David Bowie

David Bowie (oikealta nimeltään David Robert Jones, 8. tammikuuta 1947 Lontoo, Englanti – 10. tammikuuta 2016 New York, Yhdysvallat) oli brittiläinen muusikko, näyttelijä ja taiteilija.

Bowie aloitti musiikkiuransa 1960-luvulla. Hänen läpimurtoalbuminsa oli The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Mars (1972), ja kansainväliseksi supertähdeksi hänet nosti albumi Let’s Dance (1983). Bowie jäi levytystauolle vuoden 2003 jälkeen mutta julkaisi ennen kuolemaansa vielä kaksi albumia 2010-luvulla.

Bowie oli 1970-luvulla glam rockin edelläkävijöitä, ja hänen vaikutuksensa populaarikulttuurin kehitykseen on ollut merkittävä. Bowieta on kutsuttu rockin johtavaksi futuristiksi ja kameleontiksi sekä musiikkityylien rajat rikkovaksi edelläkävijäksi.

Bowien tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”Space Oddity”, ”Life on Mars?”, ”Changes”, ”Starman”, ”Rebel Rebel”, ”Fame”, ”Heroes”, ”Ashes to Ashes” ja ”Let’s Dance”.

Varhainen elämä

David Robert Jones syntyi Lontoon Brixtonin työläiskaupunginosassa tammikuussa 1947. Äiti Margaret ”Peggy” Burns työskenteli elokuvateatterin paikannäyttäjänä ja isä Heywood ”John” Jones lastenkodin varainkerääjänä. Johnilla oli edellisestä avioliitostaan tytär ja Peggyllä aikaisemmasta suhteestaan poika Terry, joka oli Davidia yhdeksän vuotta vanhempi. Davidin ollessa kuusivuotias perhe muutti Bromleyn esikaupunkialueelle rivitalohuoneistoon puolen tunnin junamatkan päähän Lontoosta.Buckley, s. 31–34

Bowie on kertonut, että kuultuaan kahdeksan- tai yhdeksänvuotiaana isänsä kotiin tuomalta singleltä Little Richardin ”Tutti Frutti” -kappaleen hän päätti ryhtyä muusikoksi. Varhaisessa teini-iässään David kuunteli rock and rollin ja rhythm and bluesin lisäksi myös Charles Mingusin jazzia. Etenkin velipuoli Terryllä oli suuri vaikutus nuoren Davidin musiikkimakuun.Buckley, s. 37–38

Bowie epäonnistui peruskoulun loppukokeessa ja meni vuosiksi 1958–1963 lukion sijaan teknilliseen opistoon Bromley Technical High Schooliin. Sieltä hän sai hyväksytyn arvosanan ainoastaan taiteesta. Vaikkei Bowie taidekoulua koskaan käynytkään, teini-ikäisenä hän seurusteli paljon taidekouluja käyneiden taiteilijoiden ja muusikoiden kanssa, mikä vaikutti myöhemmin paljon hänen epäsovinnaiseen tyyliinsä. Bowie kertoi haastattelussa vuonna 1992: ”Minua viehättivät jo hyvin nuorena kaikki ne, jotka ylittivät normeja, uhmasivat sovinnaisuutta, olipa kyse maalauksesta, musiikista tai mistä tahansa.” Jätettyään koulunkäynnin Bowie työskenteli hetken aikaa lontoolaisessa mainostoimistossa.Buckley, s. 40–44

Vuonna 1962 koulunpihalla käydyn tappelun seurauksena Bowien vasemman silmän pupilli laajentui ja halvaantui pysyvästi. Vasen silmä näytti sen vuoksi valaistuksesta riippuen ruskealta tai vihreältä, kun terve silmä oli sininen. Silmän näkökyky oli myös heikentynyt. Tappeluun Bowie joutui parhaan ystävänsä kanssa iskettyään tämän tyttöystävän.Buckley, s. 40

Bowie oli opetellut lapsena soittamaan kitaraa, ja hän opetteli saksofonin soittamisen 12-vuotiaana. Hän esiintyi vuodesta 1964 lähtien useissa yhtyeissä, jotka eivät saavuttaneet suurta menestystä.

Bowie otti tammikuussa 1966 käyttöönsä taiteilijanimen David Bowie. Hän oli siihen saakka käyttänyt nimiä Davie Jones tai Dave Jay, mutta vaihtoi nimensä, koska ei halunnut tulla sekoitetuksi The Monkees -yhtyeen Davy Jonesiin. Nimeksi valittiin Bowie, koska se viittasi Jim Bowien keksimään Bowie-veitseen. Virallisesti hän ei kuitenkaan koskaan vaihtanut nimeään.Buckley, s. 48–49Wooldridge 2002, s. 34, 152.

Ura

Laulajanuran alku (1967–1971) pienois|pysty|David Bowie vuonna 1967.

Bowien laulutyyli 1960-luvun jälkipuolella oli saanut paljon vaikutteita brittilaulaja Anthony Newleyltä. Bowie julkaisi huhtikuussa 1967 lastenlaulumaisen singlen ”The Laughing Gnome”, joka ei menestynyt. Saman vuoden kesäkuussa Bowie julkaisi ensimmäisen albuminsa David Bowie. Albumilla oli yksinkertaista ja kevyttä poppia, jossa oli vaikutteita teatterista ja brittiläisestä varieteesta. Kappaleiden sanoitukset olivat usein humoristisia ja makaabereja. Levy ei menestynyt kaupallisesti, eikä Bowie myöhemmin ottanut sitä mukaan levyjensä virallisiin uudelleenjulkaisukampanjoihin.Buckley, s. 50–60

Bowie vaihteli ulkoista tyyliään tiuhaan jo 1960-luvulla. Vuonna 1965 hän oli modi, seuraavat kaksi vuotta hippi, minkä jälkeen hän alkoi vihdoin kehitellä omaa, hiukan naismaista tyyliään. Vuonna 1967 Bowie tutustui tanssija Lindsay Kempiin, jonka pantomiimiryhmässä hän oppi tanssia ja mimiikkaa sekä kiinnostui eriskummallisuudesta. Vuonna 1969 Bowie esitti pantomiimia Tyrannosaurus Rex -yhtyeen kiertueella lämmittelijänä, ja myöhemmin hän yhdisteli pantomiimia usein omaankin musiikkiinsa.Buckley, s. 65–69

Bowie kuului 1968 lyhyen aikaa yhtyeeseen nimeltä Feathers. Bowie ei 1960-luvun lopulla saavuttanut menestystä, mutta hän itse piti sitä jälkeenpäin siunauksellisena ja sanoi: ”Jos minulle olisi tapahtunut jotain 1960-luvun puolivälissä, olisin kenties jäänyt paitsi valtavasta määrästä vaikutteita.”Buckley, s. 76–77

Vuonna 1969 ilmestyi Bowien toinen albumi, sekin alun perin nimeltään David Bowie, mutta levy tunnetaan nykyisin nimellä Space Oddity. Samana vuonna hän teki sopimuksen amerikkalaisen Mercury Recordsin kanssa. Albumilta otetun singlen ”Space Oddity” julkaisu ajoittui yhteen ensimmäisen kuulennon, Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan ja Bowien tieteiskirjallisuusvaiheen kanssa ja ennakoi Bowien myöhempiä avaruusteemoja. Single oli hitti ja on noussut klassikoksi, mutta tyyliltään siitä eroava levy ei menestynyt julkaisuaikanaan.Buckley, s. 82–95 ”Space Odditya” seuranneet singlet eivät menestyneet. Bowien kolmas albumi The Man Who Sold the World (1970) oli edeltäjäänsä raskaampi ja ahdistuneempi. Levy menestyi kohtalaisesti Yhdysvalloissa, mutta ei Britanniassa.Buckley, s. 111–118

1970-luvun alussa Bowie oli glam rockin ensimmäisiä pioneereja Marc Bolanin ohella. Hänen yhtyeensä tuohon aikaan oli nimeltään The Hype.Buckley, s. 103–104 Bowie leikitteli poptaiteella ja popin kaupallisuudella ja lumoutui Andy Warholin käsityksestä, että tähteyden saattoi ”luoda”.Buckley, s. 134–136 Bowie otti myös pesäeroa hippikulttuurin yhteisöllisyyteen. Hänen musiikkimakunsa ja vaikutteensa olivat hyvin laaja-alaiset The Velvet Undergroundista Jacques Breliin.Buckley, s. 110–112

Bowie meni naimisiin Angie Barnettin kanssa maaliskuussa 1970, ja he saivat seuraavana vuonna pojan. Angie alkoi toimia Bowien promoottorina ja avustajana, ja hänellä oli vaikutus myös Bowien erikoisuutta tavoittelevaan tyyliin.Buckley, s. 105–107

Bowien seuraavalla albumilla Hunky Dorylla (1971) soitti ensimmäistä kertaa yhdessä Bowien pitkäaikainen taustayhtye The Spiders from Mars, johon kuuluivat Mick Ronson, Trevor Bolder ja Mick Woodmansey.Buckley, s. 123 Ennen Hunky Doryn julkaisua RCA-levy-yhtiö teki Bowien kanssa sopimuksen kolmesta levystä.Buckley, s. 125 Hunky Dorya pidetään Bowien helpoimmin lähestyttävänä albumina, vaikka se ei noussutkaan listoille.Buckley, s. 125, 136

Ziggy Stardust ja läpimurto (1972–1973) pienois|pysty|Bowie Ziggy Stardust -hahmossaan.

Kuukausi Hunky Doryn levytysten päättymisen jälkeen Bowie alkoi levyttää kappaleita uudelle levylleen The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Mars (1972).Buckley, s. 149 Hän loi levyä ja lavaesiintymisiään varten itselleen alter egon nimeltä Ziggy Stardust, joka oli ulkoavaruudesta maan pinnalle laskeutunut rocktähti. Ziggyn hahmossa Bowie hyödynsi japanilaista kabuki- ja nō-teatteria, pantomiimia ja androgyynisyyttään, johon kuului vahva meikki, punaiseksi värjätty piikkikampaus ja kimaltavat asusteet.Buckley, s. 141–147 Tyylillisesti levy edusti glam rockia.Ziggy Stardust David Bowie Superseventies Levystä tuli suuri menestys ja Bowiesta sen myötä tähti.Buckley, s. 158–159 Bowien mainetta kasvatti myös se, että hän oli tammikuussa 1972 Melody Makerin haastattelussa väittänyt olevansa homo. Tällainen tunnustus oli ennen kuulumatonta tuon ajan musiikkimaailmassaBuckley, s. 137–140.

Ziggy Stardustin julkaisua seurasi 18 kuukautta kestänyt lähes yhtämittainen, tarkkaan suunnitellulla teatraalisuudellaan ja rohkeudellaan paljon suosiota saavuttanut konserttikiertue.Buckley, s. 170 Samaan aikaan Bowie toimi tuottajana Mott the Hooplen, Iggy Popin ja Lou Reedin albumeilla ja kirjoitti heille kappaleita, joista tunnetuimpia on Mott the Hooplen hitti ”All the Young Dudes”.Buckley, s. 164–168

Syksyllä 1972 Bowie lähti etsimään menestystä Yhdysvalloista, missä brittiartisteista niinä aikoina menestyneimpiä olivat Elton John ja Rod Stewart. Bowien manageri Tony DeFries aloitti maassa suuren julkisuuskampanjan, jossa Bowie esiteltiin suurellisen elämäntyylin omaavana tähtenä.Buckley, s. 181–183 Bowie ei itse saanut Yhdysvaltain-kiertueeltaan paljoakaan rahaa, sillä hän sai DeFriesin kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan vain puolet konserttituotoistaan ja joutui niistä maksamaan kaikki konserttiensa kulut.Buckley, s. 183–184, 189

Bowie oli vuonna 1973 alkanut myös joutua roolihahmojensa vangiksi. David Jonesin suojautumiskeinokseen luomansa David Bowiekin oli vain yksi hahmo Ziggyn ja myöhemmän Aladdin Sanen ohella. Bowie kertoi myöhemmin: ”Minäkin ihastuin Ziggyyn. Oli helppoa olla hahmon lumoissa yötä päivää. Minä muutuin Ziggy Stardustiksi. David Bowie häipyi kuvioista kokonaan. --- Eteen alkoi nyt tulla todellisia ongelmia. --- Seuraavaksi on vuorossa matka psykologiseen tuhoon, ja polun päässä joudut huumeiden uhriksi.”Buckley, s. 172–174

Lontoossa 3. heinäkuuta 1973 pidetyssä Ziggy-kiertueen viimeisessä konsertissa Bowie ilmoitti keikan olevan heidän viimeisensä koskaan. Yleisö kauhistui, mutta jälkeenpäin Bowie selvitti tarkoittaneensa vain, että Ziggy ja Spiders-yhtye lopettavat."The Retirement Gig" Hammersmith Odeon (3 July 1973) Ziggy Stardust Companion Ziggy-kulttia jatkoi albumi Aladdin Sane (1973), jonka nimihahmo oli Ziggy Stardustin amerikkalainen vastine. Yhdysvaltain-kiertueen aikana kirjoitettu albumi sisälsi kovempaa soundia ja huomattavasti rankempia aiheita kuin sadunomainen edellislevy. Albumi varmisti Bowien aseman levylistoja hallitsevana suurena tähtenä Britanniassa, ja maailmankiertueensa myötä Bowiesta tuli tähti myös Japanissa.Buckley, s. 192–200

Vuoden 1973 heinäkuussa Bowie oli suosionsa huipulla Britanniassa – hänellä oli samanaikaisesti viisi albumia Britannian Top 40 -listalla ja hänellä oli suuri ja omistautunut fanijoukko, joka jäljitteli idolinsa tyyliä mahdollisimman tarkkaan. Vuonna 1973 Bowie teki vielä yhden albumin Ziggynä: lainakappaleista koostuneen levyn nimi oli Pin Ups ja se sisälsi Bowien suosikkeja vuosilta 1964–1967. Levy nousi Britannian listaykköseksi viiden viikon ajaksi.Buckley, s. 204–208

Yhdysvaltain-vuodet (1974–1976)

Bowien ensimmäinen albumi Ziggyn ja Spiders-yhtyeen jälkeen, apokalyptinen Diamond Dogs (1974), perustui löyhästi George Orwellin romaaniin Vuonna 1984 ja syntyi Bowien luotsaaman musikaali-idean kaaduttua tekijänoikeuserimielisyyksiin.Immonen 2005, s. 65 Diamond Dogs päätti samalla Bowien glam rock -kauden. Heti levyn ilmestymisen jälkeen Bowie muutti Yhdysvaltoihin, aluksi New Yorkiin ja myöhemmin Los Angelesiin.Buckley, s. 224–225, 263 Yhdysvalloissa hän aloitti näkyvän mainoskampanjan ja spektaakkelimaisen Diamond Dogs -konserttikiertueen.Buckley, s. 235–240 thumb|upright|Bowie Torontossa ”Thin White Dukena” 1976. Bowien ensimmäinen Yhdysvalloissa tekemä albumi oli Young Americans (1975), jonka musiikkia Bowie kutsui ”muovisouliksi”.Immonen 2005, s. 73 Diamond Dogs ja Young Americans nousivat Yhdysvalloissa Top 10:een ja Bowien yhdessä John Lennonin kanssa tekemä single ”Fame” listakärkeen. Britanniassa Bowien suosio oli kuitenkin alkanut hänen Amerikkaan muuttonsa ja glam rockista luopumisensa seurauksena väliaikaisesti hiipua, vaikka Bowien kaikki tämän ajan levyt nousivatkin siellä yhä Top 5:een.Buckley, s. 252–257