Pohjois-Karjala () on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjän Karjalan tasavaltaan.
Pohjois-Karjala muodosti oman lääninsä vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.
Pohjois-Karjalan tunnukset
thumb|left|100px|Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna. Pohjois-Karjalan tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.
Historia
Syrjäisen Pohjois-Karjalan rajat muodostuivat vähitellen. Merkittäviä rajapohjia olivat Stolbovan rauha (1617) itärajalle ja Täyssinän rauha (1595) länsirajalle. Raja vakiintui lopulta Uudenkaupungin rauhassa (1721), jossa Pohjois-Karjala erottui Venäjän puolelle jääneistä "muista Karjaloista".
Alueellinen identiteetti alkoi muodostua vähitellen 1700-luvulla. Kihlakunnantuomari käytti vuonna 1767 nimeä Pohjois-Karjala. Myös asukkaat kutsuivat itseään maakunnan miehiksi ja laativat oman suomenkielisen ohjesäännön rajavartioinnille, osoittaen erillisyyttä. Hallinnollisesti Pohjois-Karjala kuului 1700-luvulla eri lääneihin, mutta sillä oli oma "Karjalan pohjoinen voutikunta". Tämä oma hallinto erotti sen muista alueista. Erillisyys vahvistui entisestään, kun Pohjois-Karjalasta muodostettiin oma lääni vuonna 1960. Pohjois-Karjalasta muodostui oma maakunta vuonna 1994. Sen sijaan Pohjois-Karjalan lääni lakkautettiin vuonna 1997 ja sen tehtävät siirrettiin Itä-Suomen läänille.
Aluejako
Luettelo kunnista Pohjois-Karjala muodostuu 13 kunnasta, joista viisi on kaupunkeja (lihavoituina).
Pielisen Karjalan seutukunta 23px Lieksan kaupunki 23px Nurmeksen kaupunki Keski-Karjalan seutukunta 23px Kiteen kaupunki 23px Rääkkylä 23px Tohmajärvi
Joensuun seutukunta 23px Heinävesi 23px Ilomantsi 23px Joensuun kaupunki 23px Juuka 23px Kontiolahti 23px Liperi 23px Outokummun kaupunki 23px Polvijärvi
Entiset kunnat
23px Eno 23px Kesälahti 23px Kiihtelysvaara 23px Nurmeksen maalaiskunta Pielisensuu (Ei vahvistettua vaakunaa) 23px Pielisjärvi
23px Pyhäselkä Pälkjärvi (Ei virallista vahvistettua vaakunaa) 23px Tuupovaara 23px Valtimo 23px Värtsilä
Kuntavaihdokset Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 13. kunnaksi Heinävesi.
Seutukunnat Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan: Joensuun seutukunta: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi Keski-Karjalan seutukunta: Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä Pielisen Karjalan seutukunta: Lieksa, Nurmes Entisiä vuonna 2005 Joensuun seutukuntaan yhdistettyjä seutukuntia ovat:
Ilomantsin seutukunta Outokummun seutukunta
Suurimmat taajamat Vuonna 2019 Pohjois-Karjalassa sijaitsi 27 taajamaa. Seuraavassa on lueteltu yli tuhannen asukkaan taajamat. Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu. # Taajama Kunta Väkiluku(31.12.2019) 1 Joensuun keskustaajama Joensuu (61 659)Kontiolahti (6 272)Liperi (4 690) 2 Lieksan keskustaajama Lieksa 3 Nurmeksen keskustaajama Nurmes 4 Kiteen keskustaajama Kitee 5 Outokummun keskustaajama Outokumpu 6 Kontiolahden kirkonkylä Kontiolahti 7 Ilomantsin kirkonkylä Ilomantsi 8 Juuan kirkonkylä Juuka 9 Enon kirkonkylä Joensuu 10 HammaslahtiJoensuu 10 KemieTohmajärvi 12 Liperin kirkonkyläLiperi 13 UimaharjuJoensuu 14 Polvijärven kirkonkyläPolvijärvi
Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kristinusko
Luterilaisen kirkon piirissä Pohjois-Karjalan herännäisyydellä, evankelisuudella ja lestadiolaisuudella on ollut vanhastaan kannatusta. Herätysliikkeiden vaikutus on antanut leimansa alueen hengelliseen elämään, mutta erillisinä liikkeinä ne esiintyvät harvakseltaan. Herännäisyyttä on erityisesti Nurmeksen ja Juuan alueella. Evankelisuuden kannatusta on muutamissa seurakunnissa. Vanhoillislestadiolaisuutta on esiintynyt Joensuussa, Liperissä ja Outokummussa. Evankelioiva herätyskristillisyys levisi voimakkaasti Pohjois-Karjalaan 1960-luvulla. Evankelioivan herätyskristillisyyden vaikutus on voimakasta sekä kaupungeissa että maaseudulla. Pohjois-Karjala muodostaa yhdessä Kainuun kanssa liikkeen vahvan alueen.
Baptismi saapui Pohjois-Karjalaan 1900-luvun alussa, jolloin maakunnassa sijaitsi kaksi seurakuntaa. Kiihtelysvaaran Hammaslahdella sijainnut baptistiseurakunta oli Itä-Suomen tärkein baptistikeskus ja se sai jäseniä lähes kaikista Pohjois-Karjalan seurakunnista. Toinen paikallinen keskus sijaitsi Värtsilässä. Metodismi sai jalansijaa Joensuussa, jossa seurakunnan missio suuntautui Venäjälle. Vapaakirkollisuuden piirissä Pohjois-Karjalaan syntyi neljä seurakuntaa. 1900-luvun alun helluntaiherätyksen voimakkain keskus syntyi Kontiolahden Lehmoon, josta syntyi selvä aluekeskus. Lehmossa kastettujen lukumäärä kuului alkuvuosina maan korkeimpiin.
Elinkeinot ja työllisyys
Maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa.
Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat teknologiateollisuus sekä metsäteollisuus. Maakunnan keskus Joensuu on tunnettu metsäbiotalouden ja fotoniikan osaamisesta. Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Palveluista merkittävä osa on julkisia palveluita. Maakunta on merkittävä koulutusmaakunta. Myös matkailu on merkittävä työllistäjä.
Työttömien osuus työvoimasta koronavuoden 2020 lopussa oli 16,8 % (koko maa 13,6 %).
Maisemia Pohjois-Karjalasta
Katso myös Pohjois-Karjalan maakunnan kuntien vaakunat Luettelo Pohjois-Karjalan kansakouluista
Lähteet
Aiheesta muualla
Visitkarelia.fi - Pohjois-Karjalan tietosivusto ja matkailun verkkokauppa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto YLE Elävä arkisto: Pohjois-Karjalaa ja pohjoiskarjalaisia
Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit