jos Dumbledore on tavallista iloisemmalla tuulella, hän virittää oppilaat laulamaan koulun laulun.

pienoiskuva|Elokuvien Tylypahkan pikajunan veturi varikolla. Tylypahkan pikajuna () on taikajuna, joka kuljettaa Tylypahkan oppilaita Lontoon ja Tylyahon välillä. Juna lähtee King’s Crossin rautatieasemalta laiturilta 9 ¾ ja kulkee pysähtymättä Tylyahon rautatieasemalle. Valvojaoppilaat matkaavat eri vaunuissa, lähellä veturinkuljettajaa.

Junan kuljettaja mainittiin lyhyesti ensimmäisessä kirjassa, jossa Hermione kysyi kuljettajalta, milloin he saapuvat Tylypahkaan, mihin kuljettaja vastasi, että he ovat pian perillä. Kolmannessa kirjassa Hermione ja Lupin keskustelivat kuljettajan kanssa junan jouduttua pysähtymään ankeuttajien etsiessä Sirius Mustaa. Junassa ovat myös konduktööri, joka vastaanottaa junaan tulevat oppilaat sekä kärry-noita, joka myy makeisia ja herkkuja matkustajille. Junan vaunuosastot on ilmeisesti nimetty kirjaimilla, sillä kuudennessa kirjassa ”Kuhnukerho” tapaa vaunuosastossa C.

Ensimmäisessä kirjassa Harry tapaa kaksi parasta ystäväänsä, Ronin ja Hermionen, ensimmäisellä matkallaan Tylypahkan pikajunalla. Kirjoissa hän on ollut junassa kymmenen kertaa: kahdesti ensimmäisessä, kolmannessa, neljännessä ja viidennessä kirjassa sekä kerran toisessa kirjassa (jossa hän ja Ron saapuvat kouluun lentävällä autolla) ja kuudennessa kirjassa (joka loppuu ennen kuin Harry lähtee Tylypahkasta).

Höyryveturi, jota käytettiin elokuvissa, on nimeltään GWR 4900 Class 5972 Olton Hall, mutta se ei ollut ensimmäinen veturi, joka naamioitiin Tylypahkan pikajunaksi. Mukaillakseen kirjoja Southern Railwayn veturi Taw Valley maalattiin uudelleen ja nimettiin väliaikaisesti, mutta ohjaaja Chris Columbus torjui sen, koska se näytti "liian modernilta”.

Tuvat thumb|right|200px|Eräs tulkinta Tylypahkan vaakunasta. Tylypahka on jaettu neljään tupaan, joista jokainen kantaa perustajansa nimeä: Godrick Rohkelikko, Salazar Luihuinen, Rowena Korpinkynsi ja Helga Puuskupuh. Tuvat kilpailevat koko kouluvuoden ajan ansaitsemalla pisteitä oppilaittensa hyvistä teoista ja menettämällä pisteitä oppilaitten huonosta käytöksestä, ja lopulta se tupa, joka on saanut pisteitä eniten, voittaa tupamestaruuden.

Kolmessa ensimmäisessä kirjassa Luihuinen voitti seitsemän tupamestaruutta peräkkäin, minkä jälkeen Rohkelikko voitti kolme peräkkäistä tupamestaruutta. Jokaisella tuvalla on myös oma huispausjoukkueensa, jotka kilpailevat huispausmestaruudesta. Nämä kaksi kilpailua luovat kilpailuhenkeä tupien välille.

Tylypahkan tuvat ovat yhteisöjä, joissa oppilaat elävät ja opiskelevat, jokainen on yhden Tylypahkan henkilökuntaan kuuluvan valvonnassa. Tuvanjohtajat, joiksi heitä kutsutaan, ovat vastuussa muun muassa tärkeän tiedon jakamisesta oppilaille, heidän rankaisemisestaan ja tuvassa sattuvien hätätilanteiden koordinoimisesta. Joka vuosi vuosiluokat jakavat saman makuusalin ja oppitunnit. Makuusali ja oleskeluhuone ovat tupa-aluetta, joten siellä oleskelevien täytyy kuulua kyseiseen tupaan.

Tylypahkan alkuaikoina neljä perustajaa valitsivat itse oppilaat omiin tupiinsa. Kun perustajat pohtivat sitä, kuinka oppilaat valittaisiin heidän kuolemansa jälkeen, Godric Rohkelikko otti hattunsa ja he kaikki lisäsivät siihen tietoa, jolloin Lajitteluhattu valitsisi oppilaat arvioiden heidän kykyjään ja asettaen heidät sopivimpaan tupaan. Oppilaan omat toiveet voivat vaikuttaa päätökseen: selvin esimerkki on, kun Hattu kertoo Harrylle tämän sopivan hyvin Luihuiseen, mutta laittaakin Harryn Rohkelikkoon Harryn pyydettyä, ettei hän joutuisi Luihuiseen.

Rohkelikko

30px