Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (elokuva)

Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (The Lord of the Rings: The Return of the King) on vuonna 2003 ensi-iltansa saanut eeppinen fantasiaelokuva, jonka on ohjannut Peter Jackson. Elokuva perustuu J. R. R. Tolkienin samannimiseen romaaniin. Se on Taru sormusten herrasta -elokuvasarjan kolmas ja viimeinen osa, ja jatko-osa elokuville Sormuksen ritarit (2001) ja Kaksi tornia (2002).

Elokuvan maailmanensi-ilta järjestettiin 1. joulukuuta 2003 Wellingtonissa, Uudessa-Seelannissa. Suomessa se sai ensi-iltansa 17. joulukuuta 2003.

Kuninkaan paluu palkittiin muun muassa 11 Oscarilla, joihin lukeutuivat parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen palkinnot. Elokuva tuotti teatterilevityksessä maailmanlaajuisesti yli miljardi dollaria.

Juoni Aragorn, Legolas, Gimli, Gandalf, Théoden ja Éomer tapaavat Merrin, Pippinin ja Puuparran enttien valtaamassa Rautapihassa, missä Saruman on jäänyt vangiksi torniinsa. He palaavat Edorasiin, jossa Théoden pitää pidot Helmin syvänteen voiton kunniaksi. Utelias Pippin katsoo Rautapihasta löytämäänsä palantír-näkykiveen ja saa näyn kuolleesta valkoisesta puusta. Gandalf päättelee, että Sauron aikoo hyökätä Minas Tirithiin, minne hän ratsastaa Pippinin kanssa. Samaan aikaan Arwen on matkalla Harmaille Satamille, joista lähtevillä laivoilla voi seilata Kuolemattomille maille. Hän saa kuitenkin näyn hänen ja Aragornin tulevasta pojasta, ja päättää olla jättämättä Keski-Maata. Hän taivuttelee isänsä Elrondin korjaamaan Narsil-miekan, joka aikanaan katkaisi Sormuksen Sauronin kädestä Tuomiovuoren taistelussa.

Minas Tirithissä käskynhaltija Denethor suree poikaansa Boromiria. Gandalf varoittaa käskynhaltijaa siitä, että Sauron on valmis hyökkäämään, ja kehottaa tätä pyytämään apua Rohanilta. Denethor kieltäytyy, sillä hän pelkää, että Aragorn ja Gandalf suunnittelevat syrjäyttävänsä hänet. Denethor määrää nuoremman poikansa Faramirin tuhoontuomitulle yritykselle vallata Osgiliath takaisin, mutta Faramir haavoittuu ja nazgûlin johtama morgul-armeija ajaa gondorilaiset ulos kaupungista. Pippin sytyttää Edorasiin johtavan pitkän merkkitulisarjan, ja Théoden ja Aragorn johtavat rohirrimin Dunhargiin valmistuakseen taisteluun.

Aragorn kohtaa Dunhargiin ratsastaneen Elrondin, jonka mukaan Sauronin armeija on ylivoimainen. Elrond antaa Aragornille uudelleen taotun Andúril-miekan ja käskee tätä uhmaamaan Kuolleiden käytäviä saadakseen apua kirotulta, Isildurin perijälle velkaa olevalta Kuolleiden armeijalta. Éowyn tunnustaa rakkautensa ja yrittää taivutella Aragornin. Yhdessä Legolasin ja Gimlin kanssa Aragorn uskaltautuu Kuolleiden käytäville, missä hän voittaa Kuolleiden kuninkaan ja tämän armeijan luottamuksen miekallaan Andúrililla, joka todistaa Aragornin olevan Isildurin perillinen. He kaappaavat Umbarin kaupungista tulevat merirosvolaivat, joiden oli tarkoitus suorittaa yllätyshyökkäys Minas Tirithiin etelästä. Théoden aloittaa marssin sotaan mukanaan 6 000 ratsastajaa sekä naamioituneet Éowyn ja Merri.

Klonkku johdattaa Frodo Reppulia ja Samvais Gamgia Minas Morgulin ylös Cirith Ungolin portaita. Frodo päätyy ansaan, kun Klonkku johdattaa hänet jättiläishämähäkki Lukitarin kynsiin, mutta Sam onnistuu karkottamaan otuksen tiehensä. Sam uskoo Frodon kuolleen Lukitarin myrkkyyn, ja ottaa Valtasormuksen omaksi taakakseen suorittaakseen tehtävän loppuun. Pian hän kuitenkin saa kuulla Frodon olevan elossa, kun örkit kantavat tämän Cirith Ungolin torniin. Sam pelastaa ystävänsä, ja he jatkavat matkaansa kohti Tuomiovuorta.

Morgulin armeija aloittaa Minas Tirithin piirityksen, ja katapultit lennättävät useita ammuksia kaupunkiin. Siivekkäillä pedoilla lentävät Angmarin Noitakuningas ja muut nazgûlit aiheuttavat sekasortoa kaupungissa. Örkkiarmeija pääsee murtautumaan kaupunkiin, ja puolustajien on pakko vetäytyä kaupungin ylempiin kerroksiin. Denethor vajoaa hulluuteen ja valmistaa hautajaisrovion itselleen sekä tajuttomalle Faramirille. Pippin ja Gandalf pelastavat Faramirin, kun taas Denethor syttyy tuleen ja kuolee. Théoden ja rohirrim saapuvat apuun ja hyökkäävät örkkien kimppuun kaupungin edustalla, jolloin alkaa Pelennorin kenttien taistelu. Kun örkit vetäytyvät pois Minas Tirithistä, haradrimin joukot saapuvat vahvistamaan örkkien rivejä mukanaan useita mûmakeja sekä Noitakuningas. Rohirrimin miehet taistelevat rohkeasti vihollista vastaan, mutta kärsivät suuria tappioita hyökätessään suoraan vihollisten riveihin. Noitakuningas syöksyy Théodenin kimppuun, ja tämä menehtyy murskaantuessaan hevosensa alle. Aragorn, Legolas, Gimli sekä Kuolleiden armeija saapuvat viimein paikalle merirosvoilta kaapatuilla laivoilla. He aloittavat hyökkäyksen ja murskaavat niin örkit kuin mûmakilitkin. Samalla Eowyn ja Merri onnistuvat kukistamaan Noitakuninkaan. Aragorn katsoo Kuolleiden armeijan maksaneen velkansa ja vapauttaa nämä kirouksestaan.

Gandalf tajuaa kymmenen tuhannen örkin seisovan Cirith Ungolin ja Tuomiovuoren välisellä tiellä, eikä Frodo voi näin ollen päästä Tuomiovuorelle niiden välistä huomaamatta. Aragorn johtaa sotilaansa Mustalle Portille hämäämään Sauronia ja kutsumaan tämän armeijan pois Frodon tieltä. Sam kantaa Frodon Tuomiovuorelle, mutta hobitteja seurannut Klonkku hyökkää Frodon kimppuun ja kaappaa Sormuksen itselleen. Frodon ja Klonkun kahinassa Klonkku putoaa alas laavavirtaan ja vie Sormuksen mukanaan. Barad-dûrin torni romahtaa, Sauronin henki menettää voimansa lopullisesti ja vapauttaa ilmoille shokkiaallon, joka tappaa suurimman osan örkeistä.

Frodo ja Sam ovat saarroksissa tulivuorella, kunnes Gandalf saapuu paikalle kotkien kanssa. He palaavat tajuihinsa Minas Tirithissä ja kohtaavat ystävänsä. Aragorn kruunataan kuninkaaksi ja Arwen nousee hänen rinnalleen, mistä alkaa uusi rauhan aikakausi. Kaikki kumartavat hobiteille kunnioittaakseen näiden sankaritekoja. Hobitit palaavat Kontuun, mutta Sormuksen tuhoaminen on kuitenkin tuottanut Frodolle liikaa kärsimystä, jotta hän voisi palata takaisin vanhaan elämäänsä. Hän lähtee Gandalfin, Bilbon ja haltijoiden kanssa laivalla Kuolemattomille maille. Hänen muistelmansa jäävät Samin käsiin.

Näyttelijät

Vain pidennetyssä Special Extended Editionissa:

Tuotanto Kuvaukset Minas Tirith rakennettiin samaan louhokseen, jota oli käytetty Kahdessa tornissa Helmin Syvänteen kuvauspaikkana. Useita Helmin Syvänteen rakennelmia käytettiin uudelleen, esimerkiksi Ämyrilinnan portti toimii Kuninkaan paluussa Minas Tirithin kolmannen tason porttina ja Ämyrilinnan torni on valtaisa torni toisella tasanteella.

Jälkituotanto Barad-dûrin tornia ei pystytty toteuttamaan pienoismallilla, kuten muita elokuvan lavasteita, koska torni oli 1,5 km korkea. Torni tehtiin tietokonemallinnusta hyväksikäyttäen. Peter Jacksonilla oli ongelmia Barad-dûrin romahtamisen esittämisessä, sillä hän ei halunnut muistuttaa syyskuun 11. päivän terrori-iskuista ja World Trade Centerin tuhosta.

Vastaanotto Palkinnot Kuninkaan paluu voitti Oscar-gaalassa 2004 peräti yksitoista Oscar-palkintoa, kaikista sarjoista joissa se oli ehdolla.Guinness World Records 2005. 50-vuotisjuhlapainos. s. 176 Kuninkaan paluun lisäksi tähän ovat pystyneet ainoastaan Ben-Hur ja Titanic, jotka molemmat olivat useammassa sarjassa ehdolla. Elokuva oli vasta toinen elokuva Titanicin jälkeen, joka keräsi maailmanlaajuisesti miljardin dollarin lipputulot, ja keräsi ne sitä nopeammin, yhdeksässä viikossa ja neljässä päivässä, kun Titanicilta meni siihen 11 viikkoa.Guinness World Records 2005. 50-vuotisjuhlapainos. s. 173

Oscarit Paras elokuva: Barrie M. Osborne, Peter Jackson ja Fran Walsh Paras ohjaus: Peter Jackson Paras sovitettu käsikirjoitus: Fran Walsh, Philippa Boyens ja Peter Jackson Paras leikkaus: Jamie Selkirk Parhaat erikoistehosteet: Jim Rygiel, Joe Letteri, Randall William Cook ja Alex Funke Paras äänitys: Christopher Boyes, Michael Semanick, Michael Hedges ja Hammond Peek Paras laulu: Fran Walsh, Howard Shore ja Annie Lennox kappaleesta Into The West Paras musiikki: Howard Shore Paras puvustus: Ngila Dickson ja Richard Taylor Paras lavastus: Grant Major, Dan Hennah ja Alan Lee Paras maskeeraus: Richard Taylor ja Peter King

Golden Globet Paras draamaelokuva Paras ohjaus: Peter Jackson Paras musiikki: Howard Shore Paras kappale: Howard Shore, Fran Walsh ja Annie Lennox kappaleesta ”Into the West”

Eroavaisuudet kirjaan Kahden aikaisemman Peter Jacksonin Taru sormusten herrasta -elokuvan, Sormuksen ritarien ja Kahden tornin tavoin Kuninkaan paluu sisältää muutoksia ja poistettuja kohtauksia kirjaan verrattuna. Kuninkaan paluu sisältää kohtauksia, jotka kirjassa kuuluivat Kahden tornin loppuun. Näihin kuuluvat esimerkiksi Saattueen ja Sarumanin kohtaaminen Rautapihan raunioissa sekä Samin ja Lukitarin kaksintaistelu. Syy tähän on se, että Kahdesta tornista olisi tullut liian pitkä, mikäli kaikki kirjassa olleet kohtaukset olisi lisätty siihen.

Konnun puhdistus ja Sarumanin kuolema Yksi merkittävimmistä muutoksista on Konnun puhdistuksen () poistaminen elokuvasta: kirjassa kotiinsa palaavat hobitit näkevät, että Sarumanin joukot ovat ottaneet haltuunsa Konnun ja turmelleet sitä, mutta elokuvassa Kontu on turvassa sodalta ja säilyy ennallaan. Trilogian ensimmäisessä osassa Sormuksen ritarit tapahtumiin viitataan Frodon nähdessä väläyksen niistä Galadrielin peilistä. Ohjaaja Peter Jacksonin mukaan hobittien taistelu Konnussa heitä sortavia roistoja vastaan ei olisi toiminut sen jälkeen, kun Sauron on kukistettu.

Kirjassa Saruman kuolee Konnussa, kun hänen palvelijansa Gríma Kärmekieli puukottaa hänet Konnun puhdistuksen päätteeksi. Tämän jälkeen hobitit ampuvat pakenevan Gríman. Elokuvassa Gríma sen sijaan tappaa Sarumanin Orthancin huipulla, ja surma poistettiin kokonaan teatteriversiosta. Sarumania esittävä Christopher Lee oli hyvin pettynyt ratkaisuun. Kuolema näytetään pidennetyn erikoisversion alussa: kun Gríman on puukottanut herraansa, Legolas tappaa Gríman nuolella, ja Sarumanin ruumis putoaa Orthancin huipulta ja seivästyy rattaaseen. Sarumanin palantír putoaa velhon kaavun kätköistä veteen. Elokuvan teatteriversiossa ei ilmene, kuinka palantír joutui veteen.

Gothmog Kuninkaan paluussa esiintyy Gothmog, örkkijohtaja, jolla on epämuodostuneet kasvonpiirteet. Hahmo mainitaan kirjassa vain kerran luvussa Taistelu Pelennorin kentillä, jossa häntä kutsutaan Morgulin komentajaksi. Gothmog luotiin elokuvaan, koska örkeille tarvittiin Pelennorin kenttien taistelua varten komentaja, sillä Noitakuningasta ei katsottu sopivaksi tehtävään. Kuninkaan paluun teatteriversiossa Gothmogin kohtaloa ei paljasteta, mutta pidennetyssä erikoisversiossa on kohtaus, jossa Aragorn ja Gimli tappavat hänet.

Denethor Denethorin hulluudeksi muuttuvan synkkyyden paljastetaan kirjassa johtuneen siitä, että hän oli katsonut Minas Tirithin palantíriin ja nähnyt Sauronin lähettämiä harhakuvia Gondorin tuhosta. Elokuva ei kuitenkaan sisällä kohtauksia ja viittauksia, joissa Denethor käyttäisi palantíria. Ainoat viittaukset ovat Denethorin repliikki Gandalfille: ”Do you think eyes of White Tower blind? More I have seen than you know.” (.) sekä nimettömän ritarin repliikki (”Denethor näki tämän tuhon jo kauan sitten”).

Denethorin kuolemaa on myös muutettu. Kirjassa hän hyppää palantír käsissään liekkeihin, mutta elokuvassa Hallavaharja potkaisee hänet rovioon, ja lopulta liekehtivä Denethor hyppää Minas Tirithin huipulta alas. Koska hautaholvit sijaitsevat kaupungin viidennellä tasolla, huipulta pudotakseen Denethorin pitäisi juosta palavana ihmissoihtuna koko kaupungin halki.

Poistetut sivuhahmot Elokuvasta on poistettu useita sivuhenkilöitä, kuten Dol Amrothin prinssi Imrahil, Minas Tirithin vartija Beregond, Elrondin pojat Elladan ja Elrohir sekä metsäläisten johtaja Ghân-buri-Ghân. Koska Beregond poistettiin, Pippin pelastaa Faramirin Denethorilta ainoastaan Gandalfin kanssa. Kirjassa Elladan ja Elrohir kulkevat Aragornin mukana Kuolleiden kulkuteille, mutta elokuvassa Aragornin mukana ovat vain Legolas ja Gimli.