Helsingin Jalkapalloklubi eli HJK on helsinkiläinen jalkapalloseura. Suomen mestaruuksilla mitattuna se on Suomen menestynein jalkapalloseura.
Ajatuksen seuran perustamisesta sai Franz Fredrik Wathén. HJK perustettiin virallisesti vuonna 1907 ja se voitti ensimmäisen jalkapallon Suomen-mestaruutensa vuonna 1911. Seura aloitti toiminnan jalkapallosta, mutta myöhemmin mukaan tulivat jääpallo ja jääkiekko, joissa molemmissa seura voitti Suomen-mestaruuksia 1920- ja 1930-luvuilla. Lisäksi HJK:ssa harrastettiin muun muassa keilailua, taitoluistelua ja käsipalloa. Vuodesta 1976 lähtien seura on keskittynyt jalkapalloon.
Vuodesta 1964 lähtien HJK on pelannut jalkapallon pääsarjatasolla. Se on ainoa suomalaisseura, joka on pelannut Mestarien liigan tai Eurooppa-liigan lohkovaiheessa. Seuran nykyinen kotistadion on Bolt Arena. Aikaisemmin HJK on pelannut ottelujaan Töölön pallokentällä ja Helsingin olympiastadionilla. HJK:lla on myös reservijoukkue Klubi 04, joka pelaa Ykkösessä. Se perustettiin vuonna 2004, kun seura osti Jokerien jalkapallojoukkueen. HJK:n naisjoukkue on myös Suomen menestynein seura mestaruuksissa mitattuna. HJK sijoittuu vuosien 2020–2025 eurooppalaisten seurojen keskinäisessä UEFA:n seurapisterankingissa sijalle 128.
Historia
Seuran alkuvuodet thumb|HJK:n ensimmäinen jalkapallojoukkue vuonna 1907. thumb|Ensimmäinen mestaruuden voittanut HJK:n joukkue vuodelta 1911.
Jalkapallon tultua Suomeen heräsi ajatus perustaa Helsinkiin jalkapallon oma erikoisseura. Vuoden 1907 alussa Franz Fredrik Wathén esitti ajatuksensa julkisuudessa, ja saman vuoden toukokuussa tehtiin periaatteellinen päätös perustaa Helsingin Potkupalloklubi eli Helsingfors Sparkbollsklubb. Kesäkuussa seuran virallinen perustamiskokous pidettiin Kaisaniemessä ja uuden seuran nimeksi otettiin Helsingin Jalkapalloklubi eli Helsingfors Fotbollsklubb.Tuhkunen s. 6–7. Ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa HJK pelasi vielä samana vuonna Tammisaaressa paikallista tehdasjoukkuetta vastaan.Tuhkunen s. 9–10. HJK oli ollut kaksikielinen seura, mutta vuonna 1908 viralliseksi kieleksi valittiin suomi. Vuotta myöhemmin seuran ohjelmistoon otettiin mukaan jääpallo.Tuhkunen s. 12–14. Ensimmäisen Suomen-mestaruutensa HJK saavutti vuonna 1911, jolloin se voitti Åbo IFK:n maalein 7–1. Lisäksi vuonna 1912 seura juhli jalkapallon Suomen-mestaruutta, kun paikalliskilpailija HIFK kaatui samoin lukemin 7–1. Vuosikymmenen lopulla HJK voitti vielä kolme SM-kultaa vuosina 1917–1919. Vuonna 1917 seura voitti loppuottelussa ÅIFK:n maalein 4–2 ja kahtena seuraavana vuonna Viipurin Reippaan, ensin vuonna 1918 3–0 ja seuraavana vuonna lukemin 1–0. Muissa lajeissa seura saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa jääpallossa. HJK voitti vuonna 1921 jääpallon SM-loppuottelussa Viipurin Sudet.Tuhkunen s. 38–39. Vuonna 1924 seuran ohjelmistoon otettiin mukaan keilailu, mutta tästä jouduttiin pian luopumaan.Tuhkunen s. 45–49. Seuraavan kerran lajivalikoimaa laajennettiin vuonna 1928, jolloin HJK aloitti toiminnan jääkiekossa. Seuraavana vuonna HJK juhli lajissa Suomen-mestaruutta.Tuhkunen s. 57–58.
