alt=Finlands svenska författareförening logo|pienoiskuva|Järjestön logo. Finlands svenska författareförening rf (lyh. FSF; ) on vuonna 1919 perustettu suomalainen ammatti- ja etujärjestö ruotsinkielisille kirjailijoille.
Yhdistyksen päätehtävänä on valvoa jäsentensä ammatillisia etuja ja oikeuksia. Yhdistys edustaa jäseniään sopimusneuvotteluissa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön, kustantajien ja muiden osapuolten kanssa, sekä antaa ehdotuksia ja tuottaa lausuntoja koskien kirjailijoiden ammatillisia ehtoja, kulttuuripolitiikkaa ja kirjallisuutta yleensä.
Yhdistyksen toimisto sijaitsee Annankadulla Helsingissä.
Historia Päätös perustaa erityinen yhdistys suomenruotsalaisille kirjailijoille tehtiin 11. tammikuuta 1919 Taiteilijakillan tiloissa Helsingissä. Neuvotteluja johti Runar Schildt, sihteerinä toimi Hagar Olsson ja ehdotuksen esitteli Werner Söderhjelm.
Alun perin yhdistys oli lähinnä sosiaalinen verkosto Helsingin ja lähialueiden kirjailijoille. Myös pohjoismaista suuntautumista korostettiin vahvasti alusta alkaen, ja erityisesti pidettiin tiivistä yhteyttä ruotsalaisten kirjailijakollegoiden kanssa. Yhdistyksen idealistisena tehtävänä oli valvoa ja edesauttaa kirjailijoiden taloudellisia ja oikeudellisia olosuhteita, mikä on edelleen yhdistyksen ydintehtäviä.
1960-luvulla Finlands svenska författareförening kehittyi vahvemmin kohti ammattiliittoa, jossa tekijänoikeus- ja sananvapauskysymykset olivat hallitsevia. 2000-luvun alusta kirjallisuuden digitalisointi mm. ääni- ja sähkökirjojen muodossa on haastanut kirjailijoiden taloudellisen ja tekijänoikeustilanteen. Viime vuosina myös tekoälyn tuottama tai sen avulla tuotettu kirjallisuus on vaatinut kirjailijayhdistyksen huomiota.
Residenssi ja apuraha Vuosina 1921–2001 kirjailijayhdistys omisti ja hallinnoi Porvoossa sijaitsevaa Runoilijakotia (Diktarhemmet), joka toimi kunnia-asuntona erityisen ansioituneille suomenruotsalaisille kirjailijoille. Vuonna 1969 yhdistys sai lahjoituksena Loviisassa sijaitsevan Villa Biaudet’n ruotsalaiskirjailija Ulla Bjerne-Biaudet’lta ja hänen aviomieheltään, kaupunginlääkäri Léon Biaudet’lta. Villa toimii yhä yhdistyksen jäsenten residenssinä.
FSF myöntää myös jäsenapurahoja omista lahjoitusvaroistaan.Nygård, Stefan – Tandefelt, Henrika (2019). Skrivandets villkor och gemenskap: Finlands svenska författareförening 1919–2019. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland.
Jäsenyys Finlands svenska författareföreningin jäsenmäärä on noin 200 (2009).
Hallitus hyväksyy tai hylkää jäsenhakemukset yhdistyksen sääntöjen ja hakijan kirjallisten ansioiden perusteella.
Johto Organisaatio Finlands svenska författareföreningiä johtavat puheenjohtaja ja hallitus, sekä vuodesta 1926 lähtien ”vahvistettu hallitus”. Yhdistyksen johto valitaan jäsenten toimesta vuosikokouksessa. Ensimmäinen nainen yhdistyksen hallituksessa oli Hagar Olsson, joka valittiin varajäseneksi vuonna 1921. Ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja oli Agneta Ara vuonna 1995.
Puheenjohtajat
Bertel Gripenberg (1919–1920) Arvid Mörne (1920–1922, 1930–1931) Eirik Hornborg (1922–1924, 1932–1933) Gunnar Castrén (1924–1929) Emil Zilliacus (1929–1930, 1932–1936) Henrik Hildén (1931–1932) Hans Ruin (1936–1937, 1943–1945) Richard Malmberg / ”Gustaf Alm” (1937–1938) Olof Enckell (1938–1943) Ragnar Ekelund (1945–1953) Per Olof Barck 1953–1956) J.O. Tallqvist (1956-1961) Carl Fredrik Sandelin (1961–1973) Lars Huldén (1973–1978) Claes Andersson (1978–1983) Johan Bargum (1983–1988) Ingmar Svedberg (1988–1995) Agneta Ara (1995–1998) Thomas Wulff (1998–2007) Mikaela Strömberg / Sundström (2007–2013) Peter Sandström (2013–2019) Hannele Mikaela Taivassalo (2019–2026)
Lähteet
Aiheesta muualla Finlands svenska författareförening. Verkkosivusto. Finlands svenska författareföreningin arkisto. Svenska Litteratursällskapet i Finland.
Luokka:Suomalaiset etujärjestöt Luokka:Suomalaiset kirjailijaryhmät Luokka:Suomenruotsalaiset kulttuurijärjestöt Luokka:Suomalaiset ammattiliitot