Lesothon kuningaskunta eli Lesotho on vuoristoinen sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Maa on kokonaan Etelä-Afrikan ympäröimä enklaavi. Suurin osa kuningaskunnan yli kahdesta miljoonasta asukkaasta on sothoja. Moshoeshoe yhdisti sothokansat 1800-luvulla, mutta vuonna 1868 alueesta tuli Britannian protektoraatti. Itsenäisyyden se sai vuonna 1966. Lesothon valtionpäämies on kuningas, jonka asema on kuitenkin seremoniallinen.
Lesothon talous perustuu kaivannaistoimintaan, veden vientiin, omavaraisviljelyyn, tekstiileihin ja rahalähetyksiin, ja maa on monella tavalla Etelä-Afrikasta riippuvainen. Monet lesotholaiset työskentelevät Etelä-Afrikassa, ja maan tärkeimmät luonnonvarat ovat vesi ja timantit. Lesotholainen kulttuuri on melko yhtenäinen sen homogeenisen väestön takia.
Maantiede pienoiskuva|vasen|Kartta Lesothon korkeussuhteista. pienoiskuva|vasen|upright|Makhaleng Gorges -joki Lesothossa. Lesotho sijaitsee Eteläisen Afrikan kaakkoisosassa. Valtion pinta-ala on 30 355 neliökilometriä, ja se on Etelä-Afrikan enklaavi. Sen rajanaapureina on Etelä-Afrikan provinssit KwaZulu-Natal, Vapaavaltio ja Itä-Kap.
Lesotho on vuoristoinen valtio, jonka korkeita huippuja erottavat toisistaan syvät laaksot. Se on maailman ainoa valtio, joka on kokonaan yli tuhannen metrin korkeudessa. Lesothon itärajalla kohoaa Lohikäärmevuoret. Siellä on myös maan korkein kohta Thabana Ntlenyana, joka on 3 482 metriä merenpinnan yläpuolella. Matalin kohta on puolestaan 1 388 metrin korkeudessa.
Lesothon keskiylängöltä saavat alkunsa kaksi Etelä-Afrikan merkittävää jokea. Oranje virtaa länteen ja Tugela itään. Muita merkittäviä jokia ovat Senqunyane Lesothon keskiosissa, Kometspruit lounaassa ja Matsoku koillisessa.
Lesothon ilmasto muistuttaa Etelä-Afrikan Highveldiä, mutta lämpötilat ovat selvästi alempia. Kesät ovat lämpimiä, mutta harvoin tukalan kuumia.Country Guide – Lesotho BBC Weather. BBC. Viitattu 4.10.2022. Vallitsevien tuuliolojen seurauksena suurin osa sadannasta tulee lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana. Kesälämpötilat nousevat alavilla mailla 32 asteeseen ja talvella laskevat jopa seitsemään pakkasasteeseen. Vuoristoissa lämpötila voi olla jopa −18 astetta. Lumisateet ovat talvella yleisiä, ja Malotivuoret ovat lumihuippuisia.
Lesothon kasvillisuus on suurimmaksi osaksi ruohikkoa, vaikka joitakin puuvartisia kasvejakin kasvaa siellä täällä. Eliömaantieteellisesti Lesotho voidaan jakaa Highveldin ruohomaahan, afromontaaniseen ruohomaan ja afroalppiniseen ruohomaahan. Monet maan isoimmista nisäkkäistä on kaadettu, ja esimerkiksi viimeinen leijona kuoli 1870-luvulla. Lesothossa elää edelleen muun muassa monia pienempiä antilooppeja, jäniseläimiä ja kalliotamaani. Lesotho on myös partakorppikotkan viimeisiä eteläisen Afrikan elinalueita. Lesothossa on kaksi kansallispuistoa, Sehlabathebe ja Ts’ehlanyane.
Historia
Varhaiset vaiheet thumb|vasen|upright|Kuningas Moshoeshoe ministeridensä kanssa Lesotho oli 1500-luvulle khoisanien asuttamaa aluetta. Lesothossa on säilynyt tiheä kokoelma metsästäjä-keräilijöiden tekemää kalliotaidetta.
Sothot tulivat alueelle osana bantuekspansiota. Maataloutta harjoittaneita sothoja muutti Caledonjoen laaksoihin 1500-luvulta lähtien, ja he syrjäyttivät alkuperäiset metsästäjä-keräilijät. Sothot jakautuivat moniin klaaneihin, joista tuli päällikkökuntien perusta. Lesothon kuningaskunta syntyi zulu-kuningas Shaka Zulun valloitusten aiheuttaman mfecaneliikkeen seurauksena. Shakan aikalainen Moshoeshoe perusti eteläiselle Highveldille voimakkaan sothokuningaskunnan 1820- ja 1830-luvuilla. Hän linnoitti vahvasti Thaba Bosiun ylängön ja käyttäen sitä tukikohtanaan rakensi suuren kuningaskunnan. Moshoeshoen kuningaskunta veti puoleensa ympäröivien aluiden nälänhädän ja sotien vaivaamia ihmisiä, jotka integroituivat yhteiskuntaan ja joiden tämän jälkeen katsottiin olevan sothoja. Moshoeshoe vahvisti valtakuntaansa myös sotilaallisesti hankkien aseita ja hevosia Kapmaasta. Moshoeshoe säilytti diplomatian keinoin ystävälliset välit naapurikuningaskuntiin ja ajoittain maksoi Shakalle suojelurahaa välttääkseen sotaa. 1830-luvun puoleen väliin mennessä valtion väkiluku oli kasvanut 30 000 ihmiseen, ja se oli eteläisen Highveldin suurin kuningaskunta.
