Vuosi 1987 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Suomessa valmistauduttiin vuoden 1988 presidentinvaaleihin.
__TOC__
Tapahtumia Tammikuu
1. tammikuuta – Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto esitti uudenvuodenpuheessaan huolestumisensa piittaamattomuuden lisääntymisestä tieliikenteessä ja vaati kovempia otteita rattijuoppoutta vastaan. 1. tammikuuta − Metsäliiton Teollisuus Oy ja G. A. Serlachius Oy yhdistyivät Metsä-Serla Oy:ksi, josta tuli Suomen toiseksi suurin metsäteollisuusyhtiö. 2. tammikuuta − Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja, Ruotsin ensimmäinen naispuoluejohtaja Karin Söder erosi tehtävästään terveyssyistä. Hän oli aiemmin toiminut myös Ruotsin ensimmäisenä naisulkoministerinä Thorbjörn Fälldinin hallituksessa vuosina 1976–1978. 3. tammikuuta – Suomen Hiihtoliitto kutsui mäkihyppääjä Matti Nykäsen kotiin Keski-Euroopan mäkiviikolta ”joukkueeseen sopeutumattomuuden” vuoksi ja määräsi hänet väliaikaiseen kilpailukieltoon. 7. tammikuuta − Nuorisojoukko valtasi Helsingin keskustassa Fredrikinkatu 42:ssa sijaitsevan kerrostalon. Poliisi tyhjensi talon vielä saman päivän aikana. 8. tammikuuta − Runoilija Sirkka Turkka sai kolmannen kerran jaetun Finlandia-palkinnon runokokoelmastaan Tule takaisin, pikku Sheba. 10. tammikuuta – Suomessa oli poikkeuksellisen kova pakkanen. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin uusi pakkasennätys, −34,3 °C. 14. tammikuuta – Suomen eri kirkkokuntien edustajat luovuttivat Vatikaanissa paavi Johannes Paavali II:lle latinankielisen Kalevalan. 15. tammikuuta – Yhdysvallat luovutti Suomeen Floridassa asuneen tamperelaisen liikemiehen, jota vastaan oli nostettu Suomessa syytteet talousrikoksista. Suomen ja Yhdysvaltain vuonna 1980 solmimaa luovutussopimusta sovellettiin nyt ensimmäisen kerran. 17. tammikuuta – Jumalan teatteri esitti performanssinsa Teatteripäivillä Oulussa. Pari minuuttia kestäneen esityksensä jälkeen näyttelijät pakenivat kaupungille, josta poliisi pidätti heidät. 19. tammikuuta – Kymmenkunta Pohjoisille teatteripäiville osallistunutta henkilöä teki rikosilmoituksen Jumalan teatterin esityksestä. 20. tammikuuta − Hankolaisen räjähdysainetehtaan Forcitin johto sai syytteen lähes 2 000 tonnin räjähde-erän luvattomasta myynnistä Ruotsin kautta Singaporeen sekä sotaa käyviin Persianlahden maihin. Aseiden ja ampumatarvikkeiden vienti Suomesta ja Ruotsista sotaa käyviin maihin oli kielletty. 21. tammikuuta – Irakin presidentti Saddam Hussein vetosi Iraniin maiden välisen sodan lopettamiseksi. Iranin presidentti Ali Khamenei torjui vetoomuksen kaksi päivää myöhemmin. 21. tammikuuta – Opetusministeri Gustav Björkstrand esitti Jouko Turkan ja Jussi Parviaisen erottamista Teatterikorkeakoulusta. Seuraavana päivänä Helsingin rikospoliisi kutsui Turkan ja Parviaisen kuultaviksi heidän mahdollisesta osuudestaan Jumalan teatteri -jupakkaan. 27. tammikuuta – Pidätettyinä olleet neljä Jumalan teatterin jäsentä vapautettiin. 27. tammikuuta – Entistä presidenttiä Ferdinand Marcosia kannattaneet sotilaat yrittivät vallankaappausta Filippiineillä. 29. tammikuuta − Laulaja Arja Saijonmaa nimitettiin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pohjoismaisen pakolaistyön hyvän tahdon lähettilääksi. 30. tammikuuta – Teatterikorkeakoulun rehtori Outi Nyytäjä erosi virastaan Jumalan teatteri -kohun vuoksi. Hallitus asetti ympäristöministeriön kansliapäällikön Lauri Tarastin johtaman työryhmän selvittämään Teatterikorkeakoulun sisäistä tilannetta. 31. tammikuuta – Suomen ensimmäisestä junamatkasta Helsingistä Hämeenlinnaan ja takaisin tuli kuluneeksi 125 vuotta.
