Vaali tai vaalit on äänestys, jossa äänestäjät valitsevat ehdokkaiden joukosta yhden tai useampia henkilöitä toimimaan vallankäyttäjinä merkittävissä luottamustehtävissä.
Modernissa demokraattisesti toimivassa valtiossa tärkeimmät vaalit ovat parlamenttivaalit, joissa kansalaiset valitsevat edustajia käyttämään lainsäädäntövaltaa. Vaaleja käytetään yleisesti myös järjestöissä, yhdistyksissä ja yrityselämässä valittaessa henkilöitä merkittäviin tehtäviin.
Vaalin vaiheet
Jokaisessa vaalipiirissä järjestetään oma vaali, josta pääsee läpi vaalitavasta riippuen yksi tai useampi ehdokas. Ennen vaaleja on ehdokasasettelu, jossa puolueet, valitsijayhdistykset tai vastaavat laativat omat ehdokaslistansa. Ehdokkaiden täytyy olla vaalikelpoisia. Ehdokkaat käyvät usein vaalikampanjan, jonka he rahoittavat vaalirahoituksella. Kampanjaa johtaa joskus vaalipäällikkö. Jotkin organisaatiot kuten televisiokanavat saattavat laittaa vaaliehdokkaat vaalikaranteeniin, jotta nämä eivät saisi ylimääräistä julkisuutta juuri ennen vaaleja.
Äänestäjillä tulee olla äänioikeus. Joissain vaaleissa voi olla äänestysvelvollisuus. Äänestäjät voivat käytetystä vaalitavasta riippuen äänestää yhtä tai useampaa yksittäistä ehdokasta tai koko vaalilistaa. Äänestystapana voi olla esimerkiksi lippuäänestys, sähköinen äänestys tai käsiäänestys. Äänestystavasta riippuu paljon se, onko vaalissa vaalisalaisuutta. Äänestys tapahtuu viimeistään vaalipäivänä, jota monissa vaaleissa edeltää ennakkoäänestys.
Vaalitulosta pyritään ennustamaan ennen vaaleja järjestettävillä mielipidetiedusteluilla ja vaalipäivänä tehtävillä ovensuukyselyillä. Nykyisin useilla tiedotusvälineillä on verkkosivuillaan omat vaalikoneet, joiden avulla äänestäjät voivat vertailla omia kantojaan puolueiden ja ehdokkaiden kantoihin.
Kun äänestysaika on loppunut, vaalihuoneistot suljetaan ja ääntenlaskijat alkavat laskea ääniä. Vaalituloksen kehittymistä voidaan kokoontua seuraamaan eri puolueiden vaalivalvojaisissa. Äänten tarkistuslaskennan jälkeen julistetaan vaalitulos.
Vaalitavat
Vaalitapa on menetelmä, jonka avulla muutetaan vaaleissa annetut äänet edustuspaikoiksi. Vaalitapaan kuuluu vaalilistojen rakentuminen, äänten antamisen tapa, ääntenlaskumenetelmä ja voittajien määrittely.Amy 2000, s. 1. Käytetyllä vaalitavalla on suuri merkitys ehdokasasetteluun, vaalikampanjointiin, vaalin tulokseen, äänestysaktiivisuuteen, vaalien jälkeisiin poliittisiin voimasuhteisiin ja poliittiseen vakauteen, maan puoluerakenteeseen sekä hallintoelinten edustavuuteen paikallisesti, etnisesti sekä naisten kannalta.Amy 2000, s. 2–7.
Kaksi länsimaisissa demokratioissa yleisintä äänestystapaa ovat yhden voittajan enemmistövaalitapa, joka on yleinen etenkin Yhdysvalloissa, sekä monen voittajan suhteellinen vaalitapa, joka on yleinen etenkin Euroopassa. Enemmistövaalitavassa valitaan vain eniten ääniä saanut ehdokas, ja suhteellisessa vaalitavassa paikat jaetaan suhteessa puolueiden saamiin äänimääriin.Amy 2000, s. 1–2.
Vaalitarkkailu ja vaalivaikuttaminen Vaaleissa voi olla vaalitarkkailijoita, jotka valvovat, suoritettiinko vaalit lainmukaisesti ja ilman vaalivilppiä. Vaalitarkkailijoiden toiminnasta on muodostunut kansainvälinen normi. Jos vaalitarkkailijoita ei kutsuta seuraamaan vaaleja, vaalien rehellisyyteen voidaan suhtautua lähtökohtaisesti epäileväisesti.
Erilaiset tahot voivat haluta vaikuttaa vaalien tuloksiin eri tavoin. Erilaisia vaalivaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi oppositiopuolueiden toiminnan rajoittaminen, vapaan median toiminnan rajoittaminen, vaalipiirien muokkaaminen tai äänten laskemisen manipuloiminen.
Katso myös Esivaali Vaalilautakunta Valitsijamies Äänikynnys
Suomen vaaleja Aluevaalit Eduskuntavaalit Kuntavaalit Suomen europarlamenttivaalit Suomen presidentinvaali
Muita merkittäviä vaaleja Europarlamenttivaalit Yhdysvaltain presidentinvaali
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Vaalit.fi, Oikeusministeriö Eri puolilla maailmaa käydyt ja tulevat vaalit IFES Election Guide http://www.vaalitutkimus.fi Suomen vaalitutkimusportaali Kuvankaunis ehdokas voi harhauttaa äänestäjää – "Huolestuttavaa, että ulkonäöllä on niin paljon merkitystä vaaleissa" Yle, 2017 Paul-Erik Korvela: Vaalivaikuttamisen ja vaalitarkkailun dynamiikka, Tieteessä tapahtuu -lehti 2/2026
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit