1980

Vuosi 1980 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.

__TOC__

Tapahtumia Tammikuu

1. tammikuuta – Ruotsin uusi kruununperimysjärjestys nosti prinsessa Victorian veljensä edelle. 1. tammikuuta − TV1:n johtaja, valtiotieteen kandidaatti Sakari Kiuru siirtyi Yleisradion pääjohtajaksi eläkkeelle jääneen Erkki Raatikaisen tilalle. 2. tammikuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikön Bror Wahlroosin 3 000 markan sakkoihin virkavirheestä ja lahjoman vastaanottamisesta osana niin sanottua Salora-juttua. 5. tammikuuta – Hewlett-Packard julkisti ensimmäisen tietokoneensa. 5. tammikuuta – Helsingin Sanomat julkisti mielipidetiedustelunsa, jonka mukaan kansalaisten luottamus virkamiehiin oli romahtanut kahdessa vuodessa. Enää vain 15 prosenttia haastatelluista uskoi, ettei virkamiehiin voi vaikuttaa heitä lahjomalla. Kaksi vuotta aiemmin vastaava prosenttiluku oli ollut 28.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1981, Otava 1980, Helsinki, s. 37 7. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter vahvisti lain 1,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin lainasta Chrysler Corporationin pelastamiseksi. 8. tammikuuta – Neuvostoliitto esti veto-oikeudellaan Afganistanin miehityksen tuominneen päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa. 8. tammikuuta – Yhdysvallat karkotti Washingtonista 17 neuvostoliittolaista diplomaattia ja kutsui seitsemän omaa diplomaattiaan kotiin Moskovasta. 15. tammikuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi Neuvostoliiton toimintaa Afganistanissa arvostelleen päätöslauselman. Äänin 104–18 vaadittiin ”vieraita joukkoja” heti poistumaan Afganistanista. Suomi pidättyi äänestyksestä 17 muun maan mukana. 18. tammikuuta – 230 metrin pituinen siltakaari putosi mereen Ruotsissa lähellä Göteborgia Star Clipper -rahtilaivan törmättyä sillan pilariin. Kahdeksan ihmistä kuoli.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1981, Otava 1980, Helsinki, s. 40. 22. tammikuuta – Andrei Saharov pidätettiin Moskovassa ja karkotettiin ulkomaalaisilta suljettuun Gorkin kaupunkiin. Hän menetti samalla kaikki Neuvostoliiton valtiolta saamansa kunnianosoitukset. Saharovin karkotusta paheksuttiin länsimaissa yleisesti. 26. tammikuuta – Israel ja Egypti solmivat diplomaattiset suhteet.

Helmikuu thumb|upright|Talviolympialaiset pidettiin Yhdysvaltain Lake Placidissa. 4. helmikuuta – Ajatollah Khomeini nimesi Abolhassan Bani-Sadrin Iranin presidentiksi. 5. helmikuuta – Kiina ilmoitti, että maan väkiluku oli ylittänyt miljardin rajan. 11. helmikuuta – Iranissa juhlittiin islamilaisen vallankumouksen ensimmäistä vuosipäivää. Teheranissa kuoli kolme ihmistä paraatiin osallistuneen panssarivaunun ajettua heidän päälleen. 13. helmikuuta – Lake Placidin talviolympialaiset alkoivat. 15. helmikuuta – Suomen tulli takavarikoi liki 200 Neuvostoliitosta salakuljetettua ikonia, mikä oli mahdollisesti rahallisesti arvokkain Suomessa koskaan tehty takavarikko (noin 1,2 miljoonaa markkaa).Mitä-Missä-Milloin 1981, s. 44 ja 45. Rikostutkijat pidättivät juttuun liittyen kahdeksan afrikkalaista. 17. helmikuuta – Lake Placidin olympialaisissa hiihdettiin ennennäkemättömän tasaväkinen 15 kilometrin kilpa. Ruotsin Thomas Wassberg voitti hiihdon yhden sadasosasekunnin erolla Suomen Juha Mietoon. Kolmanneksi tuli Norjan Ove Aunli. 20. helmikuuta – Ulkoministeri Cyrus Vance ilmoitti Yhdysvaltojen jäävän pois Moskovan olympiakisoista, koska neuvostojoukot eivät olleet poistuneet Afganistanista. 22. helmikuuta – Yhdysvallat voitti Neuvostoliiton jääkiekkojoukkueen Lake Placidin 1980 talviolympialaisissa ("Miracle on Ice"). 23. helmikuuta – Khomeini määräsi Iranin parlamentin päättämään yhdysvaltalaispanttivankien kohtalosta. 25. helmikuuta – 16 armeijan aliupseeria syrjäytti Henck Arronin hallituksen Surinamessa. Kersantti Dési Bouterse pysyi maan johdossa vuoteen 1987. 29. helmikuuta – Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea puhdisti kulttuurivallankumouksessa vuonna 1966 syrjäytetyn ja sittemmin kuolleen presidentti Liu Shaoqin maineen. Keskuskomiteasta erotettiin neljä maan entisen johtajan Mao Zedongin läheistä työtoveria.

