Kone (yritys)

KONE Oyj on suomalainen hissejä ja liukuportaita sekä -ovia valmistava yhtiö. Yhtiö valmistaa hissejä, liukuportaita ja -ovia sekä tarjoaa palveluja niiden kunnossapitoon ja nykyaikaistamiseen.Kone.com KONE lyhyesti Tuotevalikoimiin kuuluvat myös liukukäytävät, automaattiovet sekä valvonta- ja ohjausjärjestelmät.Kone.com Tuotteet ja ratkaisut jokaiseen rakennukseen

Vuonna 2025 Koneen liikevaihto oli noin 11 miljardia euroa ja yhtiö työllisti noin 64 000 henkilöä. Koneen B-sarjan osake noteerataan Helsingin pörssissä. Vuonna 2025 Kone oli liikevaihdolla mitattuna Suomen kuudenneksi suurin yritys.

Historiaa ja omistus thumb|Heikki H. Herlin (oik.) esitteli Koneen Hyvinkään-tehdasta Tunisian presidentille Habib Bourguiballe (kesk.) sekä Urho Kekkoselle vuonna 1963. Koneen edeltäjä oli 1905 perustettu Koneliike Tarmo, joka osti, korjasi ja myi käytettyjä koneita. Ab Gottfr. Strömberg Oy osti liikkeen vuonna 1910, ja siitä muodostettiin osakeyhtiö Kone Oy. Tällä ei aluksi ollut mitään tekemistä hissien kanssa.Pitäjänmäki muistelee: Oy Strömberg Ab Myöhemmin tarkoituksena oli tuoda maahan Graham Brothersin hissejä. Päämiehen sanottua lisenssisopimuksen irti Kone aloitti oman hissituotannon vuonna 1918. Vuonna 1924 Harald Herlin osti yhtiön, ja Kone on siitä lähtien ollut Herlinin suvun omistuksessa. Koneen hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet Harald Herlin vuosina 1924–1941, Heikki H. Herlin vuosina 1941–1987, Pekka Herlin vuosina 1987–2003 sekä Antti Herlin vuodesta 2003 lähtien.

Yhtiön alkuvaiheen merkittävin työ oli Stockmannin Helsingin tavaratalon liukuportaitten ja hissien rakentaminen. Sotien jälkeen yhtiö toimitti hissejä, liukuportaita ja nostureita sotakorvausmateriaalina Neuvostoliittoon. 1950-luvulla Kone toi markkinoille hissien automaattiovet sekä hydrauliset ja ryhmäohjainhissit. Ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö perustettiin Ruotsiin vuonna 1957.

Koneen B-osakkeet listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1967, minkä jälkeen Kone aloitti aktiivisen yrityskauppoihin perustuvan kansainvälistymisen. Ostamalla jopa itseään suurempia yrityksiä Kone sai merkittävän aseman markkinoilla. Merkittäviä yritysostoja olivat vuonna 1968 ruotsalaisen ASEAn hissiyhtiön Asea-Grahamin ja sen pohjoismaisten tytäryhtiöiden osto, Westinghousen Euroopan-hissiliiketoiminnan osto vuonna 1974 sekä laivojen lastinkäsittelylaitteita valmistaneiden Navire Cargo Gear Ab:n ja MacGregor-yhtymän osto vuosina 1982–1983.

Laajentumisvaihe kesti 1980-luvulle asti. Myös tuotevalikoima laajeni: yhtiö valmisti nostureita, laivojen lastinkäsittelylaitteita, puunkäsittelylaitteita, louhintalaitteita, kuljettimia, korkeapaineputkistoja sekä sairaala- ja laboratorioelektroniikkaa. 1990-luvun alussa yhtiö keskittyi hissien ja liukuportaiden valmistukseen ja myi useimmat muut liiketoiminnat. Nosturiyksikkönsä Kone eriytti vuonna 1994 KCI Konecranes International Oy -nimiseksi yhtiöksi. Lastinkäsittelyratkaisut erotettiin kesäkuussa 2005 Cargotec Oyj -nimiseen uuteen yhtiöön.

Euroopan unionin komissio langetti keväällä 2006 Koneelle yli 140 miljoonan euron sakot osallisuudesta hintakartelliin Euroopan markkinoilla. Kartellissa oli mukana viisi hissiyhtiötä, joiden saamat kartellisakot nousivat yhteensä lähes miljardiin euroon. Joulukuussa 2007 Kone sai kartelliyhteistyöstä Itävallassa 22,5 miljoonan euron sakot kilpailua rajoittavista toimista hissi- ja liukuporrasmarkkinoilla. Tässäkin kartellissa oli mukana viisi yhtiötä.

Vuonna 2018 hallituksen puheenjohtaja Herlin kävi neuvotteluja Koneen ja ThyssenKruppin hissitoimintojen yhdistämisestä, jonka seurauksena Koneesta olisi tullut maailman suurin hissiyhtiö.

Tammikuussa 2020 Kone ilmoitti tehneensä ostotarjouksen ThyssenKruppin hissiliiketoiminnasta. Helmikuussa 2020 ThyssenKrupp hylkäsi Koneen tekemän ostotarjouksen ja ilmoitti jatkavansa neuvotteluita kahden pääomasijoittajan kanssa.

Lokakuussa 2023 Kone ilmoitti myyneensä Venäjän toimintonsa S8 Capital -holdingyhtiölle.

Huhtikuussa 2026 Kone ilmoitti ostavansa TK Elevatorin eli entisen ThyssenKruppin hissiliiketoiminnan. Kauppahinta on noin 29 miljardia euroa ja on Suomen historian suurin yrityskauppa. Yhdistymisen myötä Koneesta tulisi maailman suurin hissien valmistaja. Kaupan toteutuminen vaatii vielä Euroopan unionin ja muiden kilpailuviranomaisten hyväksynnän.

Omistus Koneen suurimmat osakkeenomistajat 31. maaliskuuta 2026 olivat seuraavat:

Antti Herlin (ja hänen määräysvallassaan olevat sijoitusyhtiöt) – 23,35 % Polttina Oy (Ilona Herlinin sijoitusyhtiö) – 3,26 % Koneen Säätiö – 2,93 % Wipunen varainhallinta Oy (Ilkka Herlinin sijoitusyhtiö) – 2,64 % Kone Oyj – 2,10 % Torpanmaa Oy (Heikki Herlinin sijoitusyhtiö) – 1,89 % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen – 1,36 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma – 1,35 % Olli Edvard Blåberg – 1,06 % Riikantorppa Oy (Heikki Herlinin sijoitusyhtiö) – 0,93 %

Henkilöstö ja toimipisteet thumb|Lippuja Kone Buildingin edustalla Espoon Keilaniemessä vuonna 2003. thumb|Munkkiniemen kartano on Koneen pääkonttori. Nykyisin Koneella on yli 1 000 toimipistettä noin 60 maassa. Konserni toimii maailmanlaajuisesti, ja sen palveluksessa on yli 50 000 työntekijää . KONE Oyj:n tuotantolaitos Suomessa sijaitsee Hyvinkäällä, jossa toiminta aloitettiin vuonna 1966, aluksi pelkkänä sähkömoottoritehtaana. Paikkakunnalla tuotantolaitoksilla on oma ammattioppilaitos, jossa koulutetaan henkilöstöä yhtiön omiin tarpeisiin muun muassa hissien huolto- ja asennustehtäviin. Hyvinkäällä sijaitsee myös hissien testaamiseen tarkoitettu Koneen hissitorni.

Pääkonttori Kone muutti konsernihallintonsa Helsingin Munkkiniemestä Espoon Keilaniemeen vuonna 2001. Nykyinen konsernihallinnon rakennus, Kone Building, on Espoon tunnetuimpia maamerkkejä ja pääkaupunkiseudun kuudenneksi korkein rakennus. Rakennus on 73 metriä korkea eli metrin korkeampi kuin Helsingin olympiastadionin torni. Kone myi 30. marraskuuta 2007 konsernihallintorakennuksensa 35 miljoonalla eurolla saksalaiselle Hansainvestille ja siirtyi tilojen pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi. Vaikka konsernia hallitaankin nykyisin Keilaniemestä, yhtiön pääkonttori on edelleen Munkkiniemen kartano.

Yrityksen johdossa olleet insinööri Harald Herlin, toimitusjohtaja 1924–1932 dipl. insinööri, vuorineuvos Heikki H. Herlin, toimitusjohtaja 1932–1964 ekonomi Pekka Herlin, toimitusjohtaja 1964–1996 Antti Herlin, pääjohtaja 1996–2005 dipl.ins. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2005–2014 ekonomi Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014–2023 Philippe Delorme, toimitusjohtaja 2024–

Tuotekehitys Lähes satavuotisen historiansa Kone on tehnyt useita hissitekniikkaa eteenpäin vieviä keksintöjä. Vuonna 1996 Kone esitteli uuden hissikonseptin, Kone MonoSpace -hissityypin, jossa ei tarvita konehuonetta. Konehuoneettomasta konseptista on sen jälkeen tullut maailmanlaajuinen hissistandardi uusiin rakennuksiin. Vuonna 2004 Kone esitteli Kone MaxiSpace -konseptin, jossa ei tarvita lainkaan vastapainoa. Tällöin hissikuiluun mahtuu tavanomaista suurempi hissikori. Vuonna 2013 Kone esitteli Kone UltraRope -hiilikuituköyden, joka on tarkoitettu korkeaan rakentamiseen.http://www.kone.com/corporate/fi/lehdisto/lehdistotiedotteet/pages/kone-ultrarope(tm)---teknologinen-läpimurto-korkeiden-rakennusten-hisseihin-2013-06-10.aspx

Koneen tuotekehityksen luotettavuuslaboratorio ylläpitää Hyvinkäällä useita testitorneja, joissa voidaan suorittaa turvallisuuteen, laatuun ja luotettavuuteen liittyviä testejä.

Korkean rakentamisen testauslaitokset Koneella oli 2018 kaksi korkean rakentamisen testauslaitosta Suomessa ja Kiinassa. 1990-luvun lopulla Kone rakensi hissien koelaitoksen Lohjalla sijaitsevan Tytyrin kalkkikaivoksen käytöstä poistettuihin kuiluihin. Vuonna 2017 tehdyn uusimman laajennuksen jälkeen kuiluja oli 11. Syvimmässä kuilussa hissiä voi liikuttaa 305 metrin matkan ja Koneen mukaan tämä testikuilu on maailman syvin. Koelaitoksessa testataan hissien aerodynamiikkaa, turvalaitteita, ajomukavuutta ja energiankulutusta. 2017 Tytyrin laboratorion nopein hissi ylsi 19 m/s vauhtiin ja pudotuksessa saavutettiin 26 m/s.

Toinen testauslaitos on Kiinan Kunshanissa oleva 235,6 m korkea testitorni, jossa on 12 kuilua.

Johtoryhmä ja hallitus

Johtoryhmä

Philippe Delorme, toimitusjohtaja (2024–) Nicolas Alchal, Commercial & Operations Joe Bao, Kiinan alue Kaija Bridger, henkilöstö ja viestintä Johannes Frände, lakiasiainjohtaja Samer Halabi, Aasian ja Tyynenmeren alue, Afrikka ja Lähi-itä Ilkka Hara, talousjohtaja Mikko Korte, toimitusketju Karla Lindahl, Eurooppa Tomio Pihkala, teknologiajohtaja Ken Schmid, Amerikka Kaori Uehigashi, strategia ja transformaatio

Hallitus

Antti Herlin, hallituksen puheenjohtaja (2003–) Jussi Herlin, hallituksen varapuheenjohtaja Banmali Agrawala, hallituksen jäsen Matti Alahuhta, hallituksen jäsen Susan Duinhoven, hallituksen jäsen Marika Fredriksson, hallituksen jäsen Iiris Herlin, hallituksen jäsen Timo Ihamuotila, hallituksen jäsen Krishna Mikkilineni, hallituksen jäsen

Yritysvastuu Finnwatchin vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan Koneen Meksikon-tehtaalla rajoitettiin työntekijöiden vapaata järjestäytymisoikeutta.Finnwatch. (2012). Meksikossa toimivissa suomalaisyrityksissä loukataan vapaata järjestäytymisoikeutta. Viitattu 15.11.2013Finnwatch: Kone ja muut polkevat ay-oikeuksia Meksikossa Taloussanomat. 12.12.2012 Viitattu 19.11.2013

Tunnustukset Kone valittiin tutkimusyhtiö T-Media Oy:n Luottamus&Maine-tutkimuksessa vuosina Suomen maineikkaimmaksi yritykseksi vuosina 2013, 2015 ja 2016 sekä T-Median työnantajakuvatutkimuksessa Suomen toiseksi maineikkaimmaksi työnantajaksi vuosina 2015 ja 2016.

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

KONE Pörssitieto: Kone Oyj – Osakehistoria Kotimainen hissienvalmistus A. B. Kone O. Y. Helsingissä, Suomen Kuvalehti, 02.06.1923, nro 22, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Luokka:OMX Helsinki 25 -indeksi Luokka:OMX Nordic 40 -indeksi Luokka:Rakentamisen tuotemerkit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit *