thumb|125px|Kalkkikivinen prof. Hiltrud Kierin kaupungille lahjoittama vuosien 1988 ja 1989 välisenä aikana veistetty Katharina Henotin patsas Kölnin raatihuoneen tornissa. Katharina Henot (tunnetaan myös nimillä Catherina tai Henoth) (1570 – 19. toukokuuta 1627) oli saksalainen postimestari ja noidaksi tuomittu, joka poltettiin roviolla Kölnissä. Hän on yksi Saksan ja Kölnin tunnetuimmista noitavainojen uhreista. Lisäksi häntä pidetään Saksan ensimmäisenä tunnettuna naispuolisena postimestarina.
Elämä Katharina Henot syntyi vuonna 1570. Hänen vanhempansa olivat Adelheid Henotte ja keisarillinen postimestari Jakob Henot. Sisaruksia Katharinalla oli 20.
Hän avioitui postipäällikkö Heinrich Neuden kanssa, ja sai hänen kanssaan tyttären, mutta jäi leskeksi 1520-luvun alussa.
Henotin vanhemmat menettivät omaisuutensa valtiolle epäonnistuttuaan kuriiripalveluun tehdyssä sijoituksessa hieman ennen vuotta 1623. Keisari palautti heille heidän omaisuutensa ja postitoimistonsa vuonna 1623. Henotin isän Jakobin kuoltua marraskuussa 1625 Henot ja hänen veljensä salasivat Jakobin kuoleman viranomaisilta ja jatkoivat postitoimiston hoitamista itse. Tämän vuoksi jotkut historioitsijat pitävät Henotia ensimmäisenä tunnettuna naisena, joka toimi postimestarina Saksassa.
Syytökset ja tuomio Kölniläiset tuomarit olivat koko 1500-luvun ajan suhtautuneet varauksella noitasyytöksiin, tarkoittaen ettei noituudesta yleisesti annettu tuomioita. Tilanne muuttui kun Kölnin Pyhän Klaaran luostarin nunnat ryhtyivät alkuvuodesta 1626 levittämään tosissaan noitahuhuja. He kohdistivat huhut Henotiin, jonka väitettiin noituuden avulla aiheuttaneen useita sairaustapauksia Kölnissä, jotka olivat joissain tapauksissa johtaneet kuolemiin. Hänen huhuttiin hyökänneen noituudella luostarin kimppuun sekä olevan vastuussa muun muassa toukkien leviämisestä luostariin. Henot oli todennäköisesti maalitauluna hänen perittyyn asemaansa ja varallisuuteensa kohdistuneen kateuden vuoksi.
Henot yritti puolustautua huhuja vastaan vakuuttamalla syyttömyyttään kirjallisesti Kölnin vaaliruhtinaskunnan viranomaisille. Hän myös uhkasi ryhtyä oikeustoimiin luostaria vastaan, mikäli huhut jatkuisivat. Huhujen torjuminen jäi kuitenkin epäonniseksi ja Kölnin kaupunginvaltuustolle esitettiin lopulta virallinen kantelu, jossa Henotia syytettiin noituudesta.
Alkuvuodesta 1627 Henot vangittiin noitaoikeudenkäyntiä varten. Häntä kidutetttiin kolme kertaa, ja vaikka hän ei siltikään myöntänyt mitään syytöksistä, hänet tuomittiin kuolemaan noituuden harjoittamisesta. Tuomio pantiin toimeen 19. toukokuuta 1627. Henotia ensin kuljetettiin häpäisykulkueessa Kölnin kaduilla, minkä jälkeen hänet teloitettiin kuristamalla ja sitten hänen ruumiinsa poltettiin roviolla.
Jälkimaine Kölnin kaupunginvaltuusto antoi vuonna 2012 päätöslauselman, jolla Henot ja muut Kölnin noitavainojen uhrit armahdettiin jälkikäteen.
Lähteet
Luokka:Saksalaiset teloitetut Luokka:Noituudesta teloitetut Luokka:1600-luvun oikeustapaukset Luokka:Kölnin historia Luokka:Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta Luokka:Saksan historia Luokka:Vuonna 1570 syntyneet Luokka:Vuonna 1627 kuolleet