Maaliskuu thumb|Öljynporauslautta Alexander Kielland kaatui surmaten 123 henkeä. 1. maaliskuuta − YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti uusien juutalaissiirtokuntien perustamisen Israelin miehittämälle Jordanjoen länsirannalle ja vaati alueelle jo rakennettujen siirtokuntien välitöntä purkamista. 4. maaliskuuta – Presidentti Jimmy Carter ja ulkoministeri Cyrus Vance peruivat Yhdysvaltojen kielteisen kannan Israelin siirtokuntia koskeneessa YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä. Vance esitti Israelille pahoittelunsa ja sanoi ottavansa vastuun ”erehdykseksi” luonnehtimastaan asiasta. 7. maaliskuuta − Tulipalo vaurioitti pahoin Turun linnan sisätiloja. Linnassa oli tehty korjaus- ja entisöintitöitä nelisen vuotta. 10. maaliskuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti viisi uutta akateemikkoa. Arvonimen saivat maantieteilijä Olavi Granö, filosofi Oiva Ketonen, kirjailija Väinö Linna, sosiologi Heikki Waris ja maataloustieteilijä Nils Westermarck. 13. maaliskuuta − Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 40 vuotta. Presidentti Urho Kekkonen osallistui Kaatuneitten omaisten liiton Helsingin tuomiokirkossa järjestämään muistotilaisuuteen. 18. maaliskuuta – Neuvostoliiton Vostok-raketti räjähti laukaisualustalla surmaten 50 ihmistä. 18. maaliskuuta – Helsingissä paljastui satojentuhansien voimakkaiden Dolorex-pillereiden välittäminen huumemarkkinoille. Juttuun oli sekaantunut useita lääkäreitä. 20. maaliskuuta – Kymmenen ihmistä kuoli ja lähes 20 loukkaantui Kostamuksessa sattuneessa liikenneonnettomuudessa. Suomalaisia rakennustyöläisiä kuljettanut linja-auto törmäsi neuvostoliittolaiseen, maantielle pysäköityyn soralastissa olleeseen kuorma-autoon. 21. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter julisti Yhdysvaltojen boikotoivan Moskovassa pidettäviä kesäolympialaisia. 23. maaliskuuta − Iranin entinen šaahi Muhammad Reza Pahlavi siirtyi lentoteitse Panamasta sairaalahoitoon Egyptiin. 24. maaliskuuta – Arkkipiispa Óscar Romero surmattiin San Salvadorissa. 27. maaliskuuta – Norjalainen porauslautta Alexander Kielland kaatui Pohjanmerellä, 212-henkisestä miehistöstä kuoli 123. Surmansa saaneista kaksi oli suomalaisia. 30. maaliskuuta − Arkkipiispa Óscar Romeron hautajaisista muodostui verilöyly San Salvadorissa, kun sotilaat avasivat tulen katedraaliin kokoontuneeseen väkijoukkoon, joka ryntäsi kauhun vallassa pakoon. Kymmeniä ihmisiä kuoli ja satoja haavoittui.

Huhtikuu thumb|Zimbabwe itsenäistyi. 1. huhtikuuta – Yhden pennin kolikot alkoivat poistua käytöstä Suomessa. 1. huhtikuuta – Kirjailija Eeva Joenpelto, taidemaalari Lauri Ahlgrén ja pianotaiteilija Ralf Gothóni aloittivat taiteilijaprofessorin viroissa. 3. huhtikuuta − Kuvaputkitehdas Valcon tilintarkastajat eivät esittäneet tili- ja vastuuvapautta yhtiön johdolle. 7. huhtikuuta – Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Iraniin ja määräsi talouspakotteita. 9. huhtikuuta – Niin sanotun Dolorex-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syyttäjä vaati helsinkiläiselle eläkeläispariskunnalle rangaistusta 110 000 voimakkaan Dolorex-pillerin hallussapidosta ja välittämisestä huumemarkkinoille. 11. huhtikuuta – Imatran piirin nimismies päätti julkaista kaupungissa ilmestyneessä ilmaisjakelulehdessä neljän ilkivaltaan syyllistyneen nuoren nimet ja heidän pahat tekonsa. Menettelyä arvosteltiin laajalti.Mitä-Missä-Milloin 1981, s. 60-61. 12. huhtikuuta – Ylikersantti Samuel Doen johtamat sotilaat kaappasivat vallan Liberiassa. Maan syrjäytetyt johtomiehet teloitettiin. 18. huhtikuuta – Zimbabwe itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta. 18. huhtikuuta − Norja jättäytyi pois Moskovan olympiakisoista. 19. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Haagissa, Alankomaissa. Irlannin Johnny Logan otti ensimmäisen kahdesta henkilökohtaisesta viisuvoitostaan kappaleella ”What’s Another Year?”. 24. huhtikuuta − Sisarukset Tove ja Lars Jansson saivat Suomen sarjakuvaseuran Pekka Puupää -hatut Muumi-sarjakuvistaan. 25. huhtikuuta – Yhdysvallat epäonnistui yrityksessään vapauttaa Iranissa olleet panttivangit. Yksi operaatioon osallistuneista Hercules-kuljetuskoneista törmäsi Sea Lion -helikopteriin salaisessa aavikkotukikohdassa lähellä Tabasia noin 400 kilometrin päässä Teheranista. Kahdeksan sotilasta kuoli ja useita loukkaantui. Presidentti Jimmy Carter oli tehnyt päätöksen välttämättömänä pitämästään operaatiosta yksin. Syntipukiksi tuli operaatiota vastustanut ulkoministeri Curys Vance, joka joutui eroamaan. 25. huhtikuuta − Brittiläinen Boeing 727 -matkustajakone syöksyi mereen lähellä Kanariansaaria. Kaikki koneessa olleet 146 henkilöä saivat surmansa. 29. huhtikuuta − Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter nimitti uudeksi ulkoministeriksi senaattori Edmund Muskien. 30. huhtikuuta – Alankomaiden prinsessa Beatrix nousi valtaistuimelle hänen äitinsä kuningatar Julianan luovuttua vallasta.

