Bovillae (lat.; ) oli antiikin aikainen kaupunki Latiumissa Italiassa. Se sijaitsi nykyisen Marinon kunnan Frattocchien kylän paikalla.
Maantiede
Bovillaen kaupunki sijaitsi Latiumissa Via Appian varrella 12 roomalaista mailia eli noin 18 kilometriä kaakkoon Roomasta. Varsinainen kaupunki sijaitsi jonkin matkan päässä Via Appialta oikealle eli etelään, ja poikkitie eli diverticulum, joka johti sinne, erkani valtatiestä 12. mailipylvään kohdalta. Tabula Peutingerianassa mainitun tieaseman on täytynyt sijaita tässä pisteessä, joten on selvää, että etäisyyden tulisi olla XII eikä siinä mainittu X.
pienoiskuva|vasen|pysty|Bovillaen circuksen rauniot, piirros 1800-luvulta. Historia
Bovillae oli vanha latinalainen kaupunki ja yksi niistä kaupungeista, joiden perustamisen kerrotaan nimenomaisesti liittyvän Alba longasta tulleeseen siirtokuntaan.Origo gentis Romanae 17; vrt. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 7, teoksessa Eusebios: Kronikka (Chronicon), armenialainen versio, s. 185. Sen asukkaat näyttävätkin pitäneen yllä erityistä yhteyttä tuohon kaupunkiin, mistä osoituksena on, että he ottivat keisarikauden aikaisissa piirtokirjoituksissa itselleen nimityksen ”Albani Longani Bovillenses”.von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 119, 2252. Muutoin kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Bovillanus, kreikaksi Boïllanos ().
pienoiskuva|vasen|pysty|Homeroksen apoteoosia esittävä reliefi Bovillaesta. Arkhelaos Prieneläinen, n. 225–205 eaa. British Museum. Alban tuhon jälkeen Bovillaesta tuli itsenäinen kaupunki, ja se oli yksi niistä kolmestakymmenestä, jotka vuonna 493 eaa. muodostivat latinalaisliiton.Dionysios Haikarnassoslainen: Rooman muinaishistoria (Antiquitates Romanae) 5.61, missä epäilemättä tulisi lukea eikä . Tämän vuoksi sen mainitaan vielä paljon myöhempinäkin aikoina osallistuneen uhritoimituksiin Albanus-vuorella.Cicero: Pro Cn. Plancio 9. Sekä Dionysios Halikarnassoslainen että Plutarkhos mainitsevat Bovillaen niiden kaupunkien joukossa, jotka volskit valtasivat Coriolanuksen johdolla;Dionysios Haikarnassoslainen: Rooman muinaishistoria (Antiquitates Romanae) 8.20; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Coriolanus 29, missä olisi luettava eikä . ensin mainittu kuvaa kaupungin tuolloin yhdeksi Latiumin merkittävimmistä. Sen nimeä ei kuitenkaan mainita enää roomalaisten ja volskien välisen sodan aikana. Florus tosin kertoo roomalaisten viettäneen triumfin Bovillaesta saadun voiton kunniaksi,Florus: Epitome de T. Livio Bellorum omnium annorum DCC Libri duo 1.11.6. mutta tätä on arveltu erehdyksi tai retoriseksi epätarkkuudeksi.
Kuten monet muutkin latinalaiskaupungit, Bovillae näyttää rappeutuneen tasavallan loppuaikoina, ja vaikka Sulla perusti sinne colonian eli sotilassiirtokunnan,Liber coloniarum s. 231. puhuu Cicero siitä omana aikanaan köyhänä ja rappeutuneena paikkana, joka silti säilytti municipiumin asemansa. Via Appian varrella, aivan Bovillaen lähellä, tapahtui Milon suorittama Clodiuksen surma, minkä vuoksi Cicero viittaa tapahtumaan ilmaisulla ”pugna Bovillana”, ”bovillalainen tappelu".Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 2.21; Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 5.1.3.
Augustuksen ruumis pysähtyi Bovillaessa matkalla Roomaan, ja sitä oli vastassa roomalaisista ritareista koostunut saattue, joka kuljetti sen sieltä pääkaupunkiin.Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Augustus 100. Juliusten suvulla näyttäisi olleen tätä ennenkin erityisiä uskonnollisia menoja tai etuoikeuksia Bovillaessa, todennäköisesti heidän albalaisen alkuperänsä vuoksi; ja tämän tapauksen jälkeen Tiberius rakennutti sinne Juliusten suvun kappelin tai sacrariumin sekä pani alulle juhlakisat (ludi circenses) suvun kunniaksi, joita vietettiin vielä jonkin aikaa myöhemminkin.Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 2.41, 15.23.
Näiden suosionosoitusten ansiosta sekä siksi, että Bovillae sijaitsi Via Appian varrella niin lyhyen matkan päässä Roomasta – mistä syystä sekä Propertius että Ovidius kutsuvat sitä ilmaisulla ”suburbanae Bovillae” (”esikaupungin Bovillae”) – kaupunki näyttää toipuneen rappiotilastaan ja kehittyneen keisarikauden aikana varsin vauraaksi municipiumiksi.Propertius: Elegiat (Elegiae) 4.1.33; Ovidius: Fasti 3.667; Martialis: Epigrammit 2.6.15; Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 4.2, 46; von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 2625, 3701.
Kaupungin nimi esiintyy viimeisen kerran Tabula Peutingerianassa, tosin vääristyneessä muodossa Bobellas. Sen tuhoutumisen ajankohtaa ei tunneta, mutta näyttää siltä, että se lakkasi täysin olemasta keskiajalla, niin että jopa sen sijainti unohtui. Paikan arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvulla.
Rakennukset ja löydökset pienoiskuva|Kaavakuva Bovillaen löydöksistä.
Bovillaen paikalta on löydetty muun muassa circuksen jäännökset; se liittyy todennäköisesti edellä mainittuihin juhlakisoihin. Löytöihin lukeutuvat myös pienen teatterin sekä Juliusten suvun pyhäköksi arvellun rakennuksen rauniot. Hyvin vanhaa tyyliä edustava alttari, jossa on kaiverrus ”Vediovei patrei gentiles Juliei”, vahvistaa tämän suvun varhaisen yhteyden Bovillaeen.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Antiikin Latiumin kaupungit Luokka:Rooman metropolikaupunki