22. kesäkuuta 2025 Yhdysvaltain ilmavoimat ja laivasto iskivät kolmeen Iranin ydinlaitokseen osana Israelin–Iranin sotaa.
Operaatio Midnight Hammer pienoiskuva|Kaavio operaation vaiheista. Hyökkäyksellä oli koodinimi Operaatio Midnight Hammer, ja se oli Yhdysvaltojen ensimmäinen hyökkäyksellinen toimi Iran–Israel-sodassa, joka alkoi 13. kesäkuuta Israelin yllättävillä iskuilla. Kohteina olivat Fordow’n uraaninrikastuslaitos, Natanzin ydinlaitos ja Isfahanin ydinteknologiakeskus. Hyökkäyksessä käytettiin neljäätoista GBU-57A/B MOP -pommia (Massive Ordnance Penetrator), eli 13 600 kilon ”bunkkerintuhoajaa”, jotka pudotettiin Northrop B-2 Spirit -häivepommikoneista. Lisäksi käytettiin Tomahawk-ohjuksia, jotka laukaistiin sukellusveneestä.
Trumpin ilmoitus ja poliittiset reaktiot Yhdysvalloissa pienoiskuva|Presidentti Donald Trumpin televisioitu tiedotustilaisuus iskun jälkeen. Taustalla varapresidentti J. D. Vance, ulkoministeri Marco Rubio ja puolustusministeri Pete Hegseth. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti iskusta Truth Social -palvelussa ja kuvaili sitä ”erittäin onnistuneeksi iskuksi”. Iskun todellista tehokkuutta ei kuitenkaan ole vahvistettu. Kongressin republikaanit tukivat pääosin Trumpin päätöstä, kun taas useat demokraatit ja osa republikaaneista kyseenalaistivat toimenpiteen perustuslaillisuuden, seuraukset sekä mahdollisen vastaiskun Iranilta.
Pentagonin arviot iskun tuloksista CNN:n mukaan Yhdysvaltain iskut Iranin ydinlaitoksiin eivät todennäköisesti tuhonneet ydinohjelman keskeisiä osia, vaan ainoastaan viivästyttivät sen etenemistä muutamalla kuukaudella. Arvio perustuu Pentagonin alustaviin tiedustelutietoihin, joiden mukaan osa rikastuslaitteista säilyi ehjinä ja rikastettua uraania siirrettiin pois ennen iskuja. Nämä tiedot ovat ristiriidassa presidentti Trumpin ja puolustusministeri Pete Hegsethin väitteiden kanssa, joiden mukaan Iranin ydinohjelma tuhottiin täysin. Valkoinen talo on kiistänyt CNN:n tiedot jyrkästi ja syyttänyt vuotajaa presidentin mustamaalaamisesta.
Kansainväliset reaktiot ja Iranin vastaisku Maailmanlaajuiset reaktiot olivat vaihtelevia: osa maailman johtajista toivotti tervetulleeksi iskun, jolla pyrittiin lamauttamaan Iranin ydinohjelma, kun taas toiset ilmaisivat huolensa tilanteen kärjistymisestä tai tuomitsivat iskut. Iran vastasi hyökkäykseen iskemällä 23. kesäkuuta ohjuksin Yhdysvaltain Al Udeidin lentotukikohtaan Qatarissa.
Israel ylisti presidentti Donald Trumpin päätöstä ja piti sitä historiallisena tekona maailman turvallisuuden hyväksi. Iran puolestaan tuomitsi iskut jyrkästi, kutsui niitä kansainvälisen oikeuden loukkaukseksi ja varasi itselleen oikeuden puolustautua. Euroopan unioni ja useat länsimaat painottivat, että Iran ei saa hankkia ydinasetta, mutta kehottivat rauhanomaiseen ratkaisuun ja paluuseen neuvottelupöytään. Kiina ja Venäjä kritisoivat voimankäyttöä ja vaativat diplomaattista lähestymistapaa. Ranskakin korosti, että ydinaseuhka voidaan ratkaista vain neuvottelujen kautta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Vuoden 2025 konfliktit Luokka:Ilmataistelut ja -operaatiot Luokka:Yhdysvaltain ilmavoimat Luokka:Donald Trumpin presidenttikausi Luokka:Iranin historia Luokka:Yhdysvaltain sotahistoria Luokka:Iranin ja Yhdysvaltain suhteet