thumb|350px|Ilmakehän koostumus muuttuu hitaasti ajan kuluessa. Esimerkiksi happipitoisuus nousi yli 10 %:n vasta prekambrikauden lopulla. Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.
Ilmaa pidettiin kauan yhtenä neljästä alkuaineesta. Vasta 1700-luvun lopulla osoitettiin, että se sisältää useita eri aineita, joista eniten on typpeä ja happea.
Maan pinnan läheisyydessä kuiva ilma sisältää eri kaasuja seuraavina pitoisuuksina (tilavuudesta):
typpeä 78,084 % happea 20,946 % argonia 0,934 % hiilidioksidia 0,040 % neonia 0,001818 % heliumia 0,000524 % metaania 0,0001745 % kryptonia 0,000114 % vetyä 0,000055 %
Ilma sisältää myös vesihöyryä vaihtelevia määriä, yleensä noin 1 %.
Ilman ominaisuuksia: Puhdas ilma on hajutonta, väritöntä ja mautonta. tiheys IUPAC standardin mukaisessa NTP-tilassa (lämpötila 0 °C, paine 1 000 hPa) 1,2754 kg/m3 tiheys lähteen ilmoittamissa olosuhteissa (lämpötila 0 °C, paine 1013 hPa) 1,293 kg/m3Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Ilma, Otava 1973, tiheys NIST standardin mukaisessa NTP-tilassa (lämpötila 20 °C, paine 1 013 hPa) 1,204 kg/m3 tiheys ISA Standardin mukaisessa ilmakehässä 1,225 1,293 kg/m3 (lämpötila 15 °C , paine 1 013 hPa) ominaislämpökapasiteetti 1 010 J/(K·kg)
Lähteet
Aiheesta muualla
Kirjallisuutta
Luokka:Kaasut Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit