Jäniskylä (, myöhemmin Зайцево, Zaitsevo) on entinen inkeriläinen kylä, joka kuului Venjoen luterilaisen seurakuntaan. Nykyään se kuuluu hallinnollisesti Leningradin alueen Hatsinan piiriiin.
Kylä esintyy venäläisillä kartoilla 1800-luvun alussa. Jäniskylän määriteosana on joko sana "jänis" tai vanha henkilönnimi Jänis, jota esiintyi esim. Tuutarissa.
Vuonna 1849 Jäniskylässä asui 96 ihmistä (kaikki inkeriläisiä, - savakoita ja yksi perhe äyrämöisiä). Kylästä kotoisin ollut Matti Jänis (s. 1793) oli yksi "kuohittujen" lahkon perustajajäsenistä Inkerissä.
Kylän suvut olivat Jänis ja Nerman. 1900-luvun alussa Jäniskylän talot sijaitsivat Pietari-Hatsina valtatietä molemmin puolin vieri vierissä, talojen päädyt tielle päin. Lapset kävivät Kourun (Kotsalaisin) suomenkielisessä koulussa, joka avattiin 1910-luvulla.
Vuonna 1926 Jäniskylässä oli 43 taloa ja 157 asukasta, kaikki inkeriläisiä.
Toisen maailmansodan alussa osa asukkaita pakkoevakuoitiin kesällä vuonna 1941, ja heitä maaliskuussa vuonna 1942 karkotettiin, vietiin Leningradin saarrosta Laatokan jään kautta läheiselle rautatieasemalle ja sieltä jälleen Siperiaan. Kylä oli saksalaisjoukkojen miehittämä syyskuu 1941 - tammikuu 1944. Vuonna 1943 inkeriläisiä vietiin Viron kautta Suomeen. Sodan jälkeen osa heistä jäi Suomeen, jotkut pakenivat Ruotsiin. Neuvostoliittoon palanneet eivät vastoin lupauksia päässeet kotikyläänsä. Entisen asukkaiden asuminen kotikylässä kiellettiin.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Inkerin kylät Luokka:Venjoen kylät