Jalkapallossa aloitettiin sarjamuotoinen kausi vuonna 1930, mutta ensimmäistä kertaa HJK oli mukana Mestaruussarjassa vuonna 1931, pudoten kauden päätteeksi B-sarjaan. HJK palasi kuitenkin jo vuoden kuluttua takaisin Mestaruussarjaan voittamalla B-sarjan 1932. Vuosina 1936 ja 1938 seura voitti Mestaruussarjan. Jääkiekossa HJK voitti vielä kaksi SM-kultaa 1930-luvulla.Tuhkunen s. 68–78. Sotien jälkeen HJK otti käsipallon lajivalikoimaansa, ja keilailu palasi seuran toimintaan. Aikaisemmin seurassa mietittiin myös koripallon ottamista mukaan ohjelmaan, mutta ajatuksesta luovuttiin. Käsipallossa seura voitti SM-hopeaa vuonna 1944.Tuhkunen s. 100–103. HJK:n naisjaosto aloitti toimintansa vuonna 1946, jolloin alkoi myös naisten käsipallo.Tuhkunen s. 114. Jalkapallossa alkanut mitaliton kausi loppui vuonna 1954, jolloin HJK voitti SM-pronssia. Seuran toimintaa vaikeuttivat taloudelliset ongelmat, eikä se pystynyt panostamaan lajeihin erikoisseurojen tapaan.Tiitta s. 46–47.
Jalkapallon erikoisseuraksi Vuonna 1960 HJK:n puheenjohtajaksi valittiin Apu-lehden omistaja Olli Lyytikäinen, joka tuki seuraa sekä taloudellisesti että tarjoamalla pelaajille työpaikkoja.Alaja s. 195–196. Seuran toimintaa alettiin vähentää ja jääpallojaosto lakkautettiin vuonna 1963.Aalto s. 61–63. Jalkapallossa HJK palasi Suomen-mestariksi valmentaja Aulis Rytkösen johdolla vuonna 1964.Aalto s. 54–67. Mestaruuden myötä seura pääsi ensimmäistä kertaa Euroopan Cupiin kaudella 1965–1966.Aalto s. 68. HJK hävisi kuitenkin molemmat alkukierroksen pelinsä Manchester Unitedia vastaan. Vuonna 1966 seura voitti ensimmäistä kertaa Suomen cupin. Jääkiekossa HJK oli pudonnut pääsarjasta, mutta nousi suurten taloudellisten panostusten ansiosta takaisin. Seura tavoitteli myös SM-kultaa, mutta sijoittui parhaimmillaan hopealle kaudella 1971–1972.Aalto s. 91–100. Jääkiekkojaosto ajautui taloudellisiin ongelmiin ja lopulta päätti fuusioitua Karhu-Kissojen kanssa Helsingin Jääkiekkoklubiksi.Aalto s. 103–104. Myös taitoluistelu lopetettiin vuonna 1972, jolloin jäljelle jäivät käsipallo ja jalkapallo.Aalto s. 108. Naisten jalkapallossa HJK oli aloittanut toimintansa vuonna 1971, jolloin seura voitti heti Suomen-mestaruuden.Aalto s. 114–115. Miesten joukkueen rahoittajaksi tuli Paavo Einiö, jonka tuella HJK palasi mestariksi kaudella 1973.Aalto s. 118–121. Vuonna 1976 HJK:sta tuli jalkapalloon keskittynyt seura, kun käsipallotoiminta lakkautettiin.Sulkava s. 130.
Mestarien liiga ja 2000-luku
Kaudella 1981 seura saavutti ensimmäisen tuplamestaruutensa HJK:n voitettua sekä cup- että Suomen-mestaruuden.Sulkava s. 148–150. Vuosina 1985, 1987 ja 1988 seura voitti jälleen mestaruuden Jyrki Heliskosken valmentamalla joukkueella.Sulkava s. 163–168. Ensimmäisellä Veikkausliiga-kaudella HJK palasi mestariksi kauden tauon jälkeen, mutta seuran toimintaa vaikeutti 1990-luvun lama. Vuoden 1991 alussa perustettiin saneerausohjelman ja organisaatiouudistuksen jälkeen HJK-Klubi Oy, jolla houkuteltiin sijoittajia. Kaudella 1992 HJK voitti Veikkausliigan mestaruuden, vaikka seura kärsi edelleen talousongelmista, joiden takia mietittiin jopa konkurssia.Sulkava s. 180–184. Seuraavina vuosina vakavat taloushuolet väistyivät ja HJK-Klubi Oy lakkautettiin.Sulkava s. 186–187. Kaudella 1996 HJK antoi ensimmäistä kertaa potkut valmentajalleen, kun Tommy Lindholm erotettiin huonosti alkaneen kauden takia. Joukkue joutui sarjakarsintaan, jotka se lopulta voitti yhteismaalein 2–1 Hangö IK:a vastaan.Lehtola s. 215–221. Huonosti menneen kauden myötä joukkueen pelaajisto vaihdettiin suurelta osin ja HJK palasi Suomen-mestariksi.Lehtola s. 225. Seura pääsi täten mukaan Mestarien liigan karsintoihin, joissa se voitti ensin FC Jerevanin ja FC Metzin. Tällöin HJK:sta tuli ensimmäinen Mestarien liigan lohkovaiheeseen päässyt suomalaisjoukkue.Lehtola s. 231–233. HJK jäi lohkonsa viimeiseksi, mutta onnistui voittamaan Benfican.
HJK muutti Finnair Stadiumille kauden 2000 aikana ja saavutti cup-mestaruuden.Lehtola s. 262. Ensimmäisen mestaruutensa vuosikymmenen aikana joukkue voitti vuonna 2002. Myös vuonna 2003 HJK voitti Suomen-mestaruuden, jonka lisäksi se voitti cup-mestaruuden. Talvella 2004 seura osti FC Jokerien jalkapallotoiminnan ja teki joukkueesta oman farmijoukkueensa, jonka nimeksi tuli Klubi 04. HJK juhli satavuotisjuhliaan vuonna 2007, mutta sijoittui liigassa vasta seitsemänneksi. Kauden lopun joukkuetta valmensi Antti Muurinen. Suomen-mestariksi HJK palasi kaudella 2009. Myös seuraavana vuonna seura voitti Veikkausliigan, minkä lisäksi seura pääsi Eurooppa-liigassa play-off-kierrokselle. HJK voitti kolmannen mestaruutensa putkeen kaudella 2011 ja neljäs tuli 2012, mikä merkitsi Suomen ennätystä peräkkäisten jalkapallomestaruuksien määrässä. Kaudella 2013 seura voitti jo viidennen perättäisen Suomen-mestaruutensa..
Kaudella 2014–2015 HJK eteni ensimmäisenä suomalaisseurana Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen voitettuaan karsintojen viimeisellä kierroksella Rapid Wienin. Lisäksi seura voitti kuudennen perättäisen Suomen-mestaruutensa. Mestaruusputki päättyi lopulta kaudella 2015, jolloin mestariksi kruunattiin Seinäjoen Jalkapallokerho HJK:n jäädessä pronssille. HJK palasi mestaruuskantaan kaudella 2017 voittaen myös Suomen Cupin, ja kaudella 2018 tuli toinen mestaruus peräkkäin. HJK saavutti vuosina 2020–2023 kaikkiaan neljä peräkkäistä mestaruutta, kunnes se sijoittui kaudella 2024 pronssille. Kaudella 2025 HJK sijoittui viidenneksi ja jäi näin ollen ensimmäistä kertaa mitalisijojen ulkopuolelle sitten kauden 2019.
Seuratunnukset Seuravaakunat Vuonna 1910 seuran jäsenille julistettiin kilpailu seuratunnuksesta. Kun sopivaa tunnusta ei tämän kilpailun perusteella löytynyt, sai diplomi-insinööri Osmo Korvenkontio toimeksiannon suunnitella merkin vuonna 1911. Korvenkontion suunnitelma otettiin käyttöön vuonna 1913. Seuratunnuksessa yhdistyvät jalkapllo, seuran perustamisvuosi sekä kukkafiguuri. Logon viivat ja fontti ovat kokeneet hienosäätöä vuosien varrella.Tiitta s. 18.
Seuran 100-vuotisjuhlavuonna 2007 käytössä oli seuravaakuna, jossa oli kaksi tähteä 20 mestaruuden merkiksi sekä vuosiluvut 1907–2007. Vuonna 2020 seura päivitti 30. Suomen mestaruuden kunniaksi seuravaakunaa niin, että logon ylle tuotiin viisi mestaruustähteä. Viidellä mestaruustähdellä tunnustettiin myös naisten joukkueen tuohon mennessä saavuttamat 23 Suomen mestaruutta.
1990-luvun puolivässä HJK:n markkinoinnissa käytettiin tunnusta, jossa HJK-teksin yläpuolella oli liekinvarrella varustettu jalkapallo. Tunnus liittyi HJK:n ”Antaa palaa” -markkinointikampanjaan ja tunnus oli esillä ainoastaan seuran kannattajamateriaalissa.Sulkava s. 202.
Värit Seuran perustamisen jälkeen peliasujen väriksi valittiin valkoinen. Tällä värityksellä pelattiin vuoteen 1909 saakka, jolloin pelipaitojen värit vaihdettiin sinivalkoraitaisiksi.Tuhkunen s. 14. Värit olivat kannanotto suomalaisuusaatteen puolesta. Vuosien varrella HJK on käyttänyt muitakin kotipeliasuja, mutta värit ovat pysyneet samana. Vuodesta 1986 lähtien peliasu on ollut jälleen sinivalkoraitainen.Sulkava s. 174.
Joitakin HJK:n kotipeliasuja vuosien varrelta.Sulkava s. 138.
Stadion
thumb|HJK:n käyttämät kotikentät: Olympiastadion (ylhäällä), Töölön pallokenttä (oikealla) ja Bolt Arena (alhaalla).
HJK pelaa kotiottelunsa nykyisin Bolt Arenalla eli Töölön jalkapallostadionilla, jolla seura on pelannut vuodesta 2000 lähtien. Stadionin rakennutti Hjallis Harkimo ja HJK oli osaomistaja stadionia hallinnoivasta yhtiöstä.Lehtola s. 248.
Töölön jalkapallostadion valmistui vuonna 2000, jolloin sen nimioikeudet myytiin Finnairille kymmeneksi vuodeksi. Tämän johdosta stadion tunnettiin vuoteen 2010 asti nimellä Finnair Stadium. Vuonna 2010 stadionin nimioikeudet vanhenivat, jolloin TeliaSonera hankki nimioikeudet vuoteen 2013 asti. Aluksi nimi oli Sonera Stadium ja vuodesta 2017 vuoden 2020 alkuun saakka Telia 5G Areena. HJK omistaa stadionin nykyisin kokonaan. Stadionin nimi vaihdettiin kuitenkin vuonna 2020, kun HJK teki uuden yhteistyösopimuksen Bolt.Works-henkilöstövuokrausyhtiön kanssa.
Stadionin alustana oli alun perin luonnonnurmi, mutta keväällä 2003 se korvattiin niin sanotulla Mondon tekonurmella. Tekonurmen käyttöä on perusteltu sen sopivuudella ympärivuotiseen käyttöön. Tekonurmi on herättänyt vastustusta, mutta samalla stadionin käyttötunteja on pystytty nostamaan.