Helmikuu thumb|Olof Palmen kuolinpaikalla oleva muistolaatta. 2. helmikuuta – "Avoimeksi oppilaskunnaksi" järjestäytyneet, Jumalan teatteria tukeneet kymmenkunta Teatterikorkeakoulun oppilasta antoivat julkilausuman, jossa he kannattivat uudeksi rehtoriksi Jussi Parviaista ja vaativat vt. rehtorin Marianne Möllerin sekä Erkki Saarelan ja Ritva Valkaman erottamista opettajanviroistaan. 4. helmikuuta – Kahdeksan Jumalan teatteria kannattanutta opiskelijaa (”Pirun teatteri”) riehui Teatterikorkeakoulussa rikkoen ikkunoita ja heitellen tavaroita ulos lumihankeen. Jumalan teatterin jäsenet kahlitsivat itsensä kettingeillä koulun ulko-oviin. 6. helmikuuta – Neuvostoliittolainen säiliöalus Antonio Gramsci ajoi karille Suomenlahdella Porvoon edustalla. Aluksesta vuoti mereen 700 tonnia raakaöljyä. Kova pakkanen vaikeutti öljyn keräämistä. 11. helmikuuta − Filippiinien presidentti Corazón Aquino vahvisti maalle uuden perustuslain. Aquino oli lakkauttanut edeltäjänsä Ferdinand Marcosin aikaisen perustuslain tultuaan presidentin virkaan. 12. helmikuuta – Teatterikorkeakoulun hallitus erotti koulusta määräajaksi siellä viikkoa aiemmin riehuneet opiskelijat. Kolme koulun opettajaa erosi viroistaan. 14. helmikuuta – Suomeen syntyi uusi ammattiliitto, Liikealan Ammattiliitto, jonka puheenjohtajaksi valittiin Maj-Len Remahl. 15. helmikuuta – Israelissa alkoi oikeudenkäynti Yhdysvalloista luovutettua, natsirikoksista syytettyä John Demjanjukia vastaan. Hänen väitettiin olleen Treblinkan keskitysleirin ”Iivana Julmaksi” kutsuttu vartija. 23. helmikuuta – Tähtitiede: havaittiin Supernova 1987a, joka oli ensimmäinen paljain silmin havaittu supernova sitten vuoden 1604. 28. helmikuuta − Kymmenettuhannet ruotsalaiset osallistuivat pääministeri Olof Palmen muistotilaisuuteen Tukholmassa Palmen murhan vuosipäivänä. Muistotilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 150 paikkakunnalla Ruotsissa.
Maaliskuu thumb|M/S Herald of Free Enterprise.
3. maaliskuuta − Ruotsin pääministeri Ingvar Carlsson kiisti edeltäjänsä Olof Palmen tienneen Bofors-tehtaan asekaupoista Intian ja Iranin kanssa. 6. maaliskuuta – Autolautta The Herald of Free Enterprise kaatui Zeebruggenissa Belgiassa ja 189 ihmistä kuoli. 6. maaliskuuta – Viking Linen autolautat Diana II ja Rosella kolhivat toisiaan Ahvenanmaan vesillä Sottungan edustalla. 6. maaliskuuta – Tiedekeskus Heurekan rakennustyöt alkoivat Vantaan Tikkurilassa. 11. maaliskuuta – Länsi-Saksan liittopäivät valitsivat Helmut Kohlin uudelleen liittokansleriksi. 12. maaliskuuta – Ruotsin hallitus antoi valtiopäiville lakiesityksen, joka olisi toteutuessaan kieltänyt ruotsalaisilta yrityksiltä kaupankäynnin Etelä-Afrikan kanssa. 16. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden suurimpia voittajia olivat kokoomus ja vihreät sekä suurimpia häviäjiä SKDL ja SMP. 23. maaliskuuta – Saippuasarja Kauniit ja rohkeat alkoi Yhdysvalloissa. 25. maaliskuuta – Euroopan talousyhteisö EEC täytti 30 vuotta. 26. maaliskuuta – Portugali ja Kiina sopivat alustavasti Portugalin hallinnassa vuodesta 1557 lähtien olleen Macaon siirtymisestä takaisin Kiinalle vuonna 1999. 28. maaliskuuta − Suomi solmi diplomaattisuhteet Seychellien ja Vanuatun kanssa. 30. maaliskuuta – Vincent van Goghin maalaus Auringonkukkia myytiin 39,85 miljoonalla dollarilla. 30. maaliskuuta − Ruotsalainen Nobel Industrier -yhtymä myönsi, että sen tytäryhtiöt Bofors ja Nobel Kemi olivat syyllistyneet aseiden ja ammusten lainvastaiseen vientiin. 30. maaliskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa syytti Keskustapuoluetta punamultayhteistyön romuttamisesta.
Huhtikuu thumb|Saab JAS 39 Gripen.
2. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Avajaisistunnossa herätti huomiota joukko naisasialiikkeeseen kuuluneita "itkijänaisia", jotka heittelivät lehteriltä istuntosaliin nenäliinoja, joihin oli kirjoitettu vihreitä arvoja ja rauhanaatetta kannattavia iskulauseita. Istuntoa johtanut ikäpuhemies Johannes Virolainen määräsi hämmästyksestä toivuttuaan naiset poistettavaksi salista. Puhemieheksi valittiin Kokoomuksen Ilkka Suominen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Matti Louekoski ja toiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Mikko Pesälä. 4. huhtikuuta – Eduskunnasta pudonnut Kalle Könkkölä valittiin Vihreän liiton valtuuskunnan puheenjohtajaksi. 7. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto antoi ministeri Esko Rekolalle tehtäväksi tunnustella mahdollisuuksia kolmen suurimman puolueen yhteisen hallituksen aikaansaamiseksi. 8. huhtikuuta – Helsinki tuli olleeksi Suomen pääkaupunkina 175 vuotta. 9. huhtikuuta – SDP:n, Kokoomuksen, Keskustapuolueen ja RKP:n puheenjohtajat antoivat ministeri Esko Rekolalle vastaukset tämän hallitustunnusteluun. SDP torjui ajatuksen kolmen suurimman puolueen yhteisestä hallituksesta. 13. huhtikuuta − Kiinan pääministeri Zhao Ziyang ja Portugalin pääministeri Aníbal Cavaco Silva allekirjoittivat sopimuksen Macaon siirtymisestä Kiinalle vuonna 1999. 14. huhtikuuta − Turkki anoi Euroopan talousyhteisön (EEC) jäsenyyttä. 20. huhtikuuta – Intian pääministeri Rajiv Gandhi kiisti Intian parlamentissa opposition syytökset siitä, että intialaiset poliitikot olisivat ottaneet vastaan lahjuksia ruotsalaiselta Boforsilta. 20. huhtikuuta − Keskustapuolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Paavo Väyrynen sanoi, että Kokoomuksen ja SDP:n muodostama hallitus oli "jyrkästi Urho Kekkosen periaatteiden vastainen". 21. huhtikuuta – Neuvostoliitosta toisen maailmansodan loppuvaiheissa Yhdysvaltoihin paennut natsirikollinen Karl Linnas tuotiin lentokoneella Tallinnaan sen jälkeen, kun Yhdysvaltain korkein oikeus oli hylännyt hänen anomuksensa saada jäädä Yhdysvaltoihin. Linnas oli vuonna 1962 tuomittu Neuvostoliitossa poissaolevana kuolemaan. 25. huhtikuuta – Tuhannet ydinvoiman vastustajat järjestivät mielenosoituksia eri puolilla Eurooppaa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuosipäivänä. 26. huhtikuuta – Saab esitteli JAS 39 Gripenin ensimmäisen prototyypin. 27. huhtikuuta – Kansallista sotaveteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran. Pääjuhla pidettiin Lahdessa. 27. huhtikuuta – Yhdysvallat asetti Itävallan presidentin Kurt Waldheimin "tarkkailulistalle", mikä merkitsi sitä, ettei Waldheim päässyt Yhdysvaltoihin yksityishenkilönä. Itävalta kutsui toimenpiteen vuoksi suurlähettiläänsä kotiin Washingtonista. 28. huhtikuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa ilmoitti eroavansa SDP:n puheenjohtajan paikalta kesän puoluekokouksessa. 29. huhtikuuta − Ruotsin hallitus määräsi valtiontalouden tarkastusviraston selvittämään, oliko Bofors lahjonut intialaisia poliitikkoja asetilauksen saamiseksi. 30. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi eron Kalevi Sorsan hallitukselle ja nimitti Harri Holkerin hallituksen. Uuden hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin muun muassa verojen alentamisesta sekä talouspoliittisista uudistuksista, joista käytettiin nimitystä hallittu rakennemuutos. Sorsan neljäs hallitus oli maaliskuussa noussut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisimmäksi ohitettuaan vuosina 1932−1936 istuneen Kivimäen hallituksen, ja Sorsasta itsestään oli tullut Suomen historian ylivoimaisesti pitkäaikaisin pääministeri (3 652 vuorokautta). 30. huhtikuuta − Länsi-Berliinissä alkoivat Berliinin kaupungin 750-vuotisjuhlallisuudet.
Toukokuu thumb|Mathias Rustin lentoreitti.
1. toukokuuta – Puolan poliisi hajotti Solidaarisuuden vappumielenosoitukset ja pahoinpiteli niihin osallistuneita sekä pidätti yli 150 ihmistä. 3. toukokuuta − Kolme pikajunan vaunua suistui ratapenkereen sortumisen vuoksi kiskoilta Kuopion ja Joensuun välisellä rataosalla Nilsiässä. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja. 5. toukokuuta − Presidentti Mauno Koivisto korosti Åbo Akademin 70-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa ruotsin kielen merkitystä Suomelle. 8. toukokuuta – SDP:n kansanedustaja Matti Ahde valittiin eduskunnan puhemieheksi ja Kokoomuksen kansanedustaja Elsi Hetemäki-Olander ensimmäiseksi varapuhemieheksi Ilkka Suomisen ja Matti Louekosken siirryttyä Holkerin hallituksen ministereiksi. 11. toukokuuta – Lääketiede: ensimmäinen sydän-keuhkosiirto tehtiin Baltimoressa. 9. toukokuuta – Tampereelle avattiin uusi museo: Muumilaakso. 9. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Brysselissä Belgiassa. Irlannin Johnny Logan otti toisen henkilökohtaisen euroviisuvoittonsa laululla Hold Me Now. 13. toukokuuta − Natsirikollisena kuolemaan tuomittu Karl Linnas anoi armahdusta Neuvostoliiton oikeusviranomaisilta.