Brittien protektoraatti ja yksipuoluevalta Kapmaan buureja alkoi vuodesta 1834 asettua sothojen alueen länsirajalle, mikä johti useisiin konflikteihin. Moshoeshoe menetti toistuvissa sodissa suuren osan kuningaskunnastaan buureille. Hän pyysi kuningatar Viktorialta, että hänen maansa saisi ”levätä hänen majesteettinsa mahtavan lipun laskosten suojissa.” Viktoria suostui tähän, ja Lesothosta tehtiin Britannian protektoraatti vuonna 1868.
Moshoeshoen kuoltua vuonna 1870 maa liitettiin seuraavana vuonna Kapmaahan. Vuonna 1880 puhkesi sota, jonka päätteeksi maa alistettiin suoraan brittien siirtomaaksi. Britit kehittivät Basutomaahan kaksoishallinnon ja jätti kuninkaalle huomattavaa valtaa, jota jaettiin eteenpäin heimopäälliköille. Vuonna 1910 heimopäälliköt perustivat kansallisen neuvoston, joka sai valtaa paikallishallinnon asioissa.
Siirtomaahallinnon vastustus kasvoi 1900-luvulla, ja toisen maailmansodan jälkeen perustettiin useita nationalistisia puolueita. Vuonna 1952 perustettiin radikaali Basutomaan Kongressipuolue (BCP), jota johti Ntsu Mokhehle. Se ajoi täydellistä itsenäisyyttä ja vastusti rotusortoa. Puolueella oli yhteyksiä Etelä-Afrikan ANC:hen. Vuonna 1958 perustettiin maltillisempi Basutomaan kansallinen puolue (BNP), jota johti Leabua Jonathan.
BCP voitti vuoden 1960 vaalit ja aloitti heti itsenäisyysneuvottelut Britannian kanssa. Maan itsenäistyessä 4. lokakuuta 1966 sitä tuli perustuslaillinen monarkia. Kuninkaaksi kruunattiin Moshoeshoen pojanpojanpoika Moshoeshoe II. Pääministeriksi nousi BCP:n aiemmasta vaalivoitosta huolimatta maltillisen BNP:n johtaja Leabua Jonathan.
Ensimmäisissä itsenäisyyden jälkeisissä vaaleissa vuonna 1970 BCP näytti nousevan valtaan, mutta BNP:n hallitus mitätöi vaalitulokset ja julisti poikkeustilan. BCP:n johtoa vangittiin, ja kuningas lähti tilapäisesti maanpakoon. Vuosina 1970–1986 maassa oli käytännössä BNP:n yksipuoluevalta.Political History milestones Lesotho Embassy Rome. Arkistoitu . Leabua Jonathan muutti kurssia, tarjosi suojapaikan eteläafrikkalaisille ANC:n sisseille ja lähestyi Kuubaa. Etelä-Afrikka asetti maan saartoon. Se alkoi myös tukea BCP:n aseellista siipeä Lesothon vapautusarmeijaa. Etelä-Afrikan puolustusvoimat iski joulukuussa 1982 Maseruun väitettyys sissitukikohtaan, jossa kuoli yli 40 ihmistä.
Vallankaappauksia ja kapinoita Tammikuussa 1986 sotilaskaappaus lopetti Leabua Jonathanin valtakauden siirtäen valtaa kuninkaalle ja Justin Lekhanyan sotilashallinnolle. Lekhanya poisti kuninkaan valtaoikeudet vuonna 1990, Moshoeshoe II lähti maanpakoon ja hänen pojastaan tuli kuningas Letsie III, jolla oli vain seremoniallisia tehtäviä. Lekhanya joutui seuraavana vuonna uuden sotilaskapinan syrjäyttämäksi. Sitä johtanut kenraalimajuri Elias Phisoana Ramaema kutsui vanhan kuninkaan kotiin ja lupasi järjestää demokraattiset vaalit.
Vuoden 1993 parlamenttivaaleissa BCP sai ylivoimaisen voiton saaden kaikki parlamentin 65 paikkaa, ja Ntsu Mokhehle nousi pääministeriksi. Vuonna 1995 Letsie III luovutti vallan isälleen, mutta tämä kuoli onnettomuudessa vuonna 1996 ja poika nousi jälleen valtaistuimelle.
BCP hajosi kahteen osaan, ja sen enemmistön perustama uusi puolue Lesothon demokraattinen kongressi (LCD) voitti vuoden 1998 vaalit, mutta tulosta väitettiin epärehelliseksi. Opposition väkivaltaiset mielenosoitukset ja sotilaskapina elo–syyskuussa 1998 johtivat siihen, että hallitus kutsui SADC:n joukkoja tuekseen.
