1974

Vuosi 1974 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Tapahtumia tammikuu 1. tammikuuta – Nurmeksen, Raision ja Vantaan kauppalat muuttuivat kaupungeiksi sekä Alavuden ja Virtain kunnat kauppaloiksi. Suomen pienin kunta Haapasaari liitettiin Kotkan kaupunkiin. Pyhämaan kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin. Kuhmoisten kunta siirrettiin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin. 1. tammikuuta – Suomen ja EEC:n välinen vapaakauppasopimus astui voimaan. 1. tammikuuta – Liikenneturva ry muuttui julkisoikeudelliseksi organisaatioksi eduskunnan hyväksymän lain nojalla. 2. tammikuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS aloitti virallisen kampanjan kirjailija Aleksandr Solženitsyniä vastaan, jonka romaani Vankileirien saaristo oli ilmestynyt venäjänkielisenä Pariisissa. 3. tammikuuta – Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen Vladimir Stepanovin. Hänen edeltäjänsä Viktor Maltsev siirtyi Nl:n suurlähettilääksi Intiaan. 4. tammikuuta – Tukholman käräjäoikeus tuomitsi IB-vakoilujutussa vasemmistolaisen Folket i Bild/Kulturfront -lehden toimittajat Jan Guilloun ja Peter Brattin sekä Ruotsin tiedustelupalvelun (IB) entisen agentin Håkan Isacssonin vuodeksi vankeuteen vakoilusta. 4. tammikuuta − Suomen vanhin sanomalehti Åbo Underrättelser täytti 150 vuotta. 4. tammikuuta – Suomi irtisanoi Chilen kanssa elokuussa 1973 solmimansa kehitysluottosopimuksen Chilen poliittisten olojen muututtua. 8. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV täytti 25 vuotta. 8. tammikuuta – Ruotsissa aloitettiin bensiinin säännöstely. Yksityisautoilijoille jaettiin ostokupongit, joilla he saivat seitsemän säännöstelykuukauden aikana sata litraa bensiiniä. 8. tammikuuta – Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajat Veikko Vennamo, Rainer Lemström ja J. Juhani Kortesalmi suljettiin loukkaavan kielenkäytön ja muutenkin sopimattoman käytöksen vuoksi yksimielisesti kahdeksi viikoksi eduskunnan ulkopuolelle. SMP:n edustajien mielestä eduskunnassa vallitsi mielivalta ja he olivat syyttäneet puhemies V. J. Sukselaista valtiopäiväjärjestyksen rikkomisesta. 9. tammikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen, Imatralta Kouvolaan ja Kotkaan ulottuva maakaasuputki vihittiin käyttöön. Valkealassa pidettyyn juhlatilaisuuteen osallistui kummankin maan korkeinta poliittista johtoa. 13. tammikuuta – Tampereen Peltolammin lento-onnettomuus: Piper Cherokee -lentokone putosi huonossa säässä Säästäjänkadulle. 15. tammikuuta – Suomessa eduskunta hyväksyi niin sanotut EEC-suojalait eli lain hinnantasauksesta ja hintasulusta. 17. tammikuuta – Israel ja Egypti allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla Israel vetäytyi Suezin kanavan itärannalta. Lisäksi molemmat maat vähensivät sotajoukkojaan kanavan läheisyydessä, ja alueelle siirrettiin YK:n rauhanturvajoukkoja. 18. tammikuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn syytti Neuvostoliiton viranomaisia siitä, että nämä olivat antaneet kansalaisille vääriä tietoja hänen Vankileirien saaristo -kirjastaan. 18. tammikuuta – Belgiassa pääministeri Edmond Leburtonin kokoomushallitus erosi Iranin luovuttua yhteishankkeesta rakentaa öljynjalostamo Belgiaan. 21. tammikuuta – Elokuva Manaajan ensi-ilta. 25. tammikuuta – Suomen hallitus korotti polttonesteiden hintoja. Bensiini kallistui 25 prosenttia, raskas polttoöljy 181 prosenttia ja kevyt polttoöljy 83 prosenttia. Monet huoltoasemat ehtivät myydä varastonsa loppuun ennen hinnankorotusten voimaantuloa. 31. tammikuuta – SKDL:n kansanedustaja Anna-Liisa Tiekso siirtyi Rautaruukki Oy:n sosiaalijohtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Mikko Ekorre.

helmikuu

1. helmikuuta – 225 ihmistä Mitä-Missä-Milloin 1975, Otava 1974, Helsinki, s. 37. sai surmansa 22-kerroksisen pilvenpiirtäjän palossa São Paulossa. Rakennuksen turvatoimet oli laiminlyöty. Mitä-Missä-Milloin 1975, s. 37. 1. helmikuuta – Lauri Sutela nimitettiin Suomen puolustusvoimien komentajaksi. Hän astui virkaansa maaliskuun puolivälissä. 7. helmikuuta – Grenada itsenäistyi. 10. helmikuuta – Brasilialainen arkkipiispa Helder Camara vastaanotti Oslossa hänelle kerätyn 1,5 miljoonan Norjan kruunun arvoisen ”Kansan rauhanpalkinnon”. Camara oli sivuutettu kerta toisensa jälkeen Nobelin rauhanpalkintoa jaettaessa. 13. helmikuuta – Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn karkotettiin Neuvostoliitosta. Hänet lennätettiin Länsi-Saksaan, jossa kirjailija Heinrich Böll otti hänet hoiviinsa. Solženitsyn siirtyi myöhemmin Sveitsiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin. 16. helmikuuta – Suomen hallitus aloitti energiansäästökampanjan, jolla haluttiin selventää säästön merkitystä kansalaisille ja korjata vääristyneitä kulutustottumuksia. Säästökohteita olivat erityisesti lämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. 18. helmikuuta – Hiihdon MM-kisat alkoivat Falunissa. 20. helmikuuta – Länsi-Saksa liittyi kansainväliseen ydinsulkusopimukseen. 28. helmikuuta – Yhdysvallat ja Egypti solmivat uudelleen vuonna 1967 katkenneet diplomaattisuhteensa. 28. helmikuuta – Suomen ainoa ruotsinkielinen iltapäivälehti Nya Pressen ilmestyi viimeisen kerran.

maaliskuu

1. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti poikkeuslailla pidennetyn toimikautensa nelivuotisen jatkoajan antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen. 3. maaliskuuta – Turkkilainen DC-10-matkustajakone syöksyi maahan Ranskassa heti noustuaan Orlyn lentokentältä. Onnettomuudessa kuoli 346 ihmistä ja sen aiheutti lastiruuman oven irtoaminen nousun aikana. Mitä-Missä-Milloin 1975, s. 42. 8. maaliskuuta – Charles de Gaullen kansainvälinen lentoasema otettiin käyttöön Pariisissa. 8. maaliskuuta – 52 lähinnä vasemmistolaista kulttuurijärjestöä jätti presidentti Urho Kekkoselle ja pääministeri Kalevi Sorsalle vetoomuksen demokratian toteuttamisesta kulttuurihallinnossa. Vetoomuksen taustalla oli opetusministeri Marjatta Väänäsen päätös karsia melko reippaalla kädellä tiettyjä kulttuurimäärärahoja. 12. maaliskuuta − Hallitus ilmoitti, että Suomen Tukholman-suurlähettiläs Max Jakobson oli esittänyt Ruotsin hallitukselle Suomen virallisen vastalauseen IB-vakoilujutun johdosta. Jakobsonin lausunnon sisältö oli julistettu asian arkaluonteisuuden vuoksi salaiseksi. Pääministeri Olof Palme sanoi ymmärtävänsä Suomen hallituksen jyrkän reaktion asiassa. 15. maaliskuuta – Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Lauri Sutela siirtyi puolustusvoimain komentajaksi hänen edeltäjänsä kenraali Kaarlo Leinosen jäädessä eläkkeelle. 17. maaliskuuta − Presidentti Urho Kekkonen tapasi Ruotsin pääministerin Olof Palmen Tukholmassa. Kekkonen ja Palme totesivat, että IB-vakoilutapaus oli loppuunkäsitelty eikä se ollut vaikuttanut maiden välisiin suhteisiin. 18. maaliskuuta – Öljykriisi: OPECin öljynvientiboikotti päättyi. 20. maaliskuuta – Neljä ihmistä loukkaantui vakavasti, kun Britannian prinsessa Anne yritettiiin kidnapata.Valkoinen auto pysäytti prinsessa Annen ja alkoi silmitön väkivalta – aseistautuneella miehellä oli kylmäävä suunnitelma. Ilta-Sanomat 20.3.2024. 21. maaliskuuta – Yhdysvallat palautti diplomaattisuhteet Ruotsiin. Suhteet olivat katkenneet vuoden 1972 lopulla pääministeri Olof Palmen Vietnamin sotaa arvostelleiden lausuntojen vuoksi. 22. maaliskuuta – Seitsemän Itämeren rannikkovaltiota allekirjoitti Helsingissä Itämeren suojelusopimuksen. 29. maaliskuuta – Mariner 10 ohitti Merkuriuksen. 29. maaliskuuta – Suomen kauppalaivastosta poistettiin viimeiset kaksi apukoneilla varustettua purjealusta.

huhtikuu

1. huhtikuuta – Junaliikenne Humppilan ja Forssan välisellä yksityisellä, 23 kilometrin pituisella kapearaiteisella rautatiellä päättyi. 1. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti säveltäjä Einojuhani Rautavaaran, taidegraafikko Pentti Kaskipuron sekä näyttelijätär Eeva-Kaarina Volasen uusiksi taiteilijaprofessoreiksi. 5. huhtikuuta – Suomessa valtiosääntökomitea antoi välimietintönsä. Komitean enemmistö kannatti muun muassa eduskunnan vallan lisäämistä presidentin vallan kustannuksella sekä presidentin uudelleenvalinnan rajoittamista kahteen kauteen. Komitea ehdotti myös perusoikeuksiin lisättäväksi oikeuden ihmisarvoiseen elämään, työpaikkana, toimeentulon turvaan, asuntoon, terveyden- ja sairaanhoitoon, sivistykseen, kykyjen mukaiseen koulutukseen, lepoon ja virkistykseen sekä viihtyisään ja turmeltumattomaan elinympäristöön. 5. huhtikuuta – Jääkiekon MM-kisat alkoivat Helsingissä. Kisoissa tuomittiin ensimmäisen kerran jääkiekon historiassa kaksi pelaajaa dopingista, ruotsalainen Ulf Nilsson ja suomalainen Stig Wetzell, minkä vuoksi Suomi tuomittiin hävinneeksi Tšekkoslovakialle ja Ruotsi Puolalle. 6. huhtikuuta – Ruotsalainen yhtye ABBA voitti Euroviisut Brightonissa kappaleellaan ”Waterloo”. 10. huhtikuuta – Israelin pääministeri Golda Meir jätti hallituksensa eronpyynnön lokakuun 1973 sotaa tutkineen komitean julkaistua raporttinsa. 15. huhtikuuta – Armeija kaappasi vallan Nigeriassa. 25. huhtikuuta – Neilikkavallankumous Portugalissa: nuoret upseerit kaappasivat vallan ja diktatuuri kukistui. Tapauksen muistoksi vietetään ”vapauden päivää” (Dia da Liberdade). 27. huhtikuuta – Neuvostoliittolainen matkustajakone syöksyi maahan lähellä Leningradia. Kaikki koneessa olleet 118 ihmistä saivat surmansa. 28. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalaiset evakuoitiin Saigonista (nykyisin Hồ Chí Minhin kaupunki). 29. huhtikuuta – Juhani Raiskinen nimitettiin Suomen Kansallisoopperan johtajaksi Leif Segerstamin pyydettyä eroa.

toukokuu

3. toukokuuta – Kalevi Keihäsen johtamat matkatoimisto Keihäsmatkat Oy ja lentoyhtiö Spear Air Oy keskeyttivät toimintansa Helsingin Osakepankin lopetettua yhtiöiden rahoittamisen. Yli 200 työntekijää irtisanottiin. Tapahtumahetkellä yhtiöillä oli yli 1800 matkustajaa ulkomailla. 5. toukokuuta – Suomessa alettiin jakaa ulkomaisille matkailijoille käyttäytymisopasta matkailun aiheuttamien lieveilmiöiden vähentämiseksi. 6. toukokuuta – Ilmailuhallitus määräsi lentoyhtiö Spear Airin lentokoneet lentokieltoon. 7. toukokuuta – Saksan liittokansleri Willy Brandt erosi tehtävästään, kun hänen läheinen avustajansa Günter Guillaume paljastui itäsaksalaiseksi vakoojaksi. 8. toukokuuta – Keihäsmatkat Oy jätti konkurssianomuksen Helsingin raastuvanoikeudelle. 9. toukokuuta – Suomen kommunistisen puolueen sisäinen kiista paheni, kun Arvo Hautala syytti Taisto Sinisaloa siitä, että tämä oli Moskovan-vierailunsa aikana valheellisilla väitteillä ja puolitotuuksilla halunnut sotkea puoluekiistan Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin. Sinisalo puolestaan syytti Hautalaa provokaatiosta sekä Suomen ja Neuvostoliiton kommunististen puolueiden suhteiden vahingoittamisesta. 10. toukokuuta – Zhaotongin prefektuurissa Kiinassa sattunut maanjäristys surmasi tuhansia. 11. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa vetosivat Chilen sotilashallitukseen, ettei Chilen poliittisissa oikeudenkäynneissä langetettaisi kuolemantuomioita. 16. toukokuuta – Saksan liittotasavallan uusi liittokansleri Helmut Schmidt vannoi virkavalansa. 18. toukokuuta – Intia räjäytti kuudentena ydinasevaltiona ensimmäisen ydinpomminsa, ”Hymyilevän Buddhan”. 19. toukokuuta – Ranskan uudeksi presidentiksi, yllättäen kuolleen Georges Pompidoun seuraajaksi, valittiin silloinen valtiovarainministeri Valéry Giscard d'Estaing. Hän astui virkaansa 27. toukokuuta. 20. toukokuuta – Seitsemän elinkeinoelämän järjestöä perusti Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), jonka puheenjohtajaksi valittiin Päiviö Hetemäki. 25. toukokuuta – Perustuslaillinen Kansanpuolue piti ensimmäisen puoluekokouksensa. Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth. 28. toukokuuta – Veikko Vennamo kannettiin ulos Eduskunnan täysistunnosta. Vennamolle oli nyt jo neljännen kerran lyhyen ajan sisällä määrätty kahden viikon työskentelykielto.

kesäkuu

1. kesäkuuta – 29 ihmistä kuoli ja 75 loukkaantui Nypro-yhtiön kemiantehtaan räjähdyksessä Flixboroughin kylässä Isossa-Britanniassa. Kahdeksan hehtaarin tehdasalueen tuhonneen räjähdyksen syyksi epäiltiin kaasuvuotoa.