pienoiskuva|Riimukivi Gs 13 Ruotsin Gävlessä kertoo 1000-luvulla Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. pienoiskuva|Pekka Halosen maalaus Vainolaista vastaan vuodelta 1896 kuvaa kansallisromanttisesti muinaisten suomalaisten sodankäyntiä. Metsän rajassa palavat vainovalkeat. pienoiskuva|Suomesta löytyneitä miekkoja rautakauden lopulta viikinkiajalta 800-1050-luvuilta. pienoiskuva|Maalaus tappion Herdalerin taistelussa vuonna 1008 kärsineen Olavi Pyhän kuolemasta vuonna 1030 Stiklestadin taistelussa. pienoiskuva|Suomen alueelle vuonna 1227 hyökännyt Jaroslav II kuvattuna Boris Chorikovin teoksessa vuodelta 1836. pienoiskuva|Maskusta Varsinais-Suomesta löytynyt ristiretkiaikainen hopeakoristeltu tapparan terä. pienoiskuva|Suomen alueelle ristiretken vuonna 1202 tehnyt Anders Sunesen kuvattuna vuoden 1219 Lindanisen taistelussa. Itse teos on vuodelta 1885. pienoiskuva|Liedon Vanhalinnan seuraaja, 1280-luvulla perustettu Turun linna, kuvattuna maaliskuussa 2013
Luettelo Suomen historian sodista pitää sisällään Suomen alueella käydyt aseelliset konfliktit, sodat ja vakavat sisäiset levottomuudet, sekä sellaiset Suomen ulkopuolella käydyt konfliktit joihin Suomen valtio tai merkittävä joukko Suomen alueen asukkaita on ottanut osaa. Luettelossa mainittujen konfliktien ohella pienehköjä määriä suomalaisia ammattisotilaita, vapaaehtoisia tai seikkailijoita on osallistunut moniin muihinkin aseellisiin yhteenottoihin, kuten Venäjän 1800-luvulla käymiin sotiin Euroopassa ja Aasiassa, buurisotiin, Venäjän–Japanin sotaan, Venäjän sisällissotaan, Espanjan sisällissotaan ja Vietnamin sotaan.
Varhaisten lähteiden luotettavuus on kyseenalainen. Monet lähteet on kirjoitettu satoja vuosia väitettyjen tapahtumien jälkeen ja niissä mytologiat, sepitteet ja todelliset tapahtumat sekoittuvat usein toisiinsa. Vanhoissa historiallisissa lähteissä Suomella tarkoitettiin nykyisen Varsinais-Suomen aluetta.
Ennen 1000-lukua VuosiKonfliktiSelite300-lukuKuningas Agnin sotaretki SuomeenSnorri Sturulsonin arviolta vuonna 1225 kirjoittamassa myyttisessä Ynglingien saagassa kuvataan kuningas Agnin kesällä tekemää sotaretkeä Suomeen. Suomalaisten joukkoja johti Frosti. Myyttisen velho Frostin on tulkittu olleen pakkasen henkilöitymä. On kiistanalaista miten Suomi ja suomalaiset ymmärrettiin saagan kirjoittamisajankohtana. Termillä on voitu tarkoittaa myös saamelaisia.400- ja 500-luvutSuomalaisia palkkasotureina Manner-EuroopassaLounais-Suomen miekka- ja kilpihautauksista on päätelty, että suomalaisia liikkui palkkasotureina Manner-Euroopassa.noin 470Kuningas Vanlandin sotaretki SuomeenJohannes Messeniuksen 1600-luvulla kirjoittaman Scondia illustratan mukaan kuningas Vanlandi hyökkäsi Suomeen. Vuonna 1225 kirjoitettu varhaisempi Ynglingien saaga puolestaan kertoo Vanlandin viettäneen talvea Suomessa rauhanomaisesti.600-lukuSuomalaisia palkkasotureita SkandinaviassaSuomalaisia sotureita palveli Tanskan tai Keski-Ruotsin kuninkaiden hoveissa.K. H. Nielsen: Euran miekka skandinaavisesta näkökulmasta. Artikkeli kirjassa Viikinkejä Eurassa? Pohjoismaisia näkökulmia Suomen esihistoriaan. (toim. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander). Eura 2001. . 800-lukuSaagojen kuvaus sotaretkestä KarjalanpohjaanArviolta 1300-luvulla kirjoitettu Hálfdanar Eysteinssonarin saagan mukaan Ulfkell ja Bjarmian kuningas Harek tekivät sotaretken Karjalanpohjaan Grímr nimiseksi esitettyä Karjalan kuningasta vastaan yhdessä kahden suomalaisen kuninkaan, "Fidrin" ja "Flokin" kanssa, joiden kerrottiin olevan velhoja.800-lukuBjarmian perilliset valloittivat KarjalanpohjanArviolta 1300-luvulla kirjoitetun Hálfdanar Eysteinssonarin saagan mukaan Bjarmian kuningas Harekin veljenpoika Val valloitti Karjalanpohjan.800-lukuKveenit tekivät sotaretkiä Ruotsiin ja NorjaanNoin vuonna 1300-kirjoitettu Norna-Gestin tarina kertoo kveenien tehneet sotaretkiä Ruotsiin 800-luvun puolivälissä. Ottar Haalogalantilainen kertoo kveenien ja norjalaisten ahdistelevan toisiaan silloin tällöin.800-lukuEric Anundssonin sotaretket itäänArviolta 1230-luvulla kirjoitettu Heimskringla kertoo myyttisen ruotsalaisten kuninkaan Eric Anundssonin (Eymundsson) valloittaneen kaikki itäisen maat mukaan lukien Suomen, Karjalan, Kuurinmaan ja Viron.Ennen 900-lukuaTanskan kuningas Gram julistaa sodan Suomen kuninkaalle Sumblumille.Saxo Grammaticus kertoo pääteoksessaan Gesta Danorum kuinka Tanskan myyttinen kuningas Gram julistaa sodan Suomen kuningas Sumblumille. Hän kuitenkin luopuu sotaretkestä tavoitellakseen Sumblumin tytärtä Signeä.noin 818Tanskalaiset ja bjarmit sotivatSuomen kuningas Matul toi apua bjarmeille Tanskan kuningas Ragnaria vastaan. Aluksi hän oli voitolla, mutta kärsi sitten tappion ja pelastautui pakenemalla.900-lukuSuomalaisia Viikinkien idäntiellä ja palkkasotureinaEuraan haudatut lukuisat miekkamiehet on tulkittu Viikinkien idäntien kävijöiksi. Mynämäeltä löytynyt miekka on kuulunut Konstantinos VIII:n henkivartiokaartin miehelle. Arkeologiset löytöjen perusteella suomalaisia on mahdollisesti liikkunut myös Mustanmeren seuduilla.
1000-luku VuosiKonfliktiSelite1008Herdalerin taisteluMyöhemmin Norjan kuninkaaksi noussut Olavi pyhä teki viikinkiretken Suomeen ja kärsi tappion.1030–1050Viikinkiretki HämeeseenRiimukivi Gs 13 Ruotsin Gävlessä kertoo Egil-nimisen henkilön kuolleen Hämeeseen tehdyllä ryöstöretkellä joskus 1000-luvun ensimmäisen vuosisadan alkupuoliskolla. Unto Salon mukaan retki tehtiin 1030-1050 välisenä aikana, ja se saattoi olla suuri, kuninkaan hyväksymä hyökkäys. Retkeä johti Freygeirr-niminen päällikkö.noin 1030Mahdollinen viikinkiretki Varsinais-SuomeenRiimukivi U 582 kertoo Björnin ja Ingulfridin pojan Ottrygin tulleen surmatuksi (Unto Salon mukaan) Varsinais-Suomessa. Kivi on noin vuodelta 1030. Hänet tapettiin väkivaltaisesti, mutta sitä ei kerrota, surmattiinko hänet taistelussa tai jotenkin muuten. Tavallisesti riimukivet pystytettiin juuri viikinkiretkillä kuolleille.1042Novgorodin ruhtinas Vladimir Jaroslavitš teki ensimmäisen historiallisissa lähteissä mainitun sotaretken SuomeenNovgorodin ensimmäinen kronikka: "Vuonna 1042 Vladimir, Jaroslavin poika, meni jäämejä vastaan ja voitti heidät. Ja hevoset kuolivat Vladimirin sotilailta, niin että niiden vielä hengittäessä niiltä nyljettiin nahkat. Niin kova oli rutto hevosissa."1050-lukuRuotsin kuningas Anund Jakobin sotaretki SuomeenGesta Hammaburgensis ecclesiae pontificum eli Hampurin piispan teot kertoo mahdollisesta Ruotsin kuninkaan Anund Jakobin sotaretkestä Terra Feminarumiin eli naisten maahan, joka on mahdollisesti tarkoittanut Suomen aluetta. Nimen taustalla voi olla Adam Bremeniläisen väärin tulkinta nimestä Kvenland, mikä johti kuvitelmiin pohjoisesta amatsonien asuttamasta maasta.noin 1053Ruotsin kuningas Emund Vanhan sotaretki SuomeenJohannes Messenius kertoo Adam Bremeniläistä lainaten ruotsalaisten kuningas Emundin "...ahdistelleen ankarasti Kvenlandin amatsoneja, mutta nämä myrkyttivät hänen poikansa, että koko ruotsalaisen sotajoukon hengiltä. Sen jälkeen ruotsalaiset eivät 80 vuoteen lopettaneet taistelua heitä eivätkä muitakaan suomalaisia vastaan ennen kuin olivat hävittäneet amatsonit sukupuuttoon ja saanee koko alueen haltuunsa ja Kristuksen valtaan."1060–1080Liettualaiset hyökkäsivät karjalaisia vastaanNovgorodista löydetty Tuohikirje 590 kertoo liettualaisten hyökänneen karjalaisia vastaan.
1100-luku VuosiKonfliktiSelite1100-luvun alkuSkandinaavien retkiä SuomeenGotlantilainen riimukivi G 319 1100-luvun alusta kertoo Auðvaldrin (nimen tulkinta epävarma) kuolleen Suomessa (Finlandi).
Karjalan Viipuri (Viborgum) saatetaan kertoa Upplantilaisessa riimukivessä U 180 Sigsteinin kuolinpaikaksi. Tosin paikka saattoi olla myös Tanskan Viborg.
Kummassakaan kivessä ei kerrota, oliko kuolema tai retki ylipäätään väkivaltainen.1123Novgorodin ruhtinas Vsevolod Mstislavitš teki keväällä paaston aikaan sotaretken jäämejä vastaan.Novgorodin ensimmäinen kronikka: "Keväällä suuren paaston aikaan Vsevolod meni novgorodilaisten kanssa jäämejä vastaan ja voitti heidät. Matka oli hirveä, sillä leipää ostettiin nogata kappaleelta."1142Jäämien sotaretki Novgorodia vastaanNovgorodin ensimmäinen kronikka: "Samana vuonna tulivat jäämit ja sotivat Novgorodin alueella. Laatokanlinnalaiset löivät heitä kuoliaaksi 400 eivätkä päästäneet yhtään miestä pakoon."1143Karjalaisten sotaretki jäämejä vastaan. Karjala mainitaan ensi kerran muista suomalaisista erillisenä kokonaisuutena.Line 2007, s. 412.Novgorodin ensimmäinen kronikka: "Karjalaiset tekivät retken jäämejä vastaan ja pakenivat. Kaksi laivaa tuhottiin."1149Jäämien sotaretki vatjalaisia vastaanNovgorodin ensimmäinen kronikka: "Samana talvena jäämit saapuivat vatjalaisia vastaan noin tuhannen miehen sotajoukolla. Saatuaan kuulla siitä novgorodilaiset, luvultaan ehkä 500, menivät vatjalaisten kanssa heitä vastaan eivätkä päästäneet karkuun yhtään miestä".1149Karjalaiset osallistuivat Suzdaliin tehtyyn sotaretkeenKiovan prinssi Izjaslavin veli Rostislav osallistui Suzdaliin tehtyyn sotaretkeen prinssin kanssa yhdessä Novgorodilaisten, Pihkovalaisten ja Karjalaisten kanssa.noin 1155Ensimmäinen ristiretki SuomeenRuotsin kuningas Eerik Pyhä ja englantilainen piispa Henrik tekivät mahdollisesti ensimmäisenä ristiretkenä tunnetun sotaretken Lounais-Suomeen.1171 tai 1172Varsinaissuomalaiset pyysivät kristityiltä apua vihollisiaan vastaanPaavi Aleksanteri III:n 9. syyskuuta kirjattu kirje, joka tunnetaan nimellä Gravis admodum kertoo suomalaisten, eli varsinaissuomalaisten, lupaavan aina vaaran uhatessa säilyttää katolisen uskon, mutta vihollisen vetäydyttyä kieltävän uskon ja vainoavan saarnaajia.1186Jaroslav Viisaan poika, Novgorodin ruhtinas Vysata Vasiljevitšin, teki sotaretken jäämejä vastaanNovgorodin ensimmäinen kronikka: "Samaan aikaan (novgorodilaiset) urhot menivät jäämejä vastaan Vyšata Vasilinpojan johdolla ja palasivat takaisin terveinä otettuaan vankeja."1187Sigtunan tuhoEerikinkronikka: "Karjalaiset aiheuttivat Ruotsissa suurta vahinkoa ja levottomuutta. Oli sitten tyyni tai myrsky, he tulivat mereltä salaa Sveanmaan saaristoon nousten ylös Mälarnille useimmiten saariston kätköistä etenevällä sotajoukolla. Kerran he saivat päähänsä polttaa Sigtunan. He polttivatkin sen niin perin pohjin, ettei kaupunki vieläkään ole toipunut. Siellä surmattiin arkkipiispa Johannes, mistä moni pakana riemuitsi. Siitä, että kristittyjen kävi niin huonosti, iloitsivat sekä karjalaiset, että koko Venäjänmaa. Se vahvisti heidän intoaan sotia."1187Tanskalaisten sotaretki SuomeenTanskalainen ristiretkeilijä Esber Snare viittasi tanskalaisille suurmiehille joulupidoilla pitämässään puheessa tanskalaisten suomalaisista saamaan suureen voittoon.1191Novgorodilaisten ja karjalaisten sotaretki SuomeenNovgorodin ensimmäinen kronikka: "Novgorodilaiset menivät laivoilla karjalaisten kanssa jäämejä vastaan, kävivät sotaa jäämien maassa, hävittivät sitä tulella ja hakkasivat karjan maahan."1191Tanskalaisten ristiretki SuomeenTanskan kuningas Knuut VI johti tanskalaisten annaalikirjojen mukaan ristiretkeä Suomeen, joka tuli "valloitettua kovalla kädellä".
1200-luku