Laurel Rose Willson (18. elokuuta 1941 – 8. huhtikuuta 2002) oli yhdysvaltalainen huijari ja kirjailija. Hän kirjoitti nimellä Lauren Stratford kirjoja, joissa väitti kokeneensa saatanallista rituaalista hyväksikäyttöä, ja myöhemmin hän esiintyi holokaustista selviytyneenä Laura Grabowskina. Hänen kirjojensa teemana oli usein väkivaltainen ja seksuaalinen kauhufiktio, jossa hän itse oli uhri.
Väitteet saatanallisesta rituaalisesta hyväksikäytöstä
Willson kirjoitti nimellä Lauren Stratford kolme kirjaa, joista tunnetuin on Satan's Underground (1988). Kirja väitti kertovansa tositarinan Stratfordin lapsuudesta saatanallisessa kultissa, jossa hänet kasvatettiin vauvojen synnyttäjäksi uhrauksia varten. Vuonna 1989 Willson julkaisi Jeesukselle omistetun psykologisten neuvojen kirjan nimeltä I Know You're Hurting. Tätä seurasi vuonna 1993 Stripped Naked, jälleen "omaelämäkerrallinen" teksti, jossa Willson kuvaili itseään monipersoonahäiriöiseksi (nyk. dissosiatiivinen identiteetthäiriö), mutta kertoi terapeutin avulla kohtaavansa eri persoonansa.
Vuonna 1989 Willson esiintyi yhdessä Michelle Smithin kanssa Oprah Winfreyn ohjelmassa. Smith oli yhdessä psykiatrinsa Lawrence Pazderin kanssa kirjoittanut saatananpalvontapaniikille alkusysäyksen antaneen Michelle Remembers -kirjan, joka on sittemmin todettu sepitetyksi. Winfrey esitteli molemmat tarinat kiistattomina tosiasioina.
Bob ja Gretchen Passantino sekä Jon Trott tutkivat asiaa kristillisessä Cornerstone-lehdessä ja selvittivät Stratfordin oikean nimen ja perhetaustan, ja että hänen kertomuksensa hyväksikäytöstä olivat valheellisia. Haastatteluissa Willsonin perheen ja entisten tuttavien kanssa selvisi, että Willsonilla oli pitkä historia mielenterveysongelmista ja tekaistuista hyväksikäyttösyytöksistä. Hän uhkaili toistuvasti itsemurhalla, oli itsetuhoinen ja oli sairaalahoidossa yli neljäkymmentä kertaa. Jotkut epäilivät hänen luoneen sivupersoonansa narsistisen tietoisesti, jotta hän saisi huomiota. Ystävät pitivät häntä patologisena valehtelijana, joka yritti saada sääliä osakseen.
Willson herätti evankelikaalisen kirjailijan Johanna Michaelsenin huomion ja myötätunnon – Michaelsen oli yksi aikakauden saatanallisen moraalipaniikin näkyvimmistä edistäjistä. Willson myös asui Michaelsenin luona. Hän väitti synnyttäneensä kolme lasta raiskauksen seurauksena; kahden hän väitti kuolleen snuff-elokuvissa, ja kolmas uhrattiin hänen mukaansa saatanallisessa rituaalissa hänen silmiensä edessä.
Cornerstone-lehti ei löytänyt todisteita siitä, että Willson olisi koskaan ollut raskaana tai adoptoinut lasta. Kun toimittajat aluksi esittivät kysymyksiä Willsonin kustantajalle, heille kerrottiin, että väitteitä tukevat asiakirjat olivat olemassa. Lopulta kävi ilmi, ettei kustantaja ollut tehnyt mitään väitteiden todenperäisyyden tarkistamiseksi. Helmikuussa 1990 Harvest House Publishing lopetti Willsonin kirjojen julkaisemisen.
Willson oli myös lyhyesti mukana McMartinin esikoulun seksuaalirikosoikeudenkäynnissä väittäen todistaneensa ja estäneensä hyväksikäyttöä. Hän väitti myös olleensa lesbosuhteessa Virginia McMartinin kanssa.
Holokaustiselviytyjänä esiintyminen
Vuonna 1999 Willson loi toisen väärän henkilöllisyyden Laura Grabowskina käyttäen puolalais-katolisten äidinpuoleisten isovanhempiensa sukunimeä. Väittäen olevansa Auschwitz-Birkenaun juutalainen selviytyjä Willson keräsi tuhansia dollareita lahjoituksina holokaustista selviytyneille. Willson esiintyi orpona, joka lähetettiin Auschwitzin jälkeen Krakovaan orpokotiin ja adoptoitiin Amerikkaan 1950-luvun puolivälissä. Hän väitti olevansa natsilääkäri Josef Mengelen uhri ja kertoi, että kokeet olivat tehneet hänestä hedelmättömän ja kemialliset injektiot sokaisseet hänet peruuttamattomasti. Kun häneltä kysyttiin tarkempia tietoja leireillä vietetystä ajasta, hän ei pystynyt antamaan päivämääriä, kellonaikoja tai nimiä.
Willson haki holokaustista selviytyneille tarkoitettuja korvauksia käyttäen valehenkilöllisyyttään, mutta todellisen henkilöllisyytensä sosiaaliturvatunnusta.
Willson ystävystyi niin ikään tekaistun holokaustimuistelman kirjoittaneen Binjamin Wilkomirskin kanssa ja väitti muistavansa hänet leireiltä. He kävivät yhdessä luennoilla kertomassa tarinaansa. Myöhemmin paljastui, ettei Wilkomirski (oik. Bruno Grosjean) ollut juutalainen eikä holokaustiselviytyjä, mikä osaltaan paljasti Willsonin huijariksi.
Katso myös
Saatananpalvontapaniikki Valemuistelmat Kurjuuskirjallisuus Identiteettihuijaus Beatrice Sparks
Lähteet
Luokka:Yhdysvaltalaiset kirjailijat Luokka:Huijarit Luokka:Kirjalliset huijaukset Luokka:Vuonna 1941 syntyneet Luokka:Vuonna 2002 kuolleet