Sodankylä () on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.
Sodankylä on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta heti naapurikuntansa Inarin jälkeen. Muita naapurikuntia ovat Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Savukoski.
Sodankylässä sijaitsee muun muassa Jääkäriprikaati sekä Sodankylän keskustasta noin kuusi kilometriä etelään Sodankylän geofysiikan observatorio (lyh. SGO). SGO:n kanssa samalla alueella toimii Ilmatieteen laitoksen yksikkö, Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskusArktisten alueiden mittausta Sodankylässä, Ilmatieteen laitos, viitattu 11.10.2015Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus , Ilmatieteen laitos, viitattu 11.10.2015.
Nimen etymologia Sodankylän nimestä on monia eri teorioita. Sodankylä mainitaan vanhoissa lähteissä nimillä Såvannby (1563), Sovankylä (1566–1567) ja Savan kields (1700-luvun alku). Paikannimen alkuosa tulee nimestä Sova, joka on kahden joen risteymä tai suomalaistettu muoto saamelaisesta sukunimestä Čoavvá. Pohjoissaamenkielinen nimi Soađegilli lienee myöhempi käännöslaina suomenkielisestä nimestä.
Maantiede Luonto Osa vuonna 1983 perustetusta Urho Kekkosen kansallispuistosta sijaitsee Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Puistossa sijaitseva Sokosti on kunnan korkein maastonkohta. Lisäksi Sompion luonnonpuisto ja osa Saariselän tunturialueesta ovat Sodankylän alueella. Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee myös osittain Sodankylän kunnan alueella. Luostolla on mahdollisuus talven laskettelu- ja hiihtomahdollisuuksien lisäksi nauttia kesällä muun muassa erilaisista musiikkitapahtumista. Luosto on tullut tunnetuksi myös alueella sijaitsevasta Lampivaaran ametistikaivoksesta.
Sodankylän kunnan alueella sijaitsevat myös Suomen suurimpiin lukeutuvat tekojärvet Lokka ja Porttipahta, jotka rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla vastaamaan kasvavan sähköntarpeen kysyntään. Tekojärvien suunnittelu aloitettiin 1950-luvulla, Lokka valmistui vuonna 1967 ja Porttipahta oli valmis 1980-luvulle tultaessa. Tekoaltaat yhdistää Vuotson kylän läpi kulkeva Vuotson kanava. Lokan tekojärven alle jäi Suomen siihen saakka suurin suo Posoaapa sekä Mutenian, Korvasen ja Rieston kylät.
Pääosa Sodankylästä kuuluu Kemijoen vesialueeseen ja sen alueella virtaavat myös Kemijoen suuret sivujoet Luiro ja Kitinen. Aivan kunnan pohjoisosasta saavat alkunsa Venäjän puolelle virtaavat Lutto ja Jaurujoki.
Sodankylän kunnan alueella on myös lukuisia luontopolkuja, mm. Ilmakkiaavan soidensuojelualue Kieringin kyläkävelyreitti Lokan luontopolku Luoston vaelluspolku Pappilanniemen luontopolku Peurasuvannon lintureitti Pyhä-Luoston kansallispuiston reitit Ruijan polku Tankavaaran luontopolut Ukko-Luoston tunturipolku Unarin luontopolku Urho Kekkosen kansallispuiston reitit Viiankiaavan luontopolku
Ilmasto Sodankylässä, kuten muuallakin Lapissa, on subarktinen ilmasto. Talvi on pitkä, kylmä ja luminen ja kesä on lyhyt ja leuto, mutta golfvirran ja lauhojen lounaistuulien ansiosta etenkin talvet ovat leudompia kuin muualla vastaavilla leveyspiireillä mantereisessa ilmastossa. Talvi kestää noin seitsemän kuukautta; pysyvä lumi sataa keskimäärin 23.10. ja sulaa keväällä 16.5., mikä tarkoittaa että talvi on jopa yli 4 kuukautta pidempi kuin Etelä-Suomessa, mutta jonkin verran lyhyempi kuin pohjoisemmassa Lapissa. Sadanta on melko vähäistä, keskimäärin 507 mm vuodessa. Sateisin kuukausi on heinäkuu (63 mm) ja kuivin huhtikuu (28 mm).
Terminen kesä, jolloin lämpötila on pysyvästi +10 asteen yläpuolella, alkaa keskimäärin 8.6. ja päättyy 24.8.http://www.fmi.fi/saa/tilastot_106.html Helteitä esiintyy keskimäärin noin 6 kertaa kesässä. Kesä on jopa kuukauden pidempi kuin pohjoisemmassa Lapissa.
Sodankylän pakkasennätys on tammikuussa 1999 mitattu −49,5 °C ja korkein mitattu lämpötila +32,1 °C heinäkuulta 2018.Ilmatieteen laitos – havaintojen lataus: Sodankylä Tähtelä, heinäkuu 2018.
Aluerakenne Kylät pienoiskuva|200 px|Sodankylän uudempi kirkko. Kirkonkylän ohella Sodankylän kuntaan kuuluvat seuraavat kylät.
Aska, Hinganmaa, Jeesiö, Kaarto, Kakslauttanen, Kelujärvi, Kersilö, Kierinki, Kukasjärvi, Lismanaapa, Lokka, Luosto, Madetkoski, Moskuvaara, Murtomaa, Orajärvi, Petkula, Peurasuvanto, Puolakkavaara, Purnumukka, Rajala, Raudanjoki, Riipi, Sassali, Sattanen, Seipäjärvi, Siurunmaa, Syväjärvi, Tankavaara, Torvinen, Uimaniemi, Unari, Vaalajärvi, Vuojärvi ja Vuotso.
Lokan tekojärven alle jäivät Korvanen, Mutenia ja Riesto.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Sodankylässä oli 8 545 asukasta, joista 5 366 asui taajamissa, 3 054 haja-asutusalueilla ja 125:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sodankylän taajama-aste on 63,7 %. Sodankylän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Sodankylän kirkonkylä 5 166 2 Sattanen200
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2025 tilanteen mukainen.
Väestönmuutokset Sodankylän luonnollinen väestönlisäys on ollut koko 2000-luvun pääosin negatiivista. Kuolleiden määrä vuosittain on ollut 2020-luvulla keskimäärin noin 120, kun syntyneitä on vain noin 50 vuosittain. Sodankylä on yleensä ollut muuttotappioinen kunta, mutta vuosina 2023–2025 suunta on kääntynyt, ja nettomuutto yhteensä näiltä vuosilta on 80 asukasta. Vuodesta 2022 nettomaahanmuutto Sodankylään on ollut keskimäärin 20–30 vuosittain. Positiivisesta muuttoliikkeestä huolimatta kunnan väkiluku on yhä laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lukuun ottamatta vuosia 2011–2013.
Vuosina 2020–2025 Sodankylään muutti yhteensä 2 574 asukasta. Eniten kuntaan muutettiin Rovaniemeltä (449), Oulusta (265), Helsingistä (154) ja Inarista (114). Samalla ajanjaksolla Sodankylästä muutti pois 2 490 asukasta, eniten Rovaniemelle (675), Ouluun (301) ja Inariin (118).
Väestöennuste Vuonna 2024 ennustettiin nettomuuton Sodankylään kasvavan lähtömuuton vähenemisen seurauksena. Ennusteen mukaan väkiluvun väheneminen tulee tämän takia hidastumaan, vaikkei se muutukaan positiiviseksi ainakaan ennen vuotta 2045. Vuonna 2045 kunnan väkiluvun ennustetaan olevan 7 384 asukasta.
Ikärakenne Sodankylässä väestö on koko maata ikääntyneempää, sillä 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä on muuta maata ja maakuntaa korkeampaa. Sodankylän asukkaiden keski-ikä on 48,6 vuotta, mikä on kaksi vuotta maakunnan ja neljä vuotta Suomen keski-ikää korkeampi.
Kieli Vuoden 2025 lopussa Sodankylän 8 095 asukkaasta 7 701 puhui suomea, 12 ruotsia ja 126 saamea. Vieraskielisiä oli 256. Yli 20 puhujan vieraat kielet Sodankylässä olivat englanti (43 puhujaa), ukraina (35), venäjä (27) ja viro (20).
Hallinto ja politiikka Sodankylän kunnanvaltuustossa on 27 valtuutettua. Valtuusto kokoontuu kunnanviraston valtuustosalissa. Kaudella 2025–2029 paikoista yhdeksän on keskustan hallussa. Kokoomuksella on viisi paikkaa, vasemmistoliitolla kolme paikkaa, Kuntalaiset - yhteislistalla kolme paikkaa, perussuomalaisilla kolme paikkaa, vihreillä kaksi paikkaa, SDP:llä yksi paikka ja Oikeus ja kohtuus - yhteislistalla yksi paikka. Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä.
Sodankylän kunnanjohtaja on Jari Rantapelkonen. Hänet valittiin virkaan kesällä 2022. Rantapelkosen edeltäjä oli Petri Härkönen, joka toimi kunnanjohtajana huhtikuuhun 2022. Härkönen valittiin kunnanjohtajaksi marraskuussa 2020.
Ystävyyskunnat Berlevåg, Norja Heiligenblut, Itävalta Kuola, Venäjä Norsjö, Ruotsi Révfülöp, Unkari
Talous ja elinkeinot Kaivostoiminta Sodankylässä harjoitetaan varsin runsaasti kaivostoimintaa. Kunnan alueella esimerkiksi toimi vuonna 1996 avattu kultaan keskittynyt Pahtavaaran kaivos, ja kunnan alueella toimii vuoden 2012 aikana kaupallisen tuotannon aloittanut Kevitsan kaivos.Kevitsan kaivoksesta päätös, Ylen Lapin radio, 1.12.2009 (päiv. 3.12.2009) Kevitsan kaivoksen avaamisen ansiosta Sodankylän muuttotappio on vihdoinkin kääntynyt muuttovoitoksi.
Liikenne ja infrastruktuuri Sodankylän läpi kulkee Helsingistä Utsjoelle johtava valtatie 4 (E75). Kunnan keskustassa siihen liittyvät Heinolaan johtava valtatie 5 (E63) ja Kolarin johtava kantatie 80. Lisäksi kunnan alueella kulkevat seututiet 952, 962 ja 967. Kunnan keskustassa on linja-autoasema.
Sodankylän lentokenttä sijaitsee noin kolme kilometriä kunnan keskustasta kaakkoon. Kentälle ei ole ollut säännöllistä reittiliikennettä 1990-luvun jälkeen.
Kulttuuri pienoiskuva|Sodankylän vanha kunnantalo ja paloasema ovat Lapin sotienjälkeistä arkkitehtuuria. Sodankylän kirjasto aloitti toimintansa vuonna 1873. Sen nykyisen rakennus on vuodelta 1977, laajennus vuodelta 1997. Kunnantalo (1982) toimii samassa kokonaisuudessa. Vuodesta 2009 lähtien kirjastopalveluista on vastannut kolmen kunnan yhteinen Sompion kirjasto.
Sodankylässä on vietetty vuodesta 1986 lähtien vuosittaiset kansainväliset Sodankylän elokuvajuhlat (). Sodankylän Tankavaarassa järjestetään joka kesä kansainväliset kullanhuuhdonnan kilpailut. Vuodesta 1973 vuoteen 1994 Sodankylässä järjestettiin kansanmusiikin ja -tanssin kansainvälistä kesätapahtumaa Jutajaisia. Vuonna 1995 Jutajaisten pitopaikka vaihtui Rovaniemelle.
Luostolla järjestettiin 2002–2017 loppukesäisin LuostoClassic -niminen tapahtuma, joka keskittyi klassisen musiikin tarjontaan. 2020-luvulla alkoi Luosto soi! -musiikkitapahtuma, joka järjestettiin ensimmäisen kerran heinä-elokuun vaihteessa vuonna 2021Tiedotearkisto 2021, LuostoSoi-tapahtuman kotisivut, viitattu 20.8.2025.
Sodankylä-talossa sijaitsevassa Museo-galleria Alariestossa on nähtävillä Andreas Alarieston maalauksia ja taideteoksia.
Lyhyen matkan päässä keskustassa, Kitisen ja Jeesiöjoen risteyskohdassa sijaitsee Sodankylän kotiseutumuseo, joka esittelee alueen talonpoikaisajan elämää.
Sodankylän merkittävimpiin rakennuksiin kuuluu vuonna 1689 rakennettu puinen Vanha kirkko ja vuonna 1859 valmistunut uudempi kivikirkko.pienoiskuva|200 px|Sodankylän vanha kirkko.Sodankylän vanha kirkko on yksi Lapin vanhimpia säilyneitä puukirkkoja. Kirkko on rakennettu vuonna 1689 Keski-Lapin väestöä varten. Kirkko entisöitiin 1926, ja vuosina 1992–1995 Museovirasto korjasi paanukatteen ja ulkoverhoilun. Vanha kirkko on säilyttänyt aitoutensa ja tunnelmansa läpi vuosisatojen. Kirkossa pidetään kesäisin hartaustilaisuuksia, ja se on suosittu vihkikirkkona.
Poro ja lappalainen -patsas on kirkonkylän keskustassa oleva Ensio Seppäsen pronssiteos vuodelta 1970, joka kuvaa yhtä peruselinkeinoista, poronhoitoa. Poronhoito antaa nykyäänkin elannon usealle sodankyläläiselle perheelle ja hyvin harjoittajalleen, sillä sen kautta yhteys luonnon kiertokulkuun säilyy edelleen elävänä.
Uskonto Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista kunnan alueella toimii vuoden 2018 aluejaon mukaan Sodankylän seurakunta.
Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Sodankylä kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Sodankylän vuonna 1854 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 2 500 jäsentä, mikä oli noin 66 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Sodankylässä toimii erityisesti vanhoillislestadiolainen haara, jonka piirissä toimii Sodankylän rauhanyhdistys. Aikaisemmin paikkakunnalla on toiminut myös uusheränneiden paikallisosasto.
Lisäksi paikkakunnalla järjestää jumalanpalveluksia Lähetyshiippakuntaan kuuluva Elian seurakunta.
Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Sodankylän helluntaiseurakunta, Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Sodankylän vapaaseurakunta sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Sodankylän adventtiseurakunta. Lisäksi Sodankylässä on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sodankylän alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.