Toukokuu thumb|Tulivuori St. Helens purkautui. thumb|Pac-Man. 2. toukokuuta − Niin sanottu ylikorkojuttu tuli julkisuuteen, kun vero- ja syyttäjäviranomaisten ilmoitettiin löytäneen yli 30 000 osuuskauppojen säästökassojen tallettajaa, joiden talletuksille oli maksettu ylikorkoa. 8. toukokuuta – WHO julisti isorokon hävitetyksi 9. toukokuuta – Floridassa liberialainen rahtialus Summit Venture törmäsi Tampa Bayn siltaan. Onnettomuudessa kuoli 35 ihmistä. 9. toukokuuta – Näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja Lasse Pöysti suostui Tukholman Dramaten-teatterin johtajaksi. 11. toukokuuta – Kaavin vuonna 1807 rakennettu hirsinen kirkko paloi. 15. toukokuuta − Länsi-Saksa jättäytyi pois Moskovan olympiakisoista. Useat länsisaksalaiset huippu-urheilijat ilmaisivat pettymyksensä päätökseen, jota he pitivät ennen kaikkea lojaaliuden osoituksena Yhdysvalloille. 17. toukokuuta – Kenraali Chun Doo-hwan määräsi Etelä-Koreaan hätätilan ja hajotti parlamentin. 17. toukokuuta – Perustuslaillinen kansanpuolue muutti puoluekokouksessaan nimensä Perustuslailliseksi oikeistopuolueeksi. Puheenjohtajana jatkoi Georg C. Ehrnrooth. Puolueella ei ollut eduskunnassa yhtään kansanedustajaa. 17. toukokuuta − Reserviupseerikoulu vietti 60-vuotisjuhlansa Haminassa. Juhlapuheen piti RUK:n 67. kurssille osallistunut valtakunnansovittelija Keijo Liinamaa. 18. toukokuuta – St. Helens -tulivuori purkautui Washingtonin osavaltiossa. Purkauksesta seurasi 57 kuolleen lisäksi kolmen miljardin dollarin taloudelliset vahingot. 20. toukokuuta – Quebecin provinssissa Kanadassa järjestettiin kansanäänestys siitä, tulisiko Quebecin erota Kanadasta ja muodostaa itsenäinen valtio. Itsenäisyyden vastustajat voittivat kansanäänestyksen. 22. toukokuuta – Namco esitteli Japanissa Pac-Man-videopelin. 22. toukokuuta − Yhdysvaltain New Yorkin osavaltiossa Niagara Fallsin lähellä sijaitseva Love Canalin lähiö evakuoitiin. Alueen asukkailla oli todettu syöpää ja muita vaikeita sairauksia, joiden aiheuttajaksi epäiltiin lähistöllä sijainnutta myrkyllisten aineiden kaatopaikkaa. 23. toukokuuta – Stanley Kubrickin elokuva The Shining – Hohto sai ensi-iltansa 23. toukokuuta − Egyptiläisten ilmoitettiin hyväksyneen 99 prosentin enemmistöllä perustuslain muutoksen, jonka nojalla presidentti Anwar Sadat voitiin valita uudelleen miten monta kertaa tahansa. 24. toukokuuta – YK:n kansainvälinen tuomioistuin määräsi Iranin vapauttamaan Teheranin panttivangit. 29. toukokuuta − Ilmoittautumisaika Moskovan olympiakisoihin umpeutui. 85 maata oli ilmoittautunut kisoihin, 47 maata boikotoi Yhdysvaltain johdolla ja yhdeksän oli jäänyt pois muista syistä.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – CNN aloitti uutislähetykset. 1. kesäkuuta – Parikymmentä luonnonsuojelijaa rakensi padon Koijärven laskuojaan. Forssan poliisi räjäytti padon 10. kesäkuuta ja eristi järven. 2. kesäkuuta – 12 ihmistä sai surmansa junaonnettomuudessa lähellä Falunia Ruotsissa.