Paluu normaalitilaan Sittemmin maan tilanne rauhoittui ja LCD uudisti vaalivoittonsa toukokuussa 2002. Vaalilakia oli uusittu, joten pienetkin puolueet saivat äänensä kuuluviin parlamentissa. Kansainväliset tarkkailijat pitivät vaaleja rehellisinä, mutta oppositio ei.
Vaikka polittinen kenttä rauhoittui 2000-luvun alussa, Lesothoon iski monia suuria ongelmia. Maataloustuotanto heikkeni maaeroosion ja kuivuuksien sekä työvoimaan vaikuttaneen AIDS-epidemian takia. Vuosina 2004 ja 2007 maahan julistettiin hätätila pitkään jatkuneen kuivuuden aiheuttaneen ruokapulan vuoksi.
Vuonna 2006 LCD:stä irtaantui merkittävä joukko kansanedustajia ja ministereitä, jotka perustivat oman puolueensa. Parlamentti hajotettiin, mutta LCD voitti ennenaikaiset vaalit. Kolmea poliitikkoa vastaan tehtiin attentaatteja. Huhtikuussa 2009 pääministeri selvisi murhayrityksestä.
Thomas Thabane nousi pääministeriksi vuoden 2012 vaalien jälkeen. Elokuussa 2014 hän pakeni Etelä-Afrikkaan syyttäen asevoimia kaappausyrityksestä. Ennenaikaisten vaalien jälkeen muodostettiin koalitiohallitus, jota johtaa pääministeri Pakalitha Mosisili. Thabane oli uudestaan pääministerinä vuosina 2017–2020, mutta hän erosi vaimonsa murhaajien palkkaamisesta epäiltynä. Hänen seuraajakseen nousi Moeketsi Majoro.
Politiikka Poliittinen järjestelmä Lesotho on perustuslaillinen monarkia, jossa muodollisena valtionpäämiehenä on kuningas. Hänellä ei ole toimeenpanovaltaa, joka kuuluu pääministerille, joka johtaa hallitusta ja on asevoimien päällikkö.
Kuningas nimittää pääministerin valtioneuvoston suosituksesta, ja tämän on nautittava parlamentin luottamusta. Pääministeri suosittelee, ketkä kansanedustajat kannattaisi nimittää ministereiksi, ja kuningas noudattaa hänen neuvoaan. Parlamentin alahuoneeseen eli kansalliskokoukseen valitaan 80 edustajaa vaalipiireistä pluraliteettijärjestelmän mukaan ja 40 edustajaa suhteellisesti. Senaattiin kuuluu 22 päällikköä ja 11 jäsentä, jotka kuningas nimittää valtioneuvoston suosituksen mukaan. Sekä kansalliskokouksen että senaatin kausi on viisi vuotta.
Lesothossa on ollut vuodesta 2012 käytössä monipuoluejärjestelmä, ja vuoden 2022 parlamenttivaaleissa oli mukana yli 50 puoluetta.BTI 2024 Country Report – Lesotho, s. 14. Vaalit voitti uusi Revolution for Prosperity -puolue, joka sai 56 paikkaa 120:stä. Demokraattinen kongressi sai 29 paikkaa ja entinen valtapuolue All Basotho Convention 8 paikkaa. Pääministeriksi nousi Sam Matekane, jonka koalitiohallituksessa oli vuoden 2023 lopussa seitsemän puoluetta.
Vuoden 2022 vaaleja pidettiin vapaina, mutta vaalikomissiolla ei ole silti tarvittavia resursseja valvoa yli 50 puolueen toimintaa. Lesothon puolueet on vahvasti klientelistisiä, eikä niillä ole ruohonjuuritason ohjelmaa. Puoluekenttä on niin vahvasti hajautunut, että koalitiohallitukset ovat usein olleet epävakaita.
Oikeuslaitos Lesothon laki perustuu roomalais-hollantilaiseen oikeuteen, joka on saanut vaikutteita myös brittiläisestä oikeusjärjestelmästä ja maan tavoista. Oikeuslaitoksen ylimmällä tasolla ovat vetoomustuomioistuin ja korkein oikeus, joka toimii myös perustuslakituomioistuimena.BTI 2024 Country Report – Lesotho, s. 11.
Oikeuslaitos on itsenäinen, mutta järjestelmä on alirahoitettu. Lisäksi tuomareita pidetään usein korruptoituneina ja politisoituneina.
Vapaudet Freedom House pitää Lesothoa vapaana valtiona, jonka vuoden 2022 vaalit olivat ulkomaalaisten tarkkailijoiden mukaan rauhalliset, rehelliset ja turvalliset. Lesothon puolustusvoimien sisäisillä kiistoilla on ollut usein politiikkaa epävakauttava voima, mutta vuoden 2022 vaaleissa turvallisuusjoukkojen vaikutusta ei havaittu. Korruptio on laaja ongelma, jota tavataan erityisesti julkisissa hankinnoissa, tullipetoksissa ja julkisten varojen väärinkäytössä.