thumb|Tukholman kaupunginkirjasto. Kirjasto on yleiseen käyttöön tarkoitettu tila, kokoelma kirjoja, lehtiä ja lainattavia tavaroita sekä palveluja. Kirjojen lisäksi kirjastossa voidaan säilyttää esimerkiksi käsikirjoituksia, karttoja, äänitteitä ja kausijulkaisuja.
Nykyään kirjastojen kokoelmat muodostuvat sekä painetuista aineistoista että verkossa käytettävistä palveluista, sillä kirjastot voivat hankkia käyttöoikeuksia ja lisenssejä erilaisiin aineistoihin tai tietokantoihin asiakkaittensa käyttöön. Kirjastot voivat myös avustaa asiakkaita tiedonhankinnassa tai järjestää vapaasti saatavilla olevaa aineistoa helposti käytettäväksi. Kirjastot pyrkivät takaamaan tasa-arvoisen pääsyn tietoon ja edistävät informaatiolukutaitoa arjessa tai työelämässä.
Kirjastot ovat osa muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden kenttää, joihin kuuluvat myös arkistot, museot ja galleriat.
Historia
Ensimmäiset kirjastot koostuivat sumerilaisista teksteistä, jotka oli tallennettu savitauluille ja sisälsivät useimmiten sopimustekstejä, hallinnollisia asiakirjoja, oikeuden päätöksiä tai rakentamiseen liittyviä asiakirjoja.http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkaisuluettelo/d-verkko-oppaat/arkistot-yhteiskunnan-toimiva-muisti/arkistot-ennen-ranskan-suurta-vallankumousta
Aleksandrian kirjasto on perustettu vuoden 300 eaa. tienoilla. Kirjastossa oli arvioiden mukaan 700 000–900 000 kirjakääröä. Kirjasto tuhoutui legendan mukaan tulipalossa, mutta tarkkaa tuhoutumisvuotta ei tunneta.http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_upein_kirjasto
Vanhin yliopistokirjasto thumb|Vuonna 1373 valmistunut Merton Collegen kirjasto Yhdistyneen kuningaskunnan Oxfordissa on eräs maailman vanhimpia edelleen toiminnassa olevia akateemisia kirjastoja.
Maailman vanhin yliopistokirjasto on Al-Qarawiyyin kirjasto Marokon toiseksi suurimmassa kaupungissa Fèsissä. Se perustettiin vuonna 1157 Marinidien dynastian aikaan. Kirjasto on osa maailman vanhinta vuodesta 859 toiminutta Al-Karaouinen yliopistoa. Kirjastoa on kunnostettu koko sen olemassaolon ajan. Kanadalais-marokkolaisen arkkitehdin Aziza Chaounin suunnittelema kirjaston uusin kunnostustyö valmistui kesällä 2016. Työ kesti neljä vuotta. Ennen kunnostusta kirjasto oli vain yliopistoväen käytössä.Maailman vanhin kirjasto avautui yleisölle Marokossa. Helsingin Sanomat 29.6.2016.
Keskiaikaiset kirjastot sijaitsivat luostarien tai yliopistojen yhteydessä, ja niissä kopioitiin käsikirjoituksia ja säilytettiin paperille painettuja niteitä.
Vanhin yleisökirjasto Sanotaan, että maailman vanhimman yleisen kirjaston perusti valistusajattelija Benjamin FranklinNew Library Technologies Dispense With Librarians. The Wall Street Journal, October 25, 2010. vuonna 1731. Se toimii yhä Philadelphian kirjastokomppanian nimellä. Toisen määritelmän mukaan kyseessä oli ensimmäinen onnistunut lainauskirjasto.Overview , The Library Company of Philadelphia (luettu 30.8.2012). Toisaalta sittemmin kadonneita julkisia kirjastoja oli ollut ainakin Englannissa jo aiemmin.
Franklinin perustama kirjasto oli aluksi perustaja-käyttäjiensä rahoittama osuuskuntakirjasto. 1850-luvulle asti se oli Yhdysvaltojen suurin julkinen kirjasto. Ensimmäinen verorahoitteinen kirjasto perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1833.
Suomen vanhimmat kirjastot Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto oli vuonna 1794 Vaasan Luku-seuran kirjasto, joka lainasi kaikille kaupunkilaisille eikä vain osakkailleen. Jo 1600-luvulta alkaen lukuseurat yleistyivät eri puolilla Suomea ja isoimmissa kaupungeissa oli maksullisia lainakirjastoja.Haasio, Ari – Vakkari, Pertti: Kirjastolaitos Suomessa. , Internetix. Luettu 15.10.2012.
1800-luvun puolivälissä sivistyneistö ja ylioppilaat, myöhemmin myös työväenliike, alkoivat perustaa kirjastoja suomenkieliselle rahvaalle sivistysaatteen ja kansallisen heräämisen innoittamina. Nämä lähinnä alimmille kansanluokille tarkoitetut kansankirjastot muutettiin 1900-luvun alussa koko kansalle suunnatuiksi Amerikan esikuvien mukaisesti.Karjalainen, Marjaana: Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802–1906, s. 6. Tampere: Kirjastopalvelu Oy, 1977. Vuonna 1921 alettiin maksaa kirjastoille valtionapua.
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat kirkkojen ja luostarien. Turun akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Kirjastotyyppejä
Kansalliskirjasto thumb|Suomen Kansalliskirjaston lukusali.
Useimmissa maissa on kansalliskirjasto, jonka tehtävänä on pitää yllä kansallisbibliografiaa ja koota säilytettäväksi kaikki maassa julkaistu kirjallisuus, musiikki yms. Niillä on tätä varten vapaakappaleoikeus, eli kirjapainojen ja muiden valmistajien tulee luovuttaa maksutta kappaleita kutakin tuotettua teosta kansalliskirjastolle.
Huomattavimpia kansalliskirjastoja ovat Ranskan kansalliskirjasto (Bibliothèque nationale de France), Yhdysvaltain kongressin kirjasto (Library of Congress), Yhdistyneen kuningaskunnan The British Library, Venäjän valtionkirjasto (Rossijskaja gosudarstvennaja biblioteka) ja Kiinan kansalliskirjasto.
Yleiset kirjastot thumb|Jyväskylän kaupunginkirjasto. Yleisölle avoimia kirjastoja on ollut kautta historian, mutta nykymuodossaan ne syntyivät 1800-luvulla. Yleisten kirjastojen edeltäjiä olivat rahvaalle tarkoitetut kansankirjastot. Kirkon uskonnollisuuden ja perinteisen maailmankuvan levittämiseksi seurakunnat ja kirkkoon sidoksissa olleet järjestöt perustivat kansankirjastoja 1800-luvulla. Saman vuosisadan lopulla kirjastoja käytettiin edistämään Kansanvalistusseuran ja kansallisuusaatteen tavoitteita. 1900-luvun alussa Suomen yleiset kirjastot, Helsingin kaupunginkirjaston johdolla, "löydettiin" teknis-taloudellisen edistyksen välikappaleiksi, edesauttoivathan ne yleisen sivistystason nousua. Viimeistään sotien jälkeen yleisistä kirjastoista muovautui nykyisen kaltainen demokratian, sananvapauden ja kansalaisten osallistamisen työkalu. pienoiskuva|Nurmijärven kunnankirjasto.
Tieteelliset kirjastot thumb|Aarhusin yliopiston kirjaston lukusali.
Tieteelliset kirjastot ovat olleet edelläkävijöitä tieto- ja viestintätekniikan soveltajina jo kauan ennen kuin sen sovellukset tulivat myös asiakkaiden ulottuville. Niiden ensisijainen tehtävä on tukea eri alojen tutkimusta ja opetusta. Suurin osa aineistoista on näissä kirjastoissa sähköisiä tietokantoja tai verkon kautta käytettäviä artikkeleja. Fyysisen aineiston osuus on luonnollisesti riippuvainen tieteenalasta. Useimmiten tieteelliset kirjastot ovat yleisten kirjastojen tavoin kaikille avoimia ja aineiston käyttö on maksutonta, mutta kaikkiin tietokantoihin ei ole pääsyä organisaation ulkopuolelta ja usein vaaditaan tiedonhaku sähköisistä artikkeleista kirjaston omissa tiloissa.
Erikoiskirjastot Erikoiskirjastot ovat tiettyyn erikoisalaan, käyttäjäryhmään, alueeseen tai julkaisulajiin erikoistuneita kirjastoja (esim. julkishallinnon, ammatillisten järjestöjen ja tieteellisten seurojen kirjastot, yrityskirjastot).
Yhteisöjen kirjastot Yrityskirjastojen keskeisimpinä tehtävinä on yrityksen strategian kannalta keskeisen liiketoiminnan, tuotekehityksen ja tutkimuksen tukeminen. Yhteisöjen kirjastot on tarkoitettu yritysten henkilöstön käyttöön ja niiden kokoelmissa on lähinnä yrityksen toimialaa koskevaa materiaalia. Poikkeuksiakin tosin on, esimerkiksi Urheilukirjasto ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjasto, jotka ovat avoimia myös yleisölle.
Maailman suurimmat kirjastot Luettelo maailman suurimmista kirjastoista maaliskuussa 2018.
Kongressin kirjasto (Washington): 164 miljoonaa nidettä British Library (Lontoo): 150 miljoonaa nidettä New Yorkin yleinen kirjasto: 55 miljoonaa nidettä Kanadan kansalliskirjasto ja -arkisto (Ottawa): 54 miljoonaa nidettä Venäjän valtionkirjasto (Moskova): 44,4 miljoonaa nidettä Japanin parlamentin kirjasto (Tokio ja Kioto): 41,88 miljoonaa nidettä Ranskan kansalliskirjasto (Pariisi): 36,5 miljoonaa nidettä Kiinan kansalliskirjasto (Peking): 36,4 miljoonaa nidettä Tanskan kuninkaallinen kirjasto (Kööpenhamina): 35,4 miljoonaa nidettä Espanjan kansalliskirjasto (Madrid): 33,1 miljoonaa nidettä Saksan kansalliskirjasto (Leipzig, Frankfurt): 32,7 miljoonaa nidettä Venäjän kansalliskirjasto (Pietari): 26,5 miljoonaa nidettä Berliinin kaupunginkirjasto: 23,4 miljoonaa nidettä Bostonin yleinen kirjasto: 22,4 miljoonaa nidettä
Edellä olevasta listasta puuttuu kiinalainen Shanghain kirjasto (Shanghai), jolla on oman ilmoituksensa mukaan 50,95 miljoonaa nimikettä ja joka kuuluu sekä lattiapinta-alaltaan ja kokoelmaltaan maailman kymmenen suurimman kirjaston joukkoon. On kuitenkin huomattava, että jotkut kirjastot eritoten Itä-Euroopassa laskevat jokaisen aikakausijulkaisun omaksi niteekseen.
Lähteet Haasio, Ari: Sosiaalinen media ja kirjastot. Helsinki, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2013. Haasio, Ari: Tiedon avain: Opas tiedonlähteille. Helsinki BTJ Kustannus, 2009. Hokkanen, Laura (toim.): Sosiaalinen kirjasto: Lukemattomien mahdollisuuksien maailma. Helsinki BTJ Finland Oy, 2015. Lahtinen, Mikko: Kirjastojen maa. Tampere Vastapaino, 2010. Celia. Encyclopædia Britannica s.v. Library Ammatillisen tiedon ja kirjastojen palvelujen sivusto. Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Tieteellisten kirjastojen yhteistilastot 2002–2020 Tietoarkistossa.
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Kirjastot. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kirjastotoimi. Aluehallintovirasto. Biblioteken.fi Libraries.fi Kirjastoalan tietolähteiden ja ammattitiedon hakemisto Kirjastot.fi:ssä Kirjastoaiheisten sivustojen linkit. Makupalat.fi. EBLIDA,The European Bureau of Library IFLA, International Federation of Library Associations and Institutions Luettelo Suomen kirjastoista. Kirjastot.fi. Suomen kirjastoseura julkaisee Kirjastolehteä. Unesco Library Portal. AMK-kirjastojen tilastot Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilastot 2002–2020 Tietoarkistossa. Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Suomen vanhin lainakirjasto. Anjalan alkukoulun kansankirjasto, jossa v. 1804 oli 104 teosta. Suomen Kuvalehti 10.10.1931, nro 41, s. 36. